Pellavaiset omenaruisleivät

Onko sinulle kuitenkin päässyt käymään niin, että joulumaut tulevat jo ulos korvista?
Ällöttääkö jopa punaisten jouluomenien katsominenkin?

Tartu toimeen ja kapinoi - silppua omenat ja pyöräytä pellavaisia omenaruisleipiä. Pellavansiemenetkin perinteisesti edistävät ruoansulatusta. :)

Nyt on pakko pahoitella kuvien laatua - pimeyden keskellä valokuvausikkuna on minimaalinen... Kuvat ovat kauheita, leivät hyviä.

Sekä paksut, että ohuet ruisleipäset toimivat hyvin. Paksummat versiot voi halkaista, ohuet menevät sellaisenaan. Kokeile myös paahtaa. Kaikkihan on paahdettuna parempaa... :)

Pellavaiset omenaruisleivät (n. 15 - 20 kpl)

juuri:
5 dl vettä
4 dl ruisjauhoja
2 omenaa raastettuna
1 pss kuivahiivaa

taikina:
4 dl ruisjauhoja
3 dl vehnäjauhoja (tai vähän enemmän, jos tuntuu liian löysältä)
2 tl suolaa
kourallinen pellavansiemeniä
1 tl kuminaa
1 tl sokeria

Sekoita juuren ainekset sekaisin. Anna seistä pari tuntia.

Lisää taikinan ainekset ja alusta.

Kauli taikina hyvin jauhotetulla pöydällä levyksi (taikina on tahmeaa). Ota levystä muotilla pyöreitä leipäsiä.

Nostele leivät pellille ja anna kohota vielä tunnin verran. Valele vedellä ennen uuniin laittamista niin saat leipiin ihanan rapeat reunat.

Paista 225 C:ssa noin 20 minuuttia paksuudesta riippuen.

Voi näitä vääristyneitä värejä...

Joululeipä tontun reessä pitää

Eihän kukaan ole vielä kyllästynyt jouluiseen tunnelmaan?

Mielestäni uuteen vuoteen asti vietetään virallisia jämäpäiviä, eli ei vielä heitetä hyvästejä jouluisille mauille. Tonttuparaati soikoon!

Tässä pikkuhiljaa perinteeksi muodostuva joululeipä.

Joululeipä (2 kpl)

3 hapankorppua

3 dl lämmintä vettä

hiukan hiivaa

1 dl ruisjauhoja

2 dl piimää

n. 25 g hiivaa

reilu 1/2 dl siirappia

1 tl pomeranssinkuorta

1 tl fenkolin siemeniä

2 tl kuminoita

1 1/2 tl suolaa

2 dl ruisjauhoja

n. 10 dl hiivaleipävehnäjauhoja

pieni loraus rypsiöljyä

(1 dl rusinoita)

Paloittele hapankorput ja laita ne veteen turpoamaan. Hienonna ne hetken päästä sauvasekoittimella. Sekoita mukaan hiiva & ruisjauho. Pidä lämpimässä paikassa kannen alla seuraavaan päivään.

Seuraavana päivänä...

Lämmitä piimä ja lisää se juuri-taikinaan. Lisää myös siirappi ja mausteet. Alusta joukkoon ruisjauhot ja hiiva. Lisää vähitellen vehnäjauhot. Rusinat ja rypsiöljy lisätään joukkoon alustuksen loppuvaiheessa. Taikina saa olla pehmeää, eli vehnäjauhoja kannattaa lisäillä hissukseen.

Peitä taikina liinalla ja kohota noin 30 minuuttia. Kumoa taikina leivinpaperille. Painele siitä pois suurimmat ilmakuplat ja leivo kahdeksi limpuksi. Viillä limppuihin terävällä veitsellä poikkiviillot. 

Kohota vielä rauhassa noin 30 min - 1 h. Suihkuta leivät vedellä, jotta saat rapsakan kuoren.

Paista 175 asteessa vajaa 30 minuuttia.

Marinoidut appelsiinit ja riisipuurovanukas

Lumi narskuu, aurinko värjää horisontin aamuin illoin palavan oranssiksi, puut ovat tanakassa huurussa, pakkanen paukkuu, kuohuviinit jäätyvät pihalla kylmentyessä... Voisiko ihanampaa joulukeliä olla?

Sisällä tuoksuu ruoka, hyasintit ja steariini.
Äiti touhottaa, isä kaivaa joulukuusenkoristeita esiin, pikkuveli vielä pötkötää sängyssä ja mies joogailee. Kasa kirjoja odottaa lukemista ja muutama lahja vielä paketoimista. Voisiko ihanampaa joulutunnelmaa olla?

Ja variseva joulukuusi lähtee vaihtoon. :)

Tästä seesteisestä tekstistä voi siis päätellä, että joulurauha on täällä. Samaa ei voinut tosin sanoa pari päivää sitten, kun pieni kameran muistikortin formatoimis -insidenssi paljastui. Tästä syystä valokuvasektorilla on tällä hetkellä hieman puutteellista, ja muutama postaus odottaa uudelleenleipomista ja -kuvausta.

Siinä he marinoituvat iloisesti.

Tämä jälkkäri oli ihana, etenkin tuoksujensa puolesta. Appelsiinien marinointi herautti sellaiset tuoksut keittiöön, että oksat pois (ei neulaset, kuten tämänvuotisessa fiasko-kuusessa!).

Jälkkäri sopii hyvin esim. joulupöytään, pikkujouluihin, välipäiville... Jos vaikka riisipuuroa jää, eikä sille keksi   käyttöä, niin tässä hyvä idea.

Marinoidut appelsiinit (4:lle)

1 iso appelsiini

1/2 dl sokeria

1 dl appelsiinimehua

pari tähtianista tai fenkolinsiemeniä

muutamia kokonaisia neilikoita

1/4 tl kanelia

1/4 tl vaniljasokeria

ripaus kardemummaa

Simppelimpi versio riisipuurovanukkaasta

Marinoidut appelsiinit ovat erittäin hyviä esim. vaniljajätskin kanssa, mutta mikäs sen jouluisempaa kuin ihanaisen samettinen riisipuurovanukas.

Riisipuurovanukkaan voi tehdä runsaana versiona (resepti alla) tai yksinkertaisempana versiona (kuva). Runsas versio toimii myös ihan yksistään ilman appelsiineja.

Aiemmin mainituista syistä valmiista runsaasta vanukkaasta ei ole kuvaa, mutta ymmärtänette idean. :)

Riisipuurovanukas (4:lle)

1 dl puuroriisiä
1 dl vettä
3 dl maitoa
1 rkl voita
1 rkl sokeria
1/4 dl mantelijauhetta
1/2 dl rusinoita (tai enemmän!)
1/2 appelsiinin raastettu kuori
1 muna

Keitä puuroriisi (tai käytä valmista riisipuuroa). Jäähdytä puuro.
Sekoita puuron joukkoon voi, sokeri, mantelijauhe, rusinat, appelsiininkuori ja muna.

Jaa puuro uuninkestäviin annosvuokiin ja kärtsää 175 C uunissa noin 15 minuuttia, kunnes puuro kuivahtaa ja hieman kovettuu.

Anna jäähtyä. Asettele päälle appelsiinilohkoja ja marinointilientä.

Tai Simppelimpi puurojälkkäri

Mausta valmis riisipuuro sokerilla, annostele astioihin ja kärtsää uunissa.


Onnellista joulua kaikille!

Tuomiopäivän tuliset ruispiparit

Maailmanlopulla on vielä muutama tunti aikaa saapua.

Sitä odotellessa voi leipasta vielä setin pipareita. Ja jos haluaa totaalisesti menettää hermonsa viimeisinä tunteinaan hankalan taikinan kanssa, kannattaa käyttää tätä reseptiä.

Mikäli maailmanlopusta kuitenkin selviää, niin lopputulos palkitsee ja vaiva kannattaa. :) Tuliset ruispiparit ovat nimittän tosi hyviä. Chili potkii kivasti ja ohuet piparit rapsahtelevat ihanasti sinihomejuuston alla.

Tuliset ruispiparit (nelisen pellillistä)

100 g margariinia
1 dl siirappia
1 dl fariinisokeria
1 rkl kanelia
1 rkl jauhettua korianteria
vajaa rkl neilikkaa
1/2 rkl inkivääriä
1/2 rkl rouhittuja maustepippureita
1 tl muskottipähkinää
1/2 tl chilijauhetta
1 kuivattu chili (tai lisää jauhetta)
1 kananmuna
1,75 dl ruisjauhoja
0,75 tl ruokasoodaa
1 dl mantelijauhetta
1,75 dl vehnäjauhoja

Mittaa margariini, fariinisokeri, siirappi ja mausteet kattilaan. Kiehauta koko ajan sekoittaen ja keitä kunnes sokeri liuennut. Jäähdytä seos.

Lisää muna. Yhdistä sooda ja ruisjauhot ja lisää ne siirappiseokseen. Lisää myös mantelijauhe ja vehnäjauhot. Tarkkaile taikinan paksuutta. Tätä taikinaa on aika hankala leipoa. Huomaa, että taikina kuitenkin jähmettyy jääkaapissa.

Tee taikinasta möykky, kelmuta se, ja anna oleentua yön yli jääkaapissa.

Seuraavana päivänä sitten leivontahommiin. Take out the sticky bastard..

Jauhota pöytä RUNSAALLA vehnäjauholla ja pidä huoli, ettei taikina takerru pöytään.

Liikuttele levyä aina välillä, että tiedät sen olevan "irti" pöydän pinnasta.

Pidä myös huoli, että kaulimen ja taikinan välissä on riittävästi jauhoja. Eli antaa lumen pöllytä niin ulkona kuin sisälläkin. :)

Painele levystä muotilla pipareita ja nostele pellille. Tässä vaiheessa kiität itseäsi runsaasta jauhottamisesta.

Paista pipareita noin 200 asteessa viitisen minuuttia. Nämä pirulaiset myös palavat helposti... Etenkin jos ovat ohutta sorttia...

Mutta kaikkien varoittelujen jälkeen myönnettävä kyllä on, että mitä rumempi pipari, sitä parempi maku. Mitä vähemmällä vehnäjauholla lopulta pärjäät, sitä paremmin mausteet pääsevät esiin.

Lycka till ja herkullisia hetkiä! :)

Sinihomejuusto-omenapiiraat

Tämän reseptin bongasin uudesta Glorian ruoka ja viini -lehdestä (8/2012).

Tein näitä itsenäisyyspäivän illan herkuksi. Kieltämättä pukuja arvostellessa oli hyvä pitää sopivasta ravitsemuksesta huoli...

Piiraat olivat aika työläitä, mutta lopputulos palkitsi. Tai no, ehkä "työläys" johtui vain monivaiheisuudesta ja siitä, että presidentin vastaanotto oli jo alkanut, joten minun piti roudata kaikki leivontavehkeet olkkarin pöydän ääreen. Siinä sitten juhlan loistetta seuratessa kaulitsin ja täyttelin piiraita... Kun kaikki juhlavieraat olivat sisällä presidentinlinnassa, putkahtivat piiraat ulos uunista. :)

Jos haluaa oikaista ja olla nopeampi, voi taikinan ostaa valmiina voitaikinana (ei kyllä varmasti ole yhtä hyvää).

Sinihomejuusto-omenapiiraat (9 kpl)

Taikina:
175 g huoneenlämpöistä margariinia
175 g maitorahkaa
reilu 2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria

Täyte:
2 isoa omenaa
2 rkl makeaa chilikastiketta
muutamia rouhittuja pähkinöitä
reilu 50 g sinihomejuustoa
1-2 kuivattua chiliä

Sekoita pehmeä margariini ja rahka. Lisää kuivat aineet ja sekoita kaikki sekaisin. Älä vaivaa. Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäämään ja kiinteytymään ainakin tunniksi.

Jaa taikina yhdeksään osaan. Pyörittele palloiksi ja kauli suoraan leivinpaperin päällä ohuiksi pyöreiksi levyiksi. Siirtäminen on myöhemmin vaikeaa, joten leivinpaperilla kauliminen kannattaa.

