Herkullinen suppilovahverorisotto yrteillä ja aurinkokuivatuilla tomaateilla

Löytyykö kaapistasi kuivattuja suppilovahveroita? Minulta löytyy, ja paljon! Sienestäminen on vain liian kivaa pysyäkseen kohtuudessa.

Suppiksista on ihana tehdä vaikka keittoa tai piirasta. Tai säilöä ne chilin ja inkiväärin kera. Mutta ah, miten herkulliselta ne maistuvat myös risotossa! Tähän risottoon lisäsäväystä antavat yrtit ja aurinkokuivatut tomaatit.

Tarjosin suppilovahverorisottoa osana "arjen juhlaillallista". :) On ihana kutsua kavereita kylään, kattaa kauniisti ja syödä monta ruokalajia hitaasti - vaikka ihan arki-iltana.

Alkupalaksi tarjosin paahdettua valkosipulikeittoa ja jälkiruoaksi raparperikakkua, rapaperikompottia ja vaniljakastiketta.

Ja koska ruoissa esiintyi valkosipuli, sain koristaa pöydän ihanalla valkosipuliruukullani. :)

Mutta nyt itse risottoreseptiin...

Suppilovahverorisotto yrteillä ja aurinkokuivatuilla tomaateilla (4:lle)

30 - 40 g kuivattuja suppilovahveroita
50 g voita tai margariinia
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
2,5 dl risottoriisiä
7 dl suppilovahveroiden liotuslientä (lisäksi vettä, jos ei ole tarpeeksi)
1 rkl kasvisfondia
2 rkl sitruunamehua
2 dl kuivaa valkoviiniä
10 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja
timjamia
suolaa
mustapippuria
n. 70 g parmesaania
tuoretta basilikaa

Laita sienet veteen likoamaan (liota pari tuntia).

Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet. Sulata voi isossa pannussa ja kuullota sipuleita hetki. Älä anna yhtään ruskistua.
Lisää myös risottoriisit pannulle ja kuullota ne läpinäkyviksi. Lisää loraus valkoviiniä ja anna porista.

Purista sienet kuiviksi ja nosta ne sivuun. Sekoita kaikki liemen ainekset, eli liotusliemi, kasvisfondi ja sitruunamehu.

Lisää pannulle lientä ja valkoviiniä vähän kerrallaan. Sekoita hyvin ja anna nesteen imeytyä riisiin. Risoton täyteläisyys syntyy, kun riisin tärkkelys irtoaa, joten nesteen vähittäinen lisääminen ja sekoittelu on tärkeää.
Lisää nestettä pikkuhiljaa kunnes riisi on kypsää (n. 20 minuuttia).

Sillppua sienet halutessasi pienemmäksi, pätki ainakin pisimmät varret. Pilko aurinkokuivatut tomaatit.
Lisää sienet ja aurinkokuivatut tomaatit risottoon. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Sekoita.

Lisää vielä lopuksi annoksen päälle raastettua parmesaania ja tuoretta basilikaa.

Kata kauniisti ja nauti ruoan kanssa lasi hyvää viiniä. Arki ei enää tunnukaan arjelta.

Yksinkertaisesti maailman paras pizza

Viime sunnuntai oli täydellinen. Ja sen kruunasi aivan häikäisevän ihana ateria. Näin hyviä pizzoja ei saa muualta kuin kotoa - Helsingin parhaimmaksi haukutut pizzeriat ja Turun "pizzaikonit" jäävät kilometrien päähän kauas taakse.

Avaimet onnistumiseen: pizzakivi, hyvä taikina ja ehta, itse tehty tomaattikastike.

Vähän suunnittelua tämä vaatii. Viimeistään edellisenä päivänä pitää havahtua tekemään taikinaa, jotta siihen ehtii kehittyä loistava koostumus ja ihana suolaisen hapan maku.

Täytteet voi kukin valita oman maun mukaan. Itse suosin tomaattia ja yrttejä, mieheni kaipaa lihaa. Muita herkkujani ovat artisokansydämet, paprika, oliivit... Vain nimetäkseni muutamia. Myös kaprikset rokkaavat!

Käytän yleensä uunissa ihan tavallista "leivänpäällisjuustoa", sillä se sulaa kauniisti. Parmesaanin ripottelen uunista tulleen pizzan päälle.

Lukiessasi tekstiä eteenpäin, löydät ohjeen taikinaan, tomaattikastikkeeseen sekä vinkkejä täytteistä.

Pizzataikinani lähde on vanhan kunnon Voisilmäpeliä-blogin resepti (ei enää löydy webistä).

Tähän pizzataikinaan sopii parhaiten 00-vehnäjauho, eli tavallista suomalaista vehnäjauhoa hienompi jauho. Tämä on Italiassa yleinen jauhotyyppi "doppio zero" eli tuplanolla.

Tämän tyypin jauhoja saa esim. Lidlistä. Alla kuva pussista.

Maailman paras pizzataikina (2 pizzaa)

1,8 dl kylmää vettä (voit punnita vaa'an kanssa 180 g)
10 g tuorehiivaa tai 1/2 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
300 g 00-vehnäjauhoja

(paisto 250 C -uunissa ylätasolla)

Liota hiiva kylmään veteen tai sekoita kuivahiiva vehnäjauhoihin.
Sekoita kaikki aineet keskenään, runsasta vaivaamista ei tarvita.

Laita taikina kannen alle ja jääkaappiin kohoamaan 48 tunniksi.
Jos olet unohtanut tehdä taikinan ajoissa, kohota huoneenlämmössä 24 tuntia.

Kun taikina on kohonnut, aloita pizzojen työstäminen.
Etukäteen kannattaa leikata sopivan kokoinen pala leivinpaperia (halkaisijaltaan noin 1 cm pizzakiveä suurempi), nostella kaikki ainekset esille, raastaa juusto ja pilkkoa täytteet.

Yritä käsitellä taikinaa mahdollisimman hellästi. Eli älä pyörittele ja vaivaa taikinaa turhaan käsissäsi - näin lopputuloksesta tulee ilmavampi ja pohjaan jää ihania kuplia.

Tässä vaiheessa kannattaa laittaa myös uuni ja pizzakivi lämpenemään 250 asteeseen (tai niin kuumaksi kuin saa). Eli kivi uuniin!

Voit aloittaa taikinan työstön pyörittelemällä sitä käsissäsi ja antamalla painovoiman venyttää pizzaa.

Kun reikien riski kasvaa, laita taikina leivinpaperille ja venytä sitä alhaalta päin kammaten. Eli siis nosta taikinaa, laita kädet sen alle ja venytä taikinaa hitaasti keskeltä reunoille päin. (Vähän kuten tämä hullun taitava Apfelstrudelin taikinan venyttäjä...)

Ei haittaa yhtään, jos pohja ei ole ihan pyöreä tai tasaisen paksu. Mielestäni parhaassa pizza on todella ohut keskeltä, mutta reunat saavat olla hieman paksummat. Näin ne jäävät ihanan meheviksi. 

Syön aina miehenikin pizzoista reunat. Ne ovat ihanat, koska niissä ei ole kaikkea sitä täytteiden öljyä ja mössöä vaan ne ovat vain ihanaa muhevaa taikinaa ja tomaattikastiketta.

Lähde sitten täyttämään pizzaa. Levitä ensin pohjalle tomaattikastike.

Tomaattikastike (2:n pizzaan ja vähän saattaa jäädä yli)

loraus oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 pieni purkki tomattipyrettä
200 g paseerattua tomaattia
kuivattua basilikaa
kuivattua oreganoa
mustapippuria

Pilko sipuli ja hienonna valkosipuli. Kuullota niitä hetki kuumassa öljyssä. Lisää kaikki muut aineet ja anna kastikkeen pulpahtaa pari kertaa ja hautua hetki.


Ja sitten haluamasi täytteet! Tässä versiossa on paahdettua valkosipulia (samaa, kuin paahdetussa valkosipulikeitossa), broilerin fileeleikettä, voitatteja pakastimesta sekä ihan tavallista leivänpäällisjuustoa.

Kun täytteet ovat valmiit, vedä pizza leivinpaperin avulla kuumalle pizzakivelle. Tässä toinen käsipari on tarpeen. Toinen voi pitää ritilää pöydän reunalla ja toinen kiskaista paperista.

Sujauta pizza uunin yläosaan ja anna paistua noin 10 minuuttia. Vahdi pizzaa koko ajan, sillä uuneissa on eroja ja kärähdys käy nopeasti.

Kun pizza on valmis, ota se ulos uunista tai vetäise paperin avulla suoraan lautaselle. Näin pizzakivi pysyy koko ajan uunissa kuumana, jos jatkat vielä toisten pizzojen paistelua.

Ripottele päälle runsaasti rucolaa ja tuoretta basilikaa.

Jos (ja kun) haluat, ripottele päälle vielä parmesan-raastetta ja rouhi hieman mustapippuria.

Yllä olevasta kuvasta huomaa, ettei pizzan ohuilla ja paksuilla kohdilla ole merkitystä. Pizza kypsyy kuitenkin ja paksummat sattumat ovat vain mehukkaita ja hyviä. :)

Ja tässä vielä ne hieman paksummat, ihanat reunat...

Alla taas on mieheni versio ennen uuniin menoa: tomaattikastikkeen lisäksi päällä on salamia, pekonia ja voitatteja.

Ja tässä hän uunista tulleena.

Tässä on onnistuneen viikonloppuaterian ainekset. :) Makuelämystentäyteistä viikonloppua kaikille!

Chili-inkiväärisienet

 Nyt on luvassa jotain todella hyvää...

Siis todella hyvää.

Vuoden 2013 ensimmäinen uusi ruokalaji joulupöytään (mihin siis kootaan aina vieraileviksi tähdiksi vuoden parhaat herkut).

Minulla on yhä viime syksyn jäljiltä suuria määriä kuivattuja suppilovahveroita arkistoissa. Luulin, että tulee kiire käyttää ne kaikki ennen uutta satokautta, mutta tämän uuden reseptin myötä en usko käyttökohteiden löytymisen muodostuvan ongelmaksi. :)

Voi että sienestäminen on sitten huippua! Ja suppikset ovat yksiä lempisieniäni bongailla. Ne ovat usein niin ovelasti kätkeytyneet. Ja sitten kun niitä löytää, löytää paljon. Ihan loistavaa! :D

Menenköhän asioiden edelle, kun fiilistelen syksyä ennen kun kevätkään on kunnolla alkanut...

Chili-inkiväärisienet 

2,5 dl kuivattuja suppilovahveroita

1 punasipuli

n. 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä

1 dl väkiviinaetikkaa

1 dl ruokokidesokeria

3 dl vettä

1,5 kuivattua chilipalkoa

1 rkl korianterijauhetta 

Kuori ja pilko sipuli ohuiksi, mutta reilun kokoisiksi paloiksi. Kuori ja viipaloi inkivääri.

Inkivääriä meni tuplasti tässä kuvassa oleva määrä.

Mittaa kattilaan kaikki aineet paitsi sienet ja sipulit. Kiehauta. Lisää sipulit ja kokonaiset suppilovahverot.

Anna kiehua ihan pienellä lämmöllä vielä viitisen minuuttia. Anna seoksen hautua ja jäähtyä.

Kaada herkku puhtaaseen purkkiin (desinfiointiohje alla) ja nosta jääkaappiin yön yli maustumaan.

Säilöntään tarkoitun purkin desinfioiminen

Keittele purkkia kannen alla vedessä ja höyryssä noin 15 minuttia.

Nosta ritilän päälle alassuin kuivumaan ja jäähtymään.

Mielestäni tämä on helpoin keino,  mutta voit myös desinfioida purkit kuumassa uunissa.

Chili-inkiväärisienien värit ovat kauneimmillaan heti keittämisen jälkeen. Säilönnän aikana värit hieman tasaantuvat, eikä punasipuli ja inkivääri hohda enää niin hehkuvana.

Chili-inkiväärisienet ovat loistava lisuke lihalle tai kanalle, mutta sopivat erittäin hyvin myös salaatin päälle. Tai vaikka blinien tai suolaisten lettujen seuraksi.

Purjo-kantarellilohi

Purjo on huippuhyvää ja sopii kaikenlaisiin ruokiin. Lisäksi purjo on uskomattoman kaunis ruoka-aine! Siinä hehkuu kaikki elinvoimaisen vihreät sävyt hailakan vaaleasta syviin sävyihin. Värit suorastaan räjähtävät esiin, kun purjon keittää nopeasti.

Olettekin varmasti jo todistaneet rakkauteni purjokeittoihin (joista on itseasiassa jo melko monta versiota, pitääpä blogauttaa), mutta lisäksi palvon purjopiirakkaa (resepti tulossa), purjogratiinia (oi, tämäkin resepti puuttuu), purjopastaa, purjosalaattia... Kaikki käy. :)

Purjossa on  rautaa, C- ja B6-vitamiinia, magnesiumia, kuparia, kalsiumia sekä muita hivenaineita. Se on myös runsaskuituinen ja vähäkalorinen. Ja joko sanoin kaunis!

Estetiikasta puheenollen, tässä nopeasti tehty arkiruoka, jossa estetiikkaan ei kiinnitetty huomiota. :)

Palat olen kuitenkin jättänyt tarkoituksella suuriksi, sillä lohen kuuluu jäädä meheväksi ja purjo saa maistua kunnolla.

Purjo-kantarellilohi (2:lle)

350 g lohta
1/2 purjo
1 - 2 dl paistettuja kantarelleja (pakkasesta)
sitruunamehua
suolaa
pipuuria

1,5 dl rikottuja ohrasuurimoita


Laita ohrasuurimot kiehumaan.

Leikkaa purjo reilun kokoisiksi paloiksi ja keitä ne pehmeäksi. Kaada vesi pois.

Paloittele lohi isoiksi kuutoiksi. Lämmitä loraus öljyä pannulla ja lisää lohet. Jos käytät pakastettuja, valmiiksi paistettuja kantarelleja, lisää ne pari minuuttia lohipalojen jälkeen pannulle.

Paista lohet kypsäksi, mutta älä liian kuivaksi. Mausta.

Kokoa annos.

Voi hyvänen aika näitä tulppaaneja! Olisipa aina tämä aika vuodesta. :)

Kantarelli- / Metsäsienirisotto: Voi metsä, miten voitkin olla niin täynnä ihanuuksia?

Olen nyt todella tylsä, ja julkaisen epäyllätyksellisen kuuloisen reseptin.

Vaikka kantarellirisotto on hyvin moneen otteeseen testattu ja toimivaksi todettu juttu, niin yllätysosuus tulikin tämän vaivattomuudesta!

Saimme iloksemme huippuvieraita eräänä arkipäivänä. Samana arkipäivänä työpäivä venähti ja olin kotona 5 minuuttia ennen heitä. Itseasiassa he olisivat olleet meillä ennen minua, mutta harhautin ja viivytin heitä ovelasti. :)

Ilmasipulin voit jättää hyvin pois, jos sitä ei löydy (Eikö kaikilla muka ole?). Tuoreet yrtit voi myös korvata kuivilla.

Kantarelli- / Metsäsienirisotto (4:lle)

1 l kantarelleja ja haperoita / mitä tahansa sieniä

loraus oliiviöljyä

2 sipulia

1 ilmasipulin varsi

1-2 valkosipulinkynttä

1,5 dl valkoviiniä

2 rkl kasvisfondia

7 dl vettä

3 dl risottoriisiä

pippuria

suolaa

10 - 15 oksaa tuoretta timjamia

4 rkl valkosipulituorejuustoa

Pinnalle

juustoraastetta

tuoretta persiljaa

Paista sienistä nesteet pois ja siirrä ne syrjään.

Pilko sipuli, ilmasipulin varsi ja valkosipulit. Kuulota niitä pannulla pienessä öljytilkassa. Älä paista liikaa.

Lisää pannulle risottoriisi ja kuullota pari minuuttia. Lisää valkoviini ja anna kiehua hissukseen kuivaksi.

Yhdistä vesi ja kasvisfondi ja lisää pannulle pienissä erissä - desi tai pari kerralla. Anna nesteen imeytyä hissukseen risottoon. Tämä vie noin 20 minuuttia. Maistele jyväsiä välillä, ovatko kypsiä.

Ihan keittelyn loppuvaiheessa lisää timjamin lehdet. 

Kun kaikki neste on keitetty risottoon, lisää tuorejuusto ja mausteet. Sulata ja sekoita juusto risottoon.

Maistele, että maut ovat kohdallaan. Tarjoa risotto heti. 

Itse tein niin, että itse kukin sai itse lisätä juustoraasteensa.

Tässä vielä hieman idiksiä kanttarellimaiseen kattaukseen.
Kaunista ja keltaista - eikä todellakaan vaadi servettien taittelu vaivaa. :D

Ihana kantarellikeitto ja muinaisvadelmien loppusjoituspaikka

Mökillämme tuli vettä vuoden pahimman ukkosmyrskyn aikaan toissaviikolla oikein urakalla. Ja sen jälkeen luontokin räjähti: mustikat poksahtivat peukalon kokoisiksi (erittäin harvinaista saaressa, missä kaikki on aina kituista), vadelmat mehevöityivät punakoiksi ja kantarelleja nousi sinne sun tänne!

Olen yhä sitä mieltä, että kantarellit ovat maultaan turhan mietoja moniin ruokiin. Tämä klassinen keitto kuitenkin valloitti sydämemme täysin! Päivittelimme vielä pitkään, kuinka hyvää se olikaan.

Perinteinen, ehkä hieman yllätyksetön, mutta ah-niin-hyvää!

Ja tämä on myös tosi helppo ja nopea resepti. Jos sientä pukkaa urakalla, kannattaa paistaa valmiiksi litran satseja ja pakastaa ne annospusseiksi. Näin arkenakin saa tosi nopeasti ihanaa keittoa. Jopa nopeammin kuin kaupan pakastepinaattikeittoa. :)

Kantarellikeitto (2:lle)

1 l kantarelleja
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
loraus oliiviöljyä
1,5 rkl vehnäjauhoja
1 rkl kasvisfondia
4 dl vettä
ilmasipulin varsi (tai sipulin varsi)
1 kuivattu chili
10 tuoretta basilikanlehteä
6 pitkää oksaa timjamia
1 dl ruokakermaa
suolaa
pippuria

Pinnalle:
(cashew)pähkinöitä murskattuna
kuivattuja valkosipulilastuja
tuoretta timjamia
rouhaus mustapippuria


Kuulota pienittyjä sipuleita ja valkosipuleita öljyssä minuutti - pari. Lisää kantarellit. Halkaise isommat sienet, mutta pidä pienet kokonaisina. Paista ilman kantta, kunnes sienistä lähtee neste.

Ripottele sienten päälle vehnäjauho. Suurusta vedellä.

Lisää fondi, chili, yrtit, suola ja pippuri. Lisää myös pilkottu ilmasipulin varsi.

Keitä noin 5 minuuttia. Lisää ruokakerma.

Murskaa keiton päälle cashewpähkinöitä ja ripottele valkosipulilastuja. Rouhaise vielä pippuria ja tipauta tuoretta timjamia.

Tarjoa esim. tuoreen rouheleivän kera.
Ihanaa!

Ja sitten hauska juttu! Tyhjentelin tosiaan pakastinta tuoreiden marjojen tieltä ja voi mikä aarre sieltä löytyikään:

VADELMIA -99!!

Siis kyllä, vadelmia ysi ysi. :D

Rohkea rokan syö! Sulatin marjat ja ne maistuivat hyvälle. Vähän olivat osin kuivahtaneita, mutta sou. :) Teimme niistä maailman nopeimman supergourmet-jälkkärin ennen Brucen keikalle juoksemista. Mutta olipas siihen hetkeen todella hyvää! :)

Melkein hävettää julkaista tämä, mutta en voi vastustaa VADELMIA YSI YSI! :D Hahahhahaaa!

Häpeällisen epätuore jälkiruokaherkku eli muinaisvadelmien loppusijoituspaikka

vaahtoutuvaa vaniljavaahtoa tai vaniljamoussea
vuoden ysi ysi vadelmia
sitruunamelissaa

Valmista mousse paketin ohjeen mukaan. Sulata vadelmat. Pilko sekaan sitruunamelissa.
Kokoa annos.

Syö ja naura.

Kantarelliherkku

Sieniä pukkaa!

Ja lehdet ovat ilokseni uutisoineet, että sienisadosta tulee runsas. Outi <3 sateinen ja viileä kesä. :D

Selkäni alkaa olla kohtuullisen jumissa. Sitä on viime päivinä rasittaneet sienestys, mustikointi, vadelmointi sekä halonhakkuu. Ja tietysti runsaasta kalansaalista notkuvien verkkojen nostelu.

Kantarellit ovat iisejä sieniä ja suosittelen niitä myös ensiaskeleeksi sienifoobikolle. Kantarellit ovat maultaan mietoja, niissä on tuski koskaan ötököitä, ja ne on helppo käsitellä. Lisäksi kantarellit putkahtavat yleensä helposti saavutettaviin paikkoihin ja ne on tosi helppo tunnistaa. Ainoa uhka on valevahvero, mutta eron oppii pian näkemään. :)

Cantharellus cibarius, kuten muutkin sienet, on kevyt ja proteiinipitoinen herkku, joka sisältää möys B- ja C-vitamiineja sekä karoteenia. Kantarellissa on myös hurjasti D-vitamiinia. Aurinkoisen oranssi pläjäys siis!

Katse maahan siis ja oransseja läikkiä bongaamaan!

Mielestäni kantarelli on juuri miedon makunsa vuoksi parasta pannulla paisteltuna. Piiraissa ja keitoissa mieto maku hieman hukkuu. Näissä tarvitaan järeämpiä aseita kuten tatteja tai haperoita. :)

Tässä resepti oivaan lisuukkeeseen tai välipalaan. Kantarellihöystö sopii ihanasti lihan kylkeen tai sellaisenaan haarukoitavaksi. Olen käyttänyt tässä saaren ja plantaasin aarteita, kuten ilmasipulia ja tuoreita yrttejä, mutta arkisimmillakin aineksilla pärjää.

Kantarelliherkku

noin litra kantarelleja
pikku loraus öljyä
suolaa
pippuria
(n. 50 g raejuustoa)

1 ilmasipulin varsi
1 kevätsipuli
tuoretta timjamia

tai

1 sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
kuivattua timjamia
(5 cm pätkä purjon vihreää vartta)

Perkaa kantarellit. Pilko sipulit reiluiksi palasiksi. Kuullota sipuleita pari lyhyttä minuuttia öljyssä. Lisää kantarellit ja timjamit. Anna sienten kypsyä kuivahkoiksi noin 5 minuutin ajan. Lisää suola ja pippuri.

Tarjoa lämpimänä.

TAI anna seoksen jäähtyä ja sekoita joukkoon raejuusto.

Basilikasienet sienikautta odotellessa!

Voi sienet sienet sienet, kohta ne saapuvat!

Tämä on rankka vuodenaika (tai no, puolivuotinen), koska kuljen pää alaspäin huhtikuusta lokakuun loppuun, jolloin sienestysaika lopulta alkaa päättyä. :)

En malta odottaa, että pääsen toteuttamaan tämän reseptin metsäsienistä (omasta takaa pliisuhkot kanttarellit suorastaan huutavat päästä tähän reseptiin), mutta sitä odotellessa kaupan tuoreet herkkusienet tulkoon hätiin.

Nämä kaunokaiset ovat matkalla grilliin

Tässä teille hyvä herkku grilliruoan kanssa tarjottavaksi. Tai vaikka osana salaattia. Aina on kiva saada uusia lisukkeita kesäpöytään Turun sinapin seuraksi. :)

Ikkunalautani tärähtäneet basilikat

Basilikasienet

1 pkt tuoreita herkkusieniä
1 rkl öljyä
muutamia tuoreita basilikanlehtiä
1 1/2 rkl omenaviinietikkaa
1 tl juoksevaa hunajaa
suolaa
pippuria

Pilko herkkusienet ja hienonna basilika. Paista sieniä hetkonen öljyssä pannulla.
Sulje levy, lisää omenaviinietikka, hunaja ja basilika. Mausta.

Nosta sienet huoneenlämpöön maustumaan ja marinoitumaan.

Tarjoa vaikka grilliruoan kanssa tai osana salaattia. Sopii varmasti niin lihan kuin kalankin kera.

Muna, saanko esitellä kanan. Sieni-fenkolihyöstö

Naisen ja miehen väliset erot ovat hauskoja.
Stereotypioihin törmää lähes päivittäin. Mies diggaa sinisestä, nainen punaisesta. Mies pilkkoo puut, nainen siistii tuvan. Mies tietää urheilutilastot, nainen viimeisimmät juorut.

Meidän perheessä roolijako paikkapaikoin vaihtelee, eivätkä stereotypiat aina ihan kohtaa. Meillä mies viipyy kauemmin kylppärissä ja pakkaa laukkunsa hitaasti, huolella ja runsaasti. Mies on meillä suklaansyöjä - itse en suklaasta oikein pidä.

Eilen ja toissapäivänä naisen ja miehen erot esiintyivät meillä ruoanlaitossa. Toissapäivänä mies teki ruokaa, jonka kylkeen tuli kananmuna. Eilen minä tein ruokaa kananmunan kylkeen.


Munan kanssahan voi syödä melkein mitä vain. Ja munan voi syödä melkein minkä kanssa tahansa. :)

Jokaisella itseään kunnioittavalla aamiaisharrastajalla on myös tietysti mielipide siitä, minkälainen on täydellisesti paistettu / tarjoiltu muna. Meidän perheessä olemme oppineet toistemme ideaalimunat ja itseasiassa niiden paistaminen "juuri oikein" onnistuu.

Vähemmän onnekkaita olemme voileipärintamalla, missä olemme yhä syvällä poteroissamme. Kumpikaan ei jousta mielipiteestään juuston ja kinkun järjestyksestä. Tietenkin juusto tulee alle! Paitsi lämpimissä leivissä juusto tulee tietty päälle, gratinoinnin sääntö.

Mutta takaisin täydellisesti paistettuun munaan. Päällysen kuuluu jäädä löysäksi. Ihan kunnolla valahtavaksi. Miehelleni keltuainen rikotaan lastalla painamalla parin minuutin paistamisen jälkeen. Keltuainen ei saa valahtaa pois valkuaisen päältä. Minun keltuaiseni rikotaan hieman aiemmin ja hellästi pökätään valkuaisen viereen, jotta sen voi jätttää syömättä, jos ei teekään mieli.

Alla meidän - naisen ja miehen - versiot täydellisesti paistetun munan täydennykseksi. Emme mitenkään suunnitelleet tätä, nämä ruoat vain tapahtuivat keittiössämme sattumalta perättäisinä päivinä.

Naisen versio

Naisellinen hömpötys, eli sieni-fenkolihöysto

oliiviöljyä
1/2 fenkoli (tai 1/3 isosta)
vajaa 1 dl paistettuja haperoita tai muita metsäsieniä (vaikka pakkasesta)
ripaus sahramia
noin 2 rkl ruokakermaa
suolaa ja pippuria

Paista fenkoleita hetki öljyssä. Lisää paistetut haperot. Anna porista pari minuuttia ja lisää sahrami & muut mausteet. Lorauta ruokakermaa sekaan tuomaan vähän mehukkuutta. Paista vielä pari minuuttia. (Samalla voi vaikka paistaa munan toisella puolella pannua)

Rouhi vielä pippuria päälle ja tarjoa täydellisen munan kera. Yksinkertaista ja hyvää. Jätin suosiolla sipulit, valkosipulit ym. turhakkeet pois. Halusin tuoda esille fenkolin ja sienen maut sellaisenaan.

Miehen versio

Miehekäs murkina (eli viritetty pyttipannu)

kaupan pakastepyttipannua
ryynimakkaraa

Paista.

:)