Maapähkinäistä thaikanaa

Huomenna on maanantai. Tilanne on pelastettavissa.

Tee superhyvää ja sairaan vaivatonta maapähkinällä maustettua nuudeliruokaa. <3

Maapähkinäistä thaikanaa (4:lle)

400 g kanaa (suikaleena tai fileenä)

n. 200 g ruusukaaleja

3 isoa porkkanaa
1-2 sipulia
loraus öljyä

nuudeleita

reilu 1/2 dl suolatonta maapähkinävoita

3/4 dl soijakastiketta

1 limen mehu

2 rkl riisiviinietikkaa

1 rkl seesamiöljyä

2 rkl osterikastiketta

3 valkosipulinkynttä (tai 2 isoa)

3 rkl ruokokidesokeria

(tuoretta korianteria)


Kuori porkkanat ja sipulit. Pilko sipulit, ruusukaalit ja porkkanat (ja kana).
Lämmitä loraus öljyä pannulla ja paista kasviksia pari minuuttia. Lisä kanat ja paista kypsäksi.

Keitä nuudelit kypsiksi ja valuta hyvin.

Yhdistä kaikki kastikkeen aineet keskenään.

Kaada pannulle myös nuudelit ja kastike. Kääntele sekaisin.

Revi päälle tuoretta korianteria (jos löytyy :)).

Vaaleanpunainen piparminttu-suklaakakku

No niin, olen haastanut itseäni myös kakkurintamalla.
Yleensä tykkään raikkaista, hyvänmakuisista, perinteisistä kakuista - en niinkään ole siistin ulkoasun päälle.
Tykkään siis esim. britatortusta, pavlovasta, marjoilla koristelluista kakuista... Kaikesta mikä on helppoa ja nopeaa ja raikasta. Koristepursotuksena olen käyttänyt maksimissaan vaniljakreemijauheella paksunnettua kermavaahtoa, mutta en sen kummempia.

Mutta nyt. Tällä kertaa halusin kokeilla, osaisinko tehdä siistiä jälkeä, jos noudattaisin ohjeita ja menisin "vaikeamman  kautta". :D

Otetaan esimerkiksi voikreemi. Se ei mielestäni ole kovin herkullista (se on liian makeaa ja tuhtia), mutta onhan sitä vain ihan sairaan paljon helpompaa työstää... Kyllä tällä vaan tulee siistiä jälkeä kakun päälle. Ja moni kreemistä kyllä tykkää. Ja ne jotka eivät, voivat jättää sen syömättä. :)

Samoin kakkupohjan tein suosiolla tuhtiin taikinaan, eikä ilmavaan ja murenevaan, kuten tässä suklaakakkuversiossa.

Ja tämmöinen tästä tuli. Olen jopa hieman ylpeä, vaikka eihän tämä mikään kaunokainen ole. :D Amatöörimäisyys puskee läpi kaikessa!!

Mutta. Väitän, että jos olisin tehnyt kreemiä tarpeeksi, olisin saanut tasaisemman kakkupinnan. Ja jos minulla vielä olisi ollut pyörivä alusta ja leveä raappa, niin avot. Vehkeistä se vain on kiinni, niinkuin hiihtomenestyskin. ;)

Kakkupohjan reseptin bongasin täältä.
Täytteen viritin ihan itse.
Marenkikreemin ohjeen löysin täältä.

Vaaleanpunainen piparminttu-suklaakakku

Kakku:
100 g voita
100 g tummaa suklaata
1 dl rypsiöljyä
1 dl vettä
3 dl maustamatonta jugurttia (tai n. 2 dl maitorahkaa ja loppu piimää)
3 isoa munaa
1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaakaohjauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1/2 tl suolaa

Kostutus:
1/2 dl kahvia
1/4 dl piparminttulikööriä (tai hieman piparminttuesanssia tai -öljyä)
1/4 dl maitoa

Sulata voi kattilassa. Lisää tumma suklaa ja anna sulaa. Jäähdytä voi-suklaaseos.

Yhdistä keskenään rypsiöljy, vesi, jugurtti ja munat. Sekoita kevyesti.
Lisää ne voi-suklaaseokseen.

Yhdistä keskenään kaikki kuivat aineet. Lisää myös ne muun taikinan joukkoon. Sekoita kevyesti sekaisin, mutta älä vatkaa.

Laita paperi 22 cm irtopohjavuoan pohjalle ja kumoa taikina vuokaan.

Paista 175-asteisessa uunissa n. 1h 10 minuuttia.

Jäähdytä kakku kunnolla, ensin hetki vuoassa ja vielä lopuksi ritilällä / lautasella.

Leikkaa kakku neljään osaan.
Kostuta kakku kahvin, piparminttuliköörin ja maidon seoksella samalla kun kokoat kakkua.


Piparminttutäyte:
300 g tuorejuustoa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1-2 tl pinkkiä pastaväriä (voit käyttää muutakin punaista elintarvikeväriä)
4 dl vispikermaa
4 liivatelehteä
loraus vettä
n. 150-200 g mariannerouhetta (1 pss valmista tai rouhi itse karkkeja)

Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi.

Yhdistä toisessa astiassa tuorejuusto, sokeri, vaniljasokeri ja elintarvikeväri. Huomaa, että väri vaalenee, kun yhdistät seoksen vispikerman kanssa.

Kiehauta loraus vettä kattilassa. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota ne veteen.
Kaada seos ohuena nauhana reippaasti sekoittaen tuorejuusto-seokseen.

Kääntele vispikerma vielä joukkoon.


Kokoa kakku kakkupaperin tai -pahvin päälle (siirtäminen tarjoiluastialle on helpompaa) ja korkean irtopohjavuoan reunojen sisäpuolelle. Jos vuoassasi on matalat reunat, suosittelen jatkamaan niitä esim. piirtoheitinkalvon avulla korkeammaksi.

Laita alin kerros pohjalle, kostuta, lapioi 1/3 täytteestä. Nosta seuraava levy, kostuta, täyte... Ja näin jatketaan, kunnes saat kansilevyn päälle.

Täytettä saattaa jäädä hiukan yli.

Nosta kakku viileään oleentumaan ja jähmettymään. Itse annoin kakun olla ulkona (oli nollakeli) yön yli.

Marenkikreemi:
3 valkuaista (2 valkuaista)
2,25 dl sokeria (1,5 dl sokeria)
270 g voita (180 g voita)
0,5 dl vettä (0,3 dl vettä)

(n. 2 tl pastaväriä)

Kun on tarjoamisen aika, tee marenkikreemi. Tein itse kahden valkuaisen satsin (isoja munia), mutta se oli just ehkä vähän liian pieni annos. Ensi kerralla teen kolmen munan satsin, niin on ainakin tarpeeksi.

Ota voi ja munat hyvissä ajoin huoneenlämpöön.

Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Kuumenna seosta rauhallisesti sekoittamatta, kunnes lämpötila on 115-120 C. Tarvitset avuksi digitaalisen lämpömittarin. Huomaa, että älä mittaa lämpöä niin, että mittari osuu kattilan pohjaan.

Vatkaa sokerisiirappin valmistuessa valkuaiset ilmavaksi vaahdoksi. Älä vatkaa liian kauan, vaan lopeta kun vaahdossa vielä näkyy pieniä kuplia.

Kun sokeriseos on sopivan lämpöistä, lorota se ohuena nauhana vaahtoon samalla reippaasti vatkaten.

Anna koneen hurista muutama minuutti.

Lisää voi marenkivaahtoon pieninä palasina ja vatkaa vielä reilu tovi kunnes kreemi on ilmavaa ja silkkistä.

Värjää vaahto, tai osa siitä, halutessasi pastavärillä. Itse värjäsin n. 1/3 kreemistä pinkillä pastavärillä ja sain hempeää vaaleanpunaista aikaiseksi.


Koristelut:
eri värisiä marenkeja
vaahtokarkkeja
valkoisia ja vaaleanpunaisia koristehelmiä

Kuorruta kakku kreemillä. Tähän en nyt uskalla antaa ohjeita, sillä omat käytäntöni eivät ole parhaat. :D Olen täysi oppipoika.

Purston itse kreemiä kakun päälle ja reunoille ja tasoitin kakkupaletilla.

Pursottelin vielä ruusukkeita kakun päälle.

Asettelin marenkeja, marengin palasia, vaahtokarkkeja ja helmiä sinne tänne. Lopuksi "pölytin" päälle vielä marenkimurusta.

Napoleoninleivokset

Klassikkoleivonnaiskokeiluni jatkuvat tällä kertaa napoleoninleivosten myötä.

Ja taas täytyy myöntää, että klassikot eivät ole klassikoita syyttä. Herkullisia ja söpöjä pikku pötkylöitä! Ja jotenkin niin elegantteja.

Mitä leivoksen alkuperään  tulee, netistä löytyi muutamaa eri tarinaa. Luotan itse Gastronomian sanakirjaan, josta löytyi alla oleva kuvaus.

Napoleoninleivos (Ranskan keisarin Napoleon I:n, 1769-1821 mukaan), ransk. tarte Napoléon, lehtitaikinaleivos, jossa täytteenä omena- tai herukkahilloa ja vaniljakiisseliä, päällä sokerivesikuorrute. Muistuttaa tuhatlehtistä.

Reseptin lainasin täältä, koska päättelin sen olevan lähellä originaalia. Tosin lehtitaikina pitäisi toki tehdä itse. :) Ensi kerralla teen leivokset sen verran eri tavalla, että laitan joko marjaisaa ja voimakkaamman makuista hilloa omenahillon sijaan, tai sitten omenahilloa reilusti enemmän. Myös vaniljaa olisin kaivannut makuun lisää, joten ehkä lisään myös hiukan vanilja-aromia kiisseliin.

Leivokset olivat helppoja tehdä. Ja mikä mukavinta, ne oli myös kätevä tehdä vaiheittain. Kolmen pienen lapsen perheessä kun "oma aika" yleensä tulee parin minuutin pätkissä. Tarjosin leivokset itse asiassa valmistusta seuraavana päivänä. Säilytin ne yön yli ilmatiivissä rasiassa jääkaapissa.
Ja tottakai maistoin yhden jo valmistuspäivänä. Oleellisimmat erot olivat, että valmistuspäivänä taikina säilyy rapsakkana, säilytyksessä pehmenee sekä se, että täyte pysyi paremmin paikallaan säilytyksen jälkeen. :D

Ehkä täydellinen hetki tarjota leivokset on n. 5 h valmistuksen jälkeen. :D

Napoleoninleivokset (24 pientä tai 16 isoa)

4 lehtitaikina- tai torttutaikinalevyä

3 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa (minulla oli 1 dl tästä vispikermaa, hyvin toimi)
1 muna
½ dl sokeria
½ dl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 dl vispikermaa

n. 1/2 - 1 dl omenahilloa (tai marjaisaa hilloa)

3 dl tomusokeria
1 rkl rommia
1 rkl vettä

20 g tummaa suklaata

Kauli taikinalevyt n. 1-2 mm paksuiksi pitkulaisiksi levyiksi. Leikkaa kukin levy 6 tai 4 osaan riippuen kuinka isoja leivoksia haluat.

Paista taikinalevyjä 200-asteisessa uunissa n. 12 minuuttia. Jäähdytä.

Tee täyte. Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään.

Mittaa kattilaan kuohukerma, muna, sokeri ja perunajauho. Lämmitä seosta koko ajan sekoittaen kunnes se sakenee paksuksi. Sekoita tässä vaiheessa joukkoon vaniljasokeri sekä vedestä puristetut liivatelehdet.

Sekoita ja jäähdytä.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele jäähtyneen vaniljakiisselin kanssa sekaisin.

Halkaise jäähtyneet levyt sormin tai veistä apua käyttämällä. Levitä kunkin levyn pohjalle ohuesti (tai vähän paksummin) hilloa.

Nostele hillon päälle paksusti täytettä ja laske kansi päälle. Nosta leivokset kylmään jähmettymään ainakin pariksi tunniksi.

Tee kuorrute yhdistämällä tomusokeriin rommi-vesiseos hissukseen. Lisää neste pikkuhiljaa, että saat sopivan valuvan kuorrutteen.

Valuta / levitä kuorrutetta leivosten päälle. Nosta taas kylmään jähmettymään.

Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa juoksevaksi. Roiski suklaata leivosten päälle esim. lusikan kantapuolta apuna käyttäen.

Croissantit

Klassikkoleivonnaisten sarja jatkuu.

En voi ymmärtää, miten en ole tehnyt koskaan ennen croissantteja itse! Rakastan Ranskaa ja sen ruokaa, rakastan leipomista, rakastan aamupala- ja brunssiruokaa... Oli jo niin sanotusti aikakin! :D

Leivoimme croissantit yhdessä 3-vuotiaan tyttäreni kanssa ja hyvin onnistui. Ei siis ollenkaan vaikea homma, joten rohkeasti vaan kokemattomammatkin leipurit kimppuun.

Otin alkuperäisen reseptin Koko Suomi leipoo -ohjelmasta, koska uskon heidän todella olevan autenttisilla jäljillä. Olen tuunannut ohjetta hieman enemmän omaan makuun sopivaksi, ja lisännyt ohjeeseen omia hyväksi koettuja vinkkejä itse prosessiin
Esimerkiksi jauhojen todella kannattaa olla jääkaappikylmiä ja voin toisaalta huoneenlämpöistä (20 C), muttei liian pehmeää.

Croisanttien idea on, että voi jää hyvin "taskuun" ohuiden taikinakerrosten väliin. Uunissa voi höyrystyy ja omalta osaltaan kohottaa croisanttia ja luo lehtevyyttä. 

Ideana on myös, että kaikki voi pysyy croissantin sisällä. Eli leivinpaperin pitäisi olla putipuhdas, kun nostat croissantit valmiina pois.

Onneksi kaksoset valvottivat yöllä, niin piipahtelu-unikoulun ohessa muistin tehdä nämä ruokavaihdokset yön pimeinä tunteina...

Näistä tuli juuri niin ilmavia ja lehteviä kuin croissanttien kuuluukin olla. Ja voisia. Voi että, mikä onnistumisen ilo! Toistojen määrä on tuonut rutiinia ja lisää jippoja hihaan, ja nykyään lehtevyys ja ilmavuus on vielä näitä kuvia runsaampaa.

Kaikki kahdeksan jätti-isoa croissanttia katosivat meillä saman päivän aikana ihan oman perheen voimin. :D

Croissantit (8 isoa tai n. 15 pientä)

2 dl kylmää vettä
1/3 pss kuivahiivaa (jos käytät mielummin tuorehiivaa, niin n 20 g)
1 tl suolaa

2 rkl sokeria
25 g kananmunaa
370 g jääkaappikylmiä vehnäjauhoja

200 g voita (huoneenlämpöistä)
20 g vehnäjauhoja

loppu kananmunasta voiteluun


Tee kaulintavoi sekoittamalla huoneenlämpöinen voi ja jauhot keskenään. Kannattaa käyttää esim. yleiskonetta, koska on aika tahmeaa touhua. Muotoile kaulintavoi litteäksi n. 15x15 cm neliöksi esim. elmukelmun väliin.

Yhdistä kaikki taikinan ainekset keskenään ja vaivaa taikinaan tosi hyvä sitko. Anna koneen pyöriä (tai käsivarsien laulaa) ainakin kymmenisen minuuttia.

Kauli taikina neliön muotoiseksi, n. 20x20 cm levyksi ja nosta sen keskelle kaulintavoilevy.

Taittele taikinan reunat voin päälle. siten, että teet taikinasta "kirjekuoren". Idea on, että suljet kaiken voin taitosten sisään. Nosta taikinan reunat hieman toistensa päälle, jotta saat pitävämmän saumauksen.

Painele ja kauli taikinaa hieman ohuemmaksi levyksi ja taita kolmelle laskokselle (taikinasta tulee suorakaiteen muotoinen). Pyyhi aina pullasudilla irtojauhot pois taitteiden välistä.

Taitteluita tullaan tekemään matkan varrella paljon, ja pyri samalla muotoilemaan taikinaa pikkuhiljaa kapeaksi suorakulmioksi. Sillä lopulta ennen leikkaamista haluat saada siitä pitkän ja kapean levyn.

Kääräise taikina elmukelmuun ja nosta pakastimeen 10 minuutiksi.

Toista sama homma vielä kahdesti. Eli ota taikina pakastimesta, kauli litteäksi, taita kolmeen osaan ja nosta taas pakastimeen.

Muutama vinkki kaulimiseen:

• Taikinassa pitäisi olla niin hyvä sitko, että se laittaa kaulittaessa vastaan aivan kunnolla. Kylmyys toki jähmeyttää taikinaa myös. 
• Älä paina liian lujaa. Älä myöskään paina ja työnnä "venyttäen". Tällöin riskeeraat sen, että voit purskahtavat toisesta päästä ulos, ja that's it sitten... Parempi on, että rullaat keskinkertaisella paineella mahdollisimman pyörien. Vaatii enemmän aikaa, etenkin kun se taikina toivottavasti taistelee vastaan.
• Pidä mielummin pakastimessa vähän kauemmin, kuin alle 10 minuuttia. Liian kuuma taikina päästää voit karkuun.

Ennen kun leivot taikinan croissanteiksi, seisota taikinaa pakastimessa hieman pidempi aika, 20 minuuttia.

Ota sitten taikina ulos ja kauli se kapeaksi ja pitkulaiseksi suorakulmioksi (tulee n. 14 x 80 cm tai pidempikin). Mielestäni mitä pidemmän ja ohuemman taikinalevyn saat, sitä parempi. Mutta jälleen riskinä, että voit pääsevät ulos. :) Eli malta lopettaa kuitenkin n. 0,5 cm levyn kohdalla.

Leikkaa suorakulmiosta pitkulaisia kolmioita esim. taikinapyörän avulla (tai veitsellä). Rullaa kukin kolmio croissantiksi. Pyyhi irtojauhot pois.

Anna croissanttien kohota rauhassa liinan alla. (Huom! Joskus olen kohottanut croisantteja tunnin, joskus viileässä tilassa pidempääkin. Olen myös työntänyt croissantit lähes suoraan uuniin, jos on ollut kiire. Merkittävää eroa en ole huomannut, joten jos on kiire, voit oikaista.)

Tässä on myös hyvä hetki tehdä niin, että nostat pellin yön yli jääkaappiin, ja paistat croissantit aamulla. Tällöin voit suoraan jääkaapista nostaa ne kuumana uuniin.

Lämmitä uuni reiluun 200 asteeseen. Paista croissantteja n. 15-25 minuuttia (minulla meni 25 min, koska omani olivat tosi isoja).

Laitoin loppuvaiheessa folion croissanttien päälle, jotteivat kärähtäisi mutta tulisivat varmasti sisältä kypsiksi. Koska olivat tosiaan niin isoja...

Nosta croissantit jäähtymään ritilän päälle.

Maailman kaunein pullapitko

Joulun tunnelmiin kuuluu piparin ja taatelikakun tuoksujen lisäksi pulla. 

Jouluisen kahvipöydän kaunistaa tämä ihanan näköinen ja supermehevä pullapitko. Eipä pöytä paljon muuta koristusta kaipaa. :)

Tällä tavoin tehtyä pitkoa on myös oiva nyhtää. Ja siitähän minä tykkään. Nyhdän kaikkea, vaikkei se olisi periaatteessa mahdollista; rusinat pullista, leivät, salaatit, lohet... :D

Joo. Pulla on parasta. Ugh.

Maailman kaunein pullapitko (taikinasta tulee 2 pitkoa, täyte on yhteen)

Pullataikina tai

Yön yli kohotettu pullataikina

80 g voita (ei margariinia)
2 rkl kanelia
1/2 - 2/3 dl sokeria

1 muna

raesokeria 

(tai mantelilastuja tai pähkinärouhetta)


Tee ja kohota taikina linkin ohjeen mukaan.


Tee täyte.

Sulata voita mikrossa n. 10 sekuntia. Ei siis aivan sulaksi, mutta osittain muhjuksi.
Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään niin, että siitä tulee ruskeaa tahnaa.

Kauli taikina ohueksi, suorakaiteen muotoiseksi levyksi. 

Mitä ohuempi levy, sitä parempi täytteen ja pullan suhde ja näyttävämmät koristeet.

Levitä pehmeä täyte taikinan päälle. Rullaa taikina pituussuunnassa tiukaksi rullaksi ja nosta leivinpaperin päälle.

Leikkaa pullasta vinosti kapeita (n. 0,7-1 cm) viipaleita siten, että ne jäävät juurestaan kiinni (kts kuva alla).

Nosta viipale suoraan ylös, seuraava vinosti oikealle, seuraava vinosti vasemmalle ja seuraava taas suoraan ylös.

Etene näin koko pitkon matkalta.

Tämmöinen siitä tulee! 

Anna pitkon kohota kymmenen - kaksikymmentä minuuttia. Voitele kohonnut pitko kananmunalla ja ripottele päälle raesokeria.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 20-30 minuuttia.