Viipaloi omenat ohuiksi viipaleiksi. Levitä piirakkapohjille hieman chilikastiketta sekä rouhimasi pähkinät. Murustele sinihomejuustoa nokareina päälle. Painele vielä omenasiivut piiraiden päälle ja nostele taikinan reunat omppujen reunojen päälle.

Hienonna kuivattu chili ja ripottele lopuksi piiraiden päälle. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Todella hyvää illanistujaisruokaa, ihanaa punaviinin kanssa... :)

Peuranpaisti ja punaviini-sinihomejuustokastike sekä joulusushi: Kaksi kovin erilaista joulun ajan ateriaa

Itsenäisyyspäivän pitkä viikonloppu hemmotteli ruoanlaittajaa, ja matkustelu- ja ravintolaperiodin jälkeen oli ihana tehdä ruokaa kotona. Sillä linjalla ollaan pysytty koko joulukuu, joten reseptien bloggaus jää pahasti tahdista jälkeen! Ryhdistäydyn, ja päivitän jouluisat reseptit tuota pikaa, jotta joulunpyhinäkin riittää tekemistä keittiössä. :)

Itsari-viikonloppuna tuli kokkailtua kaksi varsin erilaista joulun ajan ateriaa - supisuomalainen ja ah-niin-paikallinen sekä eksoottisia makuja lainaava, modernimpi versio. Kumpi on sinun lempparisi?

Itsenäisyyspäivän illallinen oli fantastinen. Mieheni paisttoi maailman parhaan paistin peurasta, jonka kaverini oli metsästänyt vielä ihan kotiseuduilta. Pihviä tukivat makean tuliset lanttukuutiot ja punaviini-sinihomejuustokastike. F - A - N - T - A - S - T - I - S -T - A !

Peuranpaisti ja punaviini-sinihomejuustokastike

Ota liha lämpenemään pari - kolme tuntia ennen kokkailua.
Paista lihan kaikki pinnat kiinni oikein kuumalla pannulla.
Kääräise liha folioon.
Paista 150 C uunissa, kunnes sisälämmöksi tulee 42 C. Kannattaa käyttää paistimittaria.
Ota liha ulos vetätymään ja odottamaan muita aineksia.

Ota talteen mahdollisesti lihasta irronnut neste.
Mittaa kattilaan lihanesteen lisäksi:

1/2 rkl riistafondia
1 dl vettä
1/2 dl punaviiniä
nokare sinihomejuustoa
1 tl kokonaisia katajanmarjoja (rusauta koostumus pehmeäksi veitsen lappeella)

Anna kiehua pienellä lämmöllä koko ajan sekoitellen, kunnes neste on vähentynyt noin puoleen.
Lisää maun mukaan suolaa, sokeria ja mustapippuria.

Maistele ja säädä koostumus kohdalleen vedellä & ruokakermalla.

Joulusushia tein hyvän ystävän vierailun kunniaksi. Päivä oli omistettu joululahjaostoksille, pitkille keskusteluille, punaviinille ja hyvälle ruoalle. Tällä lounaalla aloitettiin.

Idiksen tähän sain yhteisestä sushi-rakkaudesta ja tämän vuoden Blossa-glögistä, joka on pitkästä aikaa huippu-hyvää. Pari viime vuoden kokeilua (arabica ja sahrami) eivät toimineet meikäläisellä, mutta sitä edeltävä klementiini on yhä all-time-lempparini.

Enivei, tämän vuoden makuna on yuzu-hedelmä ja inkivääri. Kokeilkaa, hyvää on! Ja mielestäni ehdottomasti parasta kylmänä aperitiivinä.

Itse sushi oli tällä kertaa "pikaruokaa". Eli aikaa kokkailulle ei juuri ollut ja tein tämän tosi nopeasti. Perinteisesti hidasvalmiseisen sushin voi tosin hyvällä suunnittelulla tehdä nopeastikin. Keitin ja maustoin riisin jo edellisenä päivänä, joten jäljelle jäi "vain" rullailu ja kattaus.

Tällä kertaa ulkoasu ei  kiireen vuoksi ollut mitä kaunein, mutta värit sitäkin jouluisammat! :)

Joulusushi (2:lle)

1 dl puuroriisiä
2 rkl sushi seasoning -kastiketta
2 norilevyä
paprikaa
kurkkua
mustia seesaminsiemeniä

Mittaa kattilaan riisit ja vettä niin, että sen pinta tulee noin 5 cm riisien yläpuolelle (Tätä on tosi vaikea kertoa tarkemmin. Vähän aina mennään mutu-tuntumalla). Anna kiehua miedolle lämmöllä noin 20 minuuttia.

Levitä valmis ja tahmea riisi laakealle lautaselle ohueksi, noin 1 cm paksuksi kerrokseksi. Anna jäähtyä huoneenlämmössä. Lorottele päälle sushi seasoning -kastike.

Kääräise kelmu lautasen päälle ja nosta riisi jääkaappiin tahmaantumaan yön yli.

Seuraavana päivänä kun rullailet norilevyjä, saat nostettua riisin kätevästi "laattoina" levyn päälle. Paina riisi voimakkaasti vasten levyä niin että se "liimaantuu" levyyn.

Laita täytteet levylle noin 5 cm päähän toisesta reunasta. Ripottele levylle seesaminsiemeniä.
Rullaa tiiviisti ja anna rullan levätä hetki saumapuoli alaspäin.

Leikkaa terävällä, märällä veitsellä noin 1,5 cm korkeiksi paloiksi.

Lime-inkiväärilohi
Kuutioi tuore ihana lohen pala.
Rouhi päälle suolaa.
Purista päälle limen mehu.
Ripottele pinnalle inkivääriä.
Anna marinoitua muutama tunti. Nostele tarjolle.

marinoitua inkivääriä
wasabi-tahnaa
soijaa

Ja jos tämän jutun jäljiltä ei jaksa muita kokkailuja tehdä, niin ainakin kannattaa vierailla Alkossa ja ostaa muutama Blossa vaikka joulun ajan tuliaisiksi. :)

Äänestä kauneinta piparkakkutaloa (eli ehdokas 16!), voit voittaa Kitchen Aid -yleiskoneen.

Täydellinen bataattilaatikko ja makean tuliset lanttukuutiot: Joulupöydän päivitetty juuressektori

Riehaannuin kaupassa herkkänä hetkenä. Päässäni oli soinut Ave Maria, Tulkoon joulu, Tonttuparaati ynnä muut liikuttajat ja muissa maailmoissa ollessani ostoskoriini eksyi vakuutava kavalkadi juureksia. 

Näin ollen jouluhirmuiluni jatkui erilaisten jouluisten juuresherkkujen parissa.

Yksi joulupöydän lemppareistani on äidin bataattilaatikko, joka kaikessa pehmeydessään on kuin leivos. Tämä oranssi kulta osuu makuhermooni täydellisesti. Jos laatikko lepää ruokapöydässä aterian jo päätyttyä tai on tiskipöydällä odottamassa purkitusta tai on tiiviisti purkitettu ja ahdettu jääkaappiin, palaan maistelemaan sitä kerta toisensa jälkeen. Kohtuutta ei ole.

Bataattilaatikko (kahdelle - kolmelle)

0,5kg bataatteja (yksi iso bataatti)
1 dl maitoa
vajaa 1 rkl korppujauhoja
1/2 muna
1,5 rkl siirappia
n. 30 g sulaa margariinia
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl kanelia
ripaus (tai reilu ripaus) kardemummaa
muutama rouhaus mustapippuria

suolaa

Kuori ja paloittele bataatit isoiksi paloiksi. Keitä bataatit vähässä, suolalla maustetussa vedessä. Anna korppujauhojen muhia silläaikaa maidossa. Sekoita siirappi maitoon. Kaada bataattien keitinvesi pois, muusa ne ja lisää voi, munan puolikas, maitoseos ja mausteet. Maistele mausteet kohdalleen.

Paista 175 asteisessa uunissa (kiertoilmalla) noin tunnin verran.

Toimii kuumana ja kylmänä. Päivästä toiseen. :)

Mutta sitten suuri yllätys! Kuinka hyviä lantut voivatkaan olla? Tosi hyviä.
Erityisesti näissä lanttukuutioissa minua viehätti tulisuus. Valkopippuri oli tosi hyvä veto, ja heiluttelin sitä runsaasti. Tehkää näitä! Ehdotan näitä joulupöytäämme (uskollinen lukijani Äiti, huom!).

Makean tuliset lanttukuutiot (kahdelle)

1 lanttu (n. 250 g)
nokare margariinia
rkl siirappia
tuoretta timjamia
valkopipuuria
suolaa

Kuori ja kuutioi lanttu. Iske lantut ja margariini pannulle. Hetken päästä myös siirappi ja suola. Paistele kohtuu-kuumalla pannulla lanttuihin vähän väriä ja rapeutta.

Laita levyä pienemmälle ja kansi pannun päälle. Muhita lantut nopeasti kypsiksi. Paisteluaika on vain noin 15 minuuttia, sillä lantut kannattaa jättää suutuntumaltaan hieman koviksi (ei kuitenkaan raa'aksi).

Mausta valkopippurilla, tuoreella timjamilla ja suolalla.

Lanttukuutiot olivat aivan ihania peuran paistin seurana itsenäisyyspäivän illallisella...


Ja! Haluatko voittaa Kitchen Aid -monitoimikoneen?

Muista suuri piparkakkutalokilpailu! Outi Piparilandian presidentiksi -> Ehdokas numero 16!

Limesilakkarullat ja lohiruusut

Meidän perheessä joulupöytä on aina ollut äärimmäisen runsas. Minä ja äitini keräilemme pitkin vuotta ideoita ja reseptejä ruoista, jotka sitten "voi tätä ensi jouluna teemme joulupöytään". Lisäksi pöydässä on toki kaikki klassikot. Menua vain aina täydennetään sen vuoden fiiliksen mukaan.


Monesti käy niin, että joulupöytä suorastaan notkuu, eikä kaikkea jaksa syödä. On sääli, miten ihanat ruoat menevät "sivu suun", kun napa ei vain enää vedä enempää.

Niinpä tänä vuonna päätin tehdä joitain joulupöydän perinteisiä herkkuja jo etukäteen! Kalathan ovat aina parhaita, joten aloitin niistä.

Nämä limesilakkarullat edustavat tämän joulun "jotain uutta". Reseptin bongasin uusimmasta Maku -lehdestä (6/2012).

Limesilakat toimivat erittäin hyvin... Maku oli raikas, ja ilahduksekseni reseptissä ei käytetty öljyä, joka usein tuo raskaan tunnelman muuten niin freesiin kalaan. En ole vielä ihan varma, tuleeko limesilakoista uusi vakiojäsen joulupöydässämme. Teen niitä kyllä vielä uudestaan, mutta modailen reseptiä hieman. Ainakin lisään limeä. Se saa maistua enemmän! :)

Limesilakkarullat

250 g tuoreita silakkafileitä
1,5 dl vettä
0,5 dl väkiviinaetikkaa
0,5 dl sokeria
1 tl maustepippureita
1/2 rkl suolaa (tai vähän vähemmän)
kuivattuja kaffirlimelehtiä
2 limettiä (kuoret raastettuna & n. 1/2 dl mehua puristettuna)

Pese limetit ja raasta niiden kuori. Purista mehu talteen. Yhdistä kaikki kastikkeen ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi.

Käsittele silakkafileet niin hyvin kuin jaksat. Itse poistin vain selkäevän saksilla. Suolaa fileet ja kääri ne rulalle. Asettele silakkarullat kauniiseen (ja puhtaaseen) purkkiin kerroksittain kaffirlimelehtien kanssa. Kaada kastike purkkin.

Laita vielä koristeeksi pari lime-viipaletta. Anna maustua vähintään yön yli.

Limesilakat ovat varmasti ihania sekä laatikoiden että salaatin kera!

Ja sitten... Yksi joulupöydän klassikoista, josta tänä vuonna modasin vielä entistäkin paremman version. Tämä modaus johtui jälleen kerran olosuhteiden pakosta (ei jaksanut mennä kauppaan), mutta lopputulos palkitsi. Nyt vain lohiruusujen reseptiä arvuuttelemaan... :)

Olen luvannut, etten paljasta tätä reseptiä kokonaisuudessaan, mutta joululahjaksi muille ruoanlaiton rakastajille annan vinkkejä herkun toteuttamiseen.

Aineet ovat yksinkertaiset ja minulle mieluisat. Liemeen pitää lisätä väkiviinaetikan lisäksi jopa melko runsaasti sokeria, jotta sipuleiden ärhäkkyys kunnolla pehmenee. Runsas tuoreiden yrttien käyttö on edellytys onnistumiseen (kuva ei kerro totuutta niiden määrästä).

Yrttini voivat muuten yhä erittäin hyvin vaikka joulukuu on jo pitkällä! Muutama basilika on uuvahtanut, mutta erityisesti timjami (vink vink) ja oregano porskuttavat vielä mallikkaasti. Samoin sitruunamelissa, inkivääriminttu ja persilja. Uskomatonta...

Vaikka ikkuna on jo peittynyt lumeen ja vanhan talon tiivisteistä käy melkoinen veto, ovat yrtit vauhdissa. 

PS. Äänestäkää kauneinta piparkakkutaloa täällä. Erityisesti ehdokasta numero 16!

Mehevä banaanikakku: And we went all bananas!

Takaisin talven ihmemaassa!

Olen juuri viettänyt 2,5 viikkoa Nicaraguan ja Costa Rican auringossa uskomattomien elämysten ja seikkailuiden äärellä. Nämä kaksi maata suorastaan uhkuvat luontoa, tuoreutta, vehreyttä ja raikkautta. En mene tämän pidemmälle matkakertomuksiin, sillä siitä syntyisi pieni kirja. :)

Viikkojen aikana paikallinen keittiö ehti hurmata matkalaiset. Ruoka oli rouheaa, eikä millään tavalla "fine diningiä", mutta se ei haitannut. Sen minkä he tekevät, he tekevät todella hyvin. Yhtä herkullisia salsoja, chevichejä, tacoja ym. olen harvoin saanut.

Ja ah, ne tuoreet meren herkut ja hedelmät... Alueella kasvatetaan paljon banaania, ja siksi julkaisenkin nyt tämän ohjeen. :) Hedelmät ja banaanit ovat löytäneet tiensä myös muihin ruokiimme, joten lisää Väli-Amerikan innoittamia reseptejä tulossa!

Oli muuten hauska huomata, miten Costa Rican kaupoissa banaanit ja ananakset eivät maksaneet käytännössä mitään (kasvatetaan siellä), mutta omenat maksoivat noin 7 - 8 euroa / kg (tuodaan muualta). 

Tämä banaanikakku taitaa olla todellinen blogi-klassikko ja herkullista ja meheväähän tämä oli!

Alkuperäisessä ohjeessa paistoaika oli tunti. Minulla oli kakku uunissa melkeinpä tunnin vaikka puutikkutesti näytti positiivista jo aiemmin. Suosittelen vähentämään paistoajan 45 minuuttiin.

Lopputulos oli erittäin mehevä näinkin, mutta vielä ihanamman likilaskuisen kakun saa vähemmällä paistelulla.

Tykkäsin myös banaanikökkäreistä, joten ensi kerralla laitan reilusti banaania (jopa 3 isoa), joista osan muusaan ja osan jätän palasiksi.

Oli jännä, että vaikka taikina raakana oli aivan SUPERMAKEA, oli paistettu kakku maultaa leipämäinen. Eli kaikki äkkimakeus ikäänkuin katosi. Kutsuinkin kakkua koko ajan "banaanileiväksi". :)


Mehevä banaanikakku

2-3 banaania
2 dl sokeria
2 munaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
100 g sulaa voita
3 dl vehnäjauhoja
kanelia
inkivääriä

Pilko tai muusaa banaani.

Sekoita kaikki aineet keskenään.

Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Paista 200 C uunissa noin 45 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kumoamista. Ihanaa välittömästi nautittuna, mutta vielä parempaa seuraavana päivänä. :)

Ja nyt sitten joulufiilistely täysillä päälle! Ihanaa, kun Helsingissäkin on jo ihan reippaasti lunta (tätä kirjoittaessa ei itse asiassa ikkunasta näy muuta kuin valkoista sakeaa lumipyryä...).

Vihreä muuttui valkoiseksi... :)