Snickers-kakku

Syyskuu alkoi, mutta elokuun kakkusavotan satoa korjataan yhä. Kun kyselin mieheltäni, minkälaisen kakun hän haluaisi synttäreidensä kunniaksi, vastaus oli "no joku karkin makuinen".Omasta mielestäni suklaa ja karkki ovat eri asioita, mutta juhlijan suklaahimon tuntien, uskalsin pyöräyttää snickers-kakun. :)

Mukaiin Ruokailmiöstä lukemaani reseptiä, ja kyllähän tästä tuli ihan tajuttoman hyvää. Makeaa, tuhtia, HERKULLISTA! Juuri semmoista liian hyvää kakkua. :)

Snickers-kakku

pohja:

2 munaa

1 1/2 dl sokeria

75 g sulaa voita tai margariinia

1 dl maitoa

2 dl vehnäjauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

1 1/2 tl leivinjauhetta

suklaavaahto:

2 dl vispikermaa

100 g taloussuklaata (tai leivontasuklaata, jotain mikä sulaa nätisti)

1 liivatelehti

1 rkl vettä

n. 1,5 dl suolapähkinöitä

1/3 prk kinuskikastiketta (tai tee itse)

kuorrute:

200 g suklaata

75 - 100 g voita

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, voitele reunat.

Aloita leivonta valmistamalla pohja. 

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä keskenään kuivat aineet.

Sekoita sokeri-munavaahtoon vuorotellen kuivia aineita, maitoa ja sulaa voita. 

Kaada taikina irtopohjavuokaan. Paista 175 C n. 25 minuuttia. Jäähdytä pohja.

Tee seuraavaksi suklaavaahto. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Jos sulatat mikrossa, kääntele suklaata astiassaan n. 1/2 minuutin välein.

Laita liivatelehti pehmenemään kylmään veteen.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja kaada suklaa joukkoon koko ajan sekoittaen. Kiehauta 1 rkl vettä pienessä kattilassa ja liuota siihen pehmittämäsi liivatelehti.

Norota liivateseos vaahdon joukkoon koko ajan sekoittaen.

Levitä suklaavaahto jäähtyneen pohjan päälle. Ripottele päälle suolapähkinät ja nosta kakku kylmään jähmettymään noin tunniksi.

Valuta suolapähkinöiden päälle kerros kinuskikastiketta ja nosta kakku jälleen kylmään odottamaan.

Valmista kuorrute. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Levitä suklaa kakun päälle ja nosta kakku kylmään.

Nosta kakku ulos jääkaapista n. 15 min ennen tarjoamista, että kuorrutus hieman pehmenee.

Koristele esim. mintun kukilla tai sitruunamelissan lehdillä.

Grillattu vihreä fenkolisalaatti

Voi mikä resepti julkaisemattomien juttujen arkistoista löytyikään!

Ihania kesäisiä muistoja on helppo verestää näin sadonkorjuuaikaan.

Ystävämme tekivät tätä mahtavaa lisuketta mökillämme kyläillessään. Ihana grillattu fenkolisalaatti tarjottiin omalla mausteseoksella pintamaustetun possun, sekä kapris-perunasalaatin kera. Ateriaa ryhdittivät täydelliset kuohuviini- ja viinivalinnat. Kiitos!

Tämän herkullisen lisukkeen / salaatin ykkösetu on se, että raaka-aineet maistuvat kaikki omalta itseltään. Marinadi tai mauste ei peitä niiden ihanaa ominaismakua.

Kakkosetu on se, että annos on vihreän sävyissään äärettömän kaunis.

Oma toisintoni salaatista noudatteli alla olevaa kaavaa.

Grillattu vihreä fenkolisalaatti (4:lle)

1 fenkoli
1 pieni kesäkurpitsa
nippu kevätsipulia
hyvää oliiviöljyä
hyvää suolaa (esim. gourmet-suolaa, himalajan suolaa tai sormisuolaa)
haluamiasi tuoreita yrttejä, esim. ruohosipulia

Viipaloi fenkoli ja kesäkurpitsa. Halkaise suurimmat kevätsipulit, mutta jätä pienet kokonaisiksi.

Pyöräytä kaikki kasvikset oiiviöljyssä ja mausta kevyesti suolalla.
Grillaa keskilämpöisellä grillillä sopivan pehmeiksi. Osa fenkolin reunoista saa hieman kärähtää.

Erottele sipulin lohkoja hieman toisistaan, samoin fenkolin.

Asettele kaikki osaset kauniisti lautaselle, silppua päälle vielä fenkolin "hötöset" ja haluamasi yrtit.

Ja mukaan vielä perunasalaattia ja hyvää lihaa...

Kevyt omena-rusinapiirakka

"Tämä on todella omenapiirakka, ei piirakka omenoilla", sanoi mieheni. 

Tarkoituksenani oli kehitellä omenapiirakka, jossa yhdistyy kaikki mistä pidän: omenat, rusinat, kardemumma, kaura, herkullisuus ja terveellisyys. Ja vielä pitäisi olla tosi nopea valmistaa. 

Taisin onnistua!

Tämä piiras nimittäin valmistui 10 minuutissa alusta loppuun (+ uuniaika) ja syötiin lähes maanisella innolla. Olimme automatkalla kohti mökkiä, kun päätimme ottaa ihan "pienen pienen maistiaisen". Jep jep... Noin. 2/3 piirakasta tuhottuamme tungimme sen lopulta takapenkille käsien ulottumattomiin.

Piiras oli oikeasti ilahduttavan hedelmäistä ja herkullista. Ja pisteenä iin päällä rusinat.

Terveellisyys tulee siitä, että omenoita on todella paljon ja kauraisaa taikinaa vähän. Koko piiraassa on siis kaloreita ihan mitättömän vähän. :)

Piirakan ulkonäkö on todella krouvi ja lohkot minkä kokoisia sattuu, sillä pyöräytin piiraan oikeasti 10 minuutissa. Käytin puusta pudonneita omenoita, joten jouduin hieman viipaloidessa väistelemään lommoja. Lisäksi hoidin lohkomisen ilman leikkuulautaa "peukaloa vasten", joten palat ovat juuri sen muotoisia. :D

Mutta eri kokoiset palat olikin tosi hyvä juttu! Ohuimmat omenanpalaset pehmenivät reilusti, kun taas paksummat pysyivät happamimpana.

Miljöö-lisää toi lämmin elokuun ilta saaristossa laskevan auringon värjätessä taivaan vaaleanpunaiseksi...

Kevyt omena-rusinapiirakka

1 muna
1/2 dl fariinisokeria
1 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
30 g margariinia
2 rkl maitoa

1 l omenalohkoja tai -viipaleita
kourallinen rusinoita
n. 2 rkl sitruunamehua
(pari lehteä sitruunamelissaa tai minttua)


Lohko omenat. Jätä niihin kuoret, sillä ne antavat todella kaunista väriä.

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sulata margariini. Voitele ja jauhota piirakkavuoka.

Vatkaa muna ja fariinisokeri kevyesti sekaisin. Lisää kuivat aineet ja margariini. Sekoita.

Lisää viimeiseksi maito, jonka määrää voit vähän justeerata. Taikina saa olla aika löysää. Semmoista hitaasti valuvaa. :)

Kaada taikina vuokaan. Ripottele päälle rusinoita. Asettele omenalohkoja suht. tasaisesti taikinan päälle.
Painele vielä rusinoita lohkojen väliin. Ne pumpsahtavat omenoiden välistä helposti esiin taikinan kohotessa uunissa.

Lorota vielä omenoiden päälle n. 2 rkl sitruunamehua.

Paista piirasta 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.

Koristele piiras muutamalla sitruunamelissan tai mintun lehdellä.

Nauti hyvällä omatunnolla. Syö vaikka koko satsi kerralla. :)

Mustikkainen voimajuoma

Näin keskiviikkona ihminen joskus pohtii, miten sitä selviää perjantaihin asti.

Jos joku täysin kuvitteellinen henkilö kaipaisi mielikuvaharjoittelua, niin tässä sitä:

Viikonloppuna odottaa mökki... Siellä odottaa luonto... Luonnossa kasvaa mustikoita... Mustikat on hyviä... Ne ovat terveellisiä... Niistä saa mahtavia herkkuja... Helposti.

Stressi be gone! :D

Ja jos herkullisia ja voimaa-antavia elementtejä kaipaa arjen keskelle, suosittelen pyöräyttämään mustikkaisen "smoothien" (ei voi ihan silkkisen sileäksi omaa lasillista kutsua, pidän sattumista).

Mustikkainen voimajuoma (1:lle)

1-2 dl mustikoita (tuoreita tai pakkasesta sulatettuja)
2,5 dl piimää
1 rkl kamajauhoja (Viron vastine talkkunalle, voit korvata myös esim. ruis- tai vehnäleseillä)
2 tl hunajaa


Murskaa mustikat haarukalla.
Yhdistä kaikki aineet ja anna juoman oleentua vaikka yön yli. Voit kyllä juoda samantienkin, jos haluat. :)

Ja jos vielä mökillä on vettä, muurinpohjapannu ja hyvää seuraa, niin viikon kiireet (ja tietokoneen salasanat) pitäisi unohtua.

Pikantit kalakakut ja rapujuhlat

Rapukausi on kyllä kausien parhaimmistoa!

Illat ovat pimeitä ja lämpimiä, ja niitä valaisevat tunnelmalliset kynttilälyhdyt.

Lautasella yhdistyvät meren herkut ja satokauden parhaimmisto. Ja kattauksessa saa luvan kanssa revitellä oranssin ja punaisen hehkuvilla sävyillä. :)

Ja entäs sitten itse rapujuhlat? Enpä ole koskaan ollut tylsissä bileissä. :)

Rapujuhliin kuuluu mielestäni rapujen lisäksi

1) hyvää leipää

2) valkosipulin makuja esim. levitteessä tai scordaliassa

3) raikasta salaattia

4) piiperretty alkupala tai esim. suolainen piiras.

Ja tietysti kuohuviini tai samppanja!

(Postauksen lopussa vielä vinkkejä tarjoiluihin...)

Meidän perheessämme on ollut juhlahumuinen elokuu. Juhlimme mieheni syntymäpäiviä tällä kertaa kahdestaan (tosin jo viidettä kertaa kaiken kaikkiaan). Ja sen kunniaksi aterian aloitti ja lopetti kakku. Alkupalaksi väsäsin kalakakkuja, eli fish cakeja - ensimmäistä kertaa elämässäni. Modasin reseptiä Ateljé Finnen reseptistä, joka julkaistiin Glorian Ruoka & Viini -lehdessä (4/2013).

Ja voi vitsi, että tulikin hyvää! 

Ja olihan raaka-aineetkin kyllä aika priimaa: itse pyydetty hauki ja itse kasvatettu tilli mökiltä, lappilaista puikulaperunaa ja sipulia suoraan kälyn perheen tiluksilta. :)

Pikantit kalakakut (n. 7 - 8 kpl)

reilu 300 g vaaleaa kalaa (esim. haukea, kuhaa tai ahventa)

n. 180 g Lapin puikulaperunoita (tai mitä vain jauhoisia perunoita)

1 sipuli

1 iso valkosipulinkynsi

n. 20 + 20 g voita tai margariinia

3 tuoretta tillinoksaa

1/2 sitruuna

mustapippuria

suolaa

1/2 tl cayennepippuria

1/2 tl sokeria

n. 1 dl vehnäjauhoja

1 muna

n. 1,5 dl korppujauhoja

rypsiöljyä paistamiseen

lisäksi:

jäävuorisalaattia

viinisuolaheinää

sitruunaa

tuoretta tilliä

tuoretta timjamia

kevätsipulin varsi

Aloita kypsentämällä kala. Itse iskin ison hauen uuniin ja annoin sen kypsyä n. 15 - 20 minuuttia. Kala on valmis, kun evän saa nyppästyä kätevästi irti. Älä paahda kalaa liian kuivaksi.

Keitä myös perunat suolalla maustetussa vedessä.

Kun kala on jäähtynyt koskettelulämpöön, revi se palasiksi ja erottele ruodot (aina yhtä kivaa).

Mussaa perunat haarukalla rakeiseksi.

Silppua sipulit oikein pieneksi silpuksi ja murskaa valkosipulinkynsi. Sulata n. 20 g voita pannulla ja kuullota sipuleita ihan pikkuinen hetki, n. 2 minuuttia kunnes ne muuttuvat hieman läpikuultaviksi, mutta säilyttävät kipakkuutensa.

Pese sitruuna ja raasta puolet sen kuoresta hienoksi raasteeksi.

Yhdistä kala, perunarae, sipulit, hienonnetut tillinoksat, sitruunankuori ja mausteet. Vaivaa seosta reippaasti haarukalla, jotta kalapalat vielä pienenevät ja kaikki menee hyvin hakkelukseksi (Mutta ei tahnaksi! Unohda siis sauvasekoittimet!). Lisää lopuksi vielä nokare voita (n. 20 g). Maista, että cayennepippuri kunnolla potkaisee, ja että maku on reilun suolainen. Lisää tarvittaessa mausteita.

Muotoile massasta kakkusia käsissäsi. Nosta ne lautaselle ja lautanen jääkaappiin. Anna kakkusten oleentua puolisen tuntia tai vaikka seuraavaan päivään asti (peitä tässä tapauksessa kelmulla).

Kun olet valmis tarjoamaan kalakakkuset, virittele leivityslinjasto. Laita yhteen kulhoon vehnäjauhot, toiseen muna ja kolmanteen korppujauhot. Riko munan koostumus.

Lorota reilusti öljyä pannulle ja kuumenna kuumaksi. Liian kylmä öljy vain imeytyy kakkusiin, mutta ihana rapeus jää haaveeksi.

Pyörittele kukin kakkunen ensin vehnäjauhossa, sitten munassa ja lopuksi korppujauhossa. Nosta kakkunen pannulle ja paista joka puolelta. Kunkin pinnan ruskistamiseen menee n. 1 minuutti.

Kokoa sillä välin tarjoilulautasille salaattipeti. Nosta valmis kalakakku salaattipedin päälle, rouhi päälle vielä suolaa ja pippuria, lorauta hieman sitruunamehua ja silppua kevätsipulin varsi ja yrtit.

Avot!

Ja mikä olisi sitten esimerkiksi hyvä leipä tarjottavaksi rapujuhlilla? No ehdottomasti parasta on mielestäni rapekuorinen, suolaisen ja happaman makuinen vaivaamaton leipä. Muista laittaa taikina tulille edellisenä päivänä.

Ja leivän kanssa jotain hyvää levitettä.

Valkosipuli-yrttivoi

2 valkosipulinkynttä

kourallinen tuoretta basilikaa

(hyppysellinen oikein hienoksi hienonnettua sipulia)

n. 75 - 100 g margariinia tai voita

Hienonna valkosipuli ja basilika (ja sipuli). Yhdistä kaikki aineet. Koristele kulho tuoreilla yrteillä.

Ja sitten tietysti hirmuisesti rapuja! Ja kasa servettejä! :)