sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kiinalainen appelsiinikana

Hei taas! Kotona ollaan ihanan Dubai-reissun jälkeen. :)

Aurinkoa, lämpimiä iltoja, allasmakoilua, hyvää ruokaa... Sekä totaalisia herkutteluövereitä, joten kotikeittiössäni ollaan jälleen hetkellisesti terveyslinjalla (joka sallii kuitenkin esim. satunnaisen päivittäiset karkit, suklaat ja muut herkut).


Palasimme jokseenkin harmaaseen säähän, mutta se ei onneksi estä sisäistä kevättä. Onnea on tulppaanit, tuoreet mangot ja yrtit, sekä maukas ja värikylläinen ruoka.



Näistä tunnelmista sytyi myös suunnattoman herkullinen kiinalainen appelsiinikana. Suosittelen lämpimästi. :)

Lisää appelsiininkuoriraastetta sen mukaan, kuinka voimakkaasta mausta tykkäät. Itse käytin n. 1,5 ison appelsiinin kuoret. Jos haluat oikein appelsiinista tavaraa (myös makeampaa), korvaa vesi appelsiinimehulla.

Hyvä vinkki muuten on raastaa jokaisen syömäsi appelsiinin kuori talteen. Anna kuoriraasteen kuivahtaa lautasella, jonka jälkeen voit pakata sen pieneen muovirasiaan ja säilöä jääkappissa viikkotolkula. Näin sinulla on aina käsillä ihanan aromikasta appelsiinia!


Kiinalainen appelsiinikana (4:lle)

450 g maustamattomia kanasuikaleita
500 g parsakaalia (nuput)
2 isoa sipulia
4 valkosipulinkynttä
loraus öljyä
1/2 dl vettä
n. 1/3 dl hunajaa
n. 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
1-2 appelsiinin kuori raastettuna
n. 1,25 dl soijaa
0,75 dl riisiviinietikkaa
3 rkl maissitärkkelystä
n. 1 dl vettä
n. 1,5 tl valkopippuria
suolaa
mustapippuria

n. 1/2 ruukkua tuoretta korianteria

riisiä


Kuori ja pilko sipulit, murskaa valkosipulinkynnet.

Lämmitä loraus öljyä pannulla. Lisää sipulit ja valkosipulit, ja kuullota hetki. Lisää myös kanasuikaleet ja paista kannen alla kypsiksi.

Lämmitä 1/2 dl vettä ja liuota siihen hunaja (etenkin jos hunajasi ei ole juoksevaa vaan kökkäröitynyttä). Kuori ja raasta inkivääri. Pese appelsiini(t) ja raasta kuori hienoksi raasteeksi.

Pilko parsakaali pienehköiksi nupuiksi.

Laita riisit kiehumaan. Höyrytä / keitä parsakaalit kypsiksi. Voit kypsentää parsakaalit esim. siivilässä kiehuvan riisiveden höyryissä. Tai viritä niitä varten oma kattilansa. :)

Kun kanat ovat kypsät, lisä pannulle vesi-hunajaseos, inkivääri, appelsiininkuori, soija ja riisiviinietikka. Mausta suolalla, pippurilla ja valkopippurilla. 

Sekoita maissitärkkelys n. 1 dl vettä. Suurusta kastