lauantai 19. syyskuuta 2015

Lohi-jugurttipiirakka

Vietimme tyttäremme nimiäisiä viime viikonloppuna. Mikä ihana syy kokata kaikkea! :D


Tarjoiluiden tärkeimpiä ominaisuuksia oli se, että ne pystyi valmistamaan mahdollisimman pitkälle etukäteen... Yksi ruokashow'n onnistumisen edellytyksistä olivat ihanat vauvanviihdytysjoukoiksi tulleet vanhempani, mikä salli keskittymiseni kokkailuun. 

Sekä tietysti tarkkaan laskettu excel-muotoinen gant-kaavio & matriisi, josta löytyi aikataulun lisäksi myös tiedot kunkin elemetin 1) valmistusastiasta 2) säilytysastiasta 3) tarjoiluastiasta 4) vastuuhenkilöstä 5) eri vaiheiden ajankohdista 6) ristiinviittaukset kauppalistaan. :)


Menusta löytyi mm. Red Velvet Cake (tällä kertaa todella tuli punainen sisus!), minttusuklaakakku, rommi-omenaruudut, raparperi-vaniljaruudut, tomaatti-vuohenjuustopiirakka (resepti tulossa) pataleipä ja yrttivoi, salaattia, karkkia... Sekä tämä lohi-jugurttipiirakka.

Illalla grillailimme täyslihahamppareita, kanaa ja sen semmoista. :)


Meillä oli siis koko päivän bilsut, koska lähes kaikki vieraat tulivat kauempaa ja halusimme pitää heidät riemunamme mahdollisimman pitkään. Oli aivan mahtavat juhlat! Ja ihana nähdä kaikkia rakkaita perheenjäseniä. Tarvitaan lisää syitä tämänlaisiin juhliin. :)


Lohi-jugurttipiirakan ohjeen bongasin Glorian Ruoka & Viini -lehdestä nimellä salaattipiirakka. Noudatin reseptiä suht. orjallisesti ja olen kyllä kieltämättä vähän pettynyt. Maut olivat liian pliisut makuuni - olisin kaivannut lisää potkua!


Taikina oli tosi hyvää ja maukasta (itse asiassa söimme aivan sellaisenaan "keksinä" extrapohjan, jota ei koskaan täytetty), mutta jugurttitäyte olisi kaivanut jotain... 

Ajattelin tehdä piirakan ensi kerralla tsatsikitäytteellä! Tai sitten sotken jugurtin sekaan reilusti yrttejä... Ja suolaa piirakka kaipaa reiluhkosti, voitte liioitella ohjeen määriä. :)


Mutta mikä tällä kertaa maussa hävittiin, se ulkonäössä voitettiin. Mielestäni tämä on ihanan kaunis ja värikäs piirakka! Ja jotain vähän erilaista vaikka voileipäkakun tilalle. :) Eli ei kun hyvää ideaa jalostamaan oman maun mukaiseksi. :)


Lohi-jugurttipiirakka

Pohja:

125 g voita tai leivontamargariinia
3,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl appelsiinin kuoriraastetta
1 tl aniksensiemeniä
1 rkl appelsiinin mehua
1/2 tl suolaa

margariinia vuoan voiteluun
korppujauhoja

Täytteet:

500 g kreikkalaista jogurttia (tai maitorahkaa)

250 g lohifileetä
1/2 tl suolaa
2 rkl appelsiinin mehua

1/2 rasiaa vuonankaalia (tai vaikka rucolaa)
1/2 appelsiinin hedelmäliha
1/2 dl kapriksia
suolaa
pippuria
(tuoreita yrttejä)

Kastike:

2 rkl oliiviöljyä
1 rkl appelsiinin mehua
1/2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl appelsiinin kuoriraastetta
1/2 tl aniksensiemeniä
1/4 tl rouhittua mustapippuria
1/4 tl suolaa
1/4 tl sokeria


Laita jugurtti tai rahka valumaan (viritä esimerkiksi siivilään pari auki revittyä suodatinpussia) muutamaksi tunniksi.

Pese appelsiini hyvin ja raasta kuori talteen.

Nypi ruodot pois ja leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi. Mausta suolalla ja appelsiinimehulla, ja nosta jääkaappii maustumaan.

Tee pohja. Nypi rasva ja jauhot muruksi. Murskaa aniksensiemenet ja lisää ne yhdessä raastetun appelsiininkuoren, appelsiinimehun ja suolan kanssa taikinaan. 

Painele taikina voidellun ja jauhotetetun uunivuoan pohjalle ja reunoille. Tee pohjasta ohut.


Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Tässä vaiheessa voit nostaa pohjan jääkaappin odottamaan vaikka kuinka pitkäksi ajaksi. :)

Tee kastike yhdistämällä kaikki kastikeen aineet keskenään.


Kun on tarjoamisen aika, levitä jugurtti pohjan päälle. Jos haluat kostean pohjan, levitä jugurtti jo muutama tunti ennen tarjoamista.

Pyöräytä vuonankaalit kevyesti osassa kastiketta.

Asettele piirakan päälle vuonankaalit ja palasteltu appelsiinin hedelmäliha. Kääräise lohifileet ruusuiksi ja nostele paikoilleen. Ripottele päälle myös kaprikset ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Lorota loppu kastike piirakan päälle.

Tarjoa jääkaappikylmänä.


perjantai 11. syyskuuta 2015

Okonomiyaki, srirachakastike ja teriyakilohi

Jee, nyt taas on keksitty maailmaan IHANA ruoka! :D


Minun on pitänyt testata okonomiyakia, eli japanilaista pannukakkua jo pitkään. Odotukset lunastettiin. 

Humahdin itse asiassa tunnelmiin 8 vuoden taakse erääseen Shanghain puistoon, josta saimme aivan superhyvää kiinalaista katuruokaa. Yhteisen kielen puuttuessa syöty herkku jäi vähän avoimeksi, mutta jotain ihanasti maustettuja taikinapalleroita ne olivat - ehkä mukana oli vähän kalaakin...

Söimme kuumia palleroita illalla myöhään kylmässä puistossa. Ja meillä oli tosi hauskaa. :)

Jotain samaa henkeä löydän näistä pannareista.



Tarjosin okonomiyakia teriyakilohen kanssa (ohje alla) ja hyvin toimi. Toisella kerralla kaverina oli korealaisittain maustettua possua (kastike linkin takaa), hyvin toimi tämäkin! :) 



Tai napostele pannareita ihan sellaisenaan, vaikka brunssilla tai iltapalaksi. 


Okonomiyaki (4:lle)

300 g kaalia
50 g porkkanaa
loraus öljyä
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 kuivattu chili (tai 1/2 tl chilijauhetta)
1 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl teriyakikastiketta
1/2 rkl soijaa
2,6 dl vehnäjauhoja
2 dl vettä
2 kananmunaa
1/2 rkl öljyä
1/2 tl suolaa

teriyakikastiketta
srirachakastiketta
kermaviili-srirachakastiketta (ohje alla)


Raasta kaali ja porkkana. Sain raastettua kaalinkin ihan "kolmioraastimella".



Hienonna sipuli ja valkosipuli. Lämmitä loraus öljyä pannulla ja kuullota sipuleita ja chiliä pari minuuttia. Lisää riisiviinietikka, teriyakikastike ja soija. Kiehauta ja kaada seos raasteiden joukkoon.



Sekoita keskenään taikinan muut ainekset; jauhot, vesi, munat, öljy ja suola. 


Yhdistä taikina ja raasteet. Voit tässä vaiheessa nostaa taikinan jääkaappiin odottelemaan paistamista vaikka useaksi tunniksi.



Paista letut juuri ennen tarjoamista. Lämmitä öljyä pannulla ja annostele noin kämmenen kokoinen lettu pannulle. Paista pari minuuttia molemmin puolin.

Pinoa letut ja sivele niiden päälle vielä aavistus teriyakikastiketta.


Mausta ja koristele valmis lettupino srirachakastikkeella ja kermaviili-srirachakastikkeella (ohje alla).

Kermaviili-srirachakastike

1 prk kermaviiliä
1-1,5 tl srirachakastiketta
reilu 1/2 tl sitruunamehua
n. 1/2 tl suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna oleentua hetkonen.


Teriyakilohi (4:lle)

n. 800-1000 g lohta
2 rkl teriyakikastiketta
3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
2 tl seesamiöljyä
1/2 rkl soijakastiketta


Sekoita kastikeainekset keskenään. Poista kalasta ruodot ja viillä sen pintaan muutama viilto.
Sudi kastiketta reilusti kalan päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia.


Tarjoa koko aterian alkupalaksi vaikka miso-keittoa. :)








tiistai 8. syyskuuta 2015

Syyskuun kasvimaakatsaus

Voi kauhistus miten aika rientää! Nyt on syyskuu. SYYSKUU!

Ja satokausi ei olekaan enää vain tuoretta pinaattia ja salaattia, vaan tervetuloa tomaatit, omenat, porkkanat...


En ole saanut vieläkään päätettyä, minkä sortin omenapuun istutan pihaamme, joten tänä vuonna sain tädiltäni pari säkillistä satoa. :) Ja mikä ihmeellisintä: viinirypäleitä! Ne kasvavat hänen puutarhassaan aurinkoisessa ja suojaisessa nurkassa lasikatoksen alla. Uskomatonta. Ja hyvää!

Omasta maasta olen nostanut eilen  ensimmäiset porkkanat. Jätin ne aivan hunningolle... En edes harventanut rivejä. Ja sen kyllä huomaa. Joukossa on oikein hyvin kasvaneita, isoja kaunokaisia ja toisaalta superminejä raukkoja. :) Mutta voi että, tätä makua ei kaupan porkkanoissa ole koskaan.



Minulla kasvoi tänä vuonna puutarhassa kaksi eri kirsikkatomaattia. Toinen oli "tavallinen" kirsikkatomaatti, jonka lajia en muista, ja toinen "black cherry", joka kasvattaa lähes mustat hedelmät. Alla olevassa kuvassa pienin raukka on jälkimmäistä lajia.


Kuten alla olevasta kuvasta näkyy (otettu 25.7.), ovat tomaatit todella nauttineet uudesta kasvupaikastaan! Ne kasvoivat aivan valtavasti!! Korkeimmat huiput olivat pitkällä pääni yläpuolella.

Tämmöistä ongelmaa ei minulla ole ennen ollut, joten nyt vasta opin, että liian pitkät varret kannattaa katkaista, sillä muuten kukat eivät ehdi kehittyä hedelmiksi. Katkaisin siis jokaisen pitkän, kasvavan varren n. 3 tai 4:n tertun jälkeen. Kauheaa, mutta pakollista...

Myöhemmin katkoin myös lyhyempiä sivuversoja kokonaan pois, vaikka ne kauniisti kukkivatkin. Epäilen nimittäin, ettei kuumakaan syksy ehtisi näitä kypsyttää.

Ja opin myös, että tomaattien lehtiä kannattaa alkaa leikkailemaan elokuun puoliltavälin pois. Näin kypsyvät hedelmät saavat enemmän valoa. Olen siis leikannut suunnilleen yhden lehden per varsi per päivä. Nyt pöheikkö on huomattavasti rauhoittunut. :)

25.7.
 Ensimmäiset tomaatit alkoivat punertaa vasta elokuun kahdennenkymmenennen päivän tienoilla...


...ja kypsyivät 28.8. Kiitos hitaasti käynnistyneen kasvukauden ja kovan varrenkasvatuksen.


Jatältä meillä näyttää tänään. :)


Kesäkurpitsa on nauttinut kasvupaikastaan ja satoa on tullut mukavasti. Tähän mennessä noin 5 kesäkurpitsaa ja toiset 5 ovat vielä tulossa.

Avomaankurkku sen sijaan teki vain 3 vaivaista kurkkua. Se ei kestänyt alkukesän huonoa maaperää ja multaa, ja koko kasvukausi jäi kituiseksi ja lyheksi.


Pinaattisato oli positiivinen yllätys! Pakastin on ryöpättyä pinaattia täynnä ja korjasin viimeiset lehdet vasta tällä viikolla ja samalla nypin varret pois maasta. Ne alkoivat jo olemaan sen verran pitkiä ja huonossa hapessa. Ensi vuonna kyllä istutan pinaattia taas ja toivottavasti löydän Campagna-lajia.


Myös maa-artisokka ja valkosipulit voivat hyvin. Varret ovat venähtäneet vielä tästäkin reilusti, vaikka aikaa on kulunut vain pari viikkoa. :)


Myös hernesato oli runsas. Voi että, ensi vuonna paljon herneitä, ja kasvatus koko ajan hallaharson alla, etteivät puput pääse tekemään tuhojaan. :)

Ja yllätyksien yllätys! Kylvin viime vuonna palsternakkaa, mutta se ei koskaan kasvanut lehtiä suuremmaksi. Tänä vuonna jopa siirsin kyseistä kasvimaata puolisen metriä multineen päivineen. Jostain syystä maasta nousee nyt 3 varsin reilun kokoista ja terhakkaa palsternakkaa! Ihme juttu! Mahtavaa saada satoa näin jälkijättöisesti! :D


Kukkarintamallakin menee hyvin.

Ritarinkannukset kukkivat kahdesti ja malva kukkii toista kuukautta niin valkoisena kuin vaaleanpunaisenakin.


Syysleimu on myös upeassa loistossa vieläkin. Kukat aukesivat elokuun puolenvälin jälkeen.


Saimme nauttia myös kauniista ukonkelloista. Kukat olivat meitä vastassa kun tulimme tyttäremme kanssa synnytyssairaalasta kotiin. :)



sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kevyet ja mehevät mustikka-unikonsiemenmuffinssit

Sunnuntai-aamun suloisin: terveelliset ja herkulliset mustikka-unikonsiemenmuffinssit.


Rakastan sunnuntai-aamuja. On ihanaa herätä aikaisin ja tuoksutella ilmaa. Nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta tietäen, että edessä on koko päivä perheen kanssa. Ehkä asialista on typötyhjä, ehkä päivään kuuluu ulkoilua tai ystävien tapaamista.

Voipi olla, että edellisenä iltana on tullut parannettua maailmaan myöhään. Tällöinkin aamua ilahduttaa illalla tiskatut ja kuivatut viinilasit. :)


Sunnuntai-aamuissa parasta on kiireetön aamiainen. Siihen sopii täydellisesti myös nämä nopeasti valmistuvat mustikka-unikonsiemenmuffinssit, joiden herkullisuus-terveellisyys-suhde on erittäin kohdallaan. :)

Kiitokset reseptistä ystävälleni!


Mustikka-unikonsiemenmuffinssit (12 kpl)

3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl leivinjauhetta (kyllä, ruokalusikallinen!)
25 g sulaa margariinia
2 rkl unikonsiemeniä
1 muusattu banaani
2 valkuaista
1,5 dl maitoa
1 dl juoksevaa hunajaa (jos hunajasi on kiteistä, lämmitä sitä hetki mikrossa)
1,5 dl (kohmeisia) mustikoita


Sujauta muffinssivuokaan muffinssipaperit. 

Sekoita keskenään jauho, suola ja leivinjauho. Lisää margariini ja sekoita hyvin.

Lisää muusattu banaani. Sekoita valkuaiset ja maito keskenään ja lisää ne yhdessä hunajan kanssa taikinaan. Sekoita hyvin.

Kääntele mustikat taikinan joukkoon varovasti. (Jos käytät pakastemustikoita, anna niiden sulaa "kohmeisiksi". Älä päästä mustikoita täysin sulaksi, sillä silloin niistä irronnut neste värjää taikinan kokonaan lilaksi. Jätä taikinaan "rantuja", joihin mustikka ei sekoitu.)


Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 225-asteisessa uunissa n. 12-15 minuuttia.







keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ternijuusto-mustikkamalja

Nyt tulee perinteistä ja ihanaa yhdistelmää: mustikkaa ja maitoa. Ja todella monessa muodossa. :)
On ternijuustoa, vaniljakiisseliä, mustikkahilloa, kauracrumblea...


Äitini tekee maailman ihaninta ternijuustoa aina saadessaan mökkimme naapuritilalta ternimaitoa. Tästä herkusta on ihanan helppo jalostaa yhtä sun toista. Tällä kertaa juhlimme mökillä veljeni ja hänen vaimonsa hääpäivää näillä ihanilla ternijuusto-mustikkamaljoilla.


Tämä jälkkäri oli ehkä vähän työläs, sillä komponentteja on tosi monta. Muuten herkku on kuitenkin helppo, sillä komponentteja ei voi mokata ja ne voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Kaikki aineksetkin löytyvät oikeastaan aina mökin perusvarastoista ja luonnosta.


Ternijuusto-mustikkamalja (6:lle)

n. 5 dl ternijuustoa
3 dl (1,5 + 1,5) mustikoita
2 dl kaurahiutaleita
4 rkl voita tai margariinia
1,2 (0,4 + 0,5 + 0,3) dl sokeria
4 dl maitoa
2 keltuaista
2 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja
kourallinen tuoretta minttua
1 limen kuori raastettuna


Tee ensin maitokiisseli.
Yhdistä kattilassa maito, keltuaiset, 0,3 dl sokeria ja vaniljasokeri. Lämmitä miedolla lämmöllä kunnes maito kuplahtaa. Suurusta maitotilkkaan liotetulla perunajauholla. Keittele hissukseen kunnes kiisseli pulpahtaa ja paksunee. Mausta limenkuoriraasteella. Nosta kiisseli kylmään odottamaan.

Tee seuraavaksi mustikkahilloke.
Mittaa kattilaan 1,5 dl tuoreita (tai pakaste) mustikoita ja 0,4 dl sokeria. Muussaa mustikoita vähän ja keittele viisi - kymmenen minuuttia miedolla lämmöllä. Muista tuoreella silputulla mintulla. Nosta hilloke jäähtymään.

Tee kauracrumble.
Sulata panulla tai kattilassa voi tai margariini. Lisää sokeri ja sekoita kunnes sokeri sulaa. Lisää kaurahiutaleet ja paistele viitisen minuuttia. Nosta crumble sivuun jäähtymään ja kovettumaan.

Koko annokset.
Lusikoi maljoihin kerroksittain 1) ternijuustoa 2) mustikkahilloketta 3) kauracrumblea 4) vaniljakastiketta ja 5) tuoreita mustikoita. Koristele muutamalla tuoreella mintunlehdellä.

Voit myös tarjota vaniljakiisselin kuumana erikseen, jolloin jokainen saa annostella sitä itse maljaansa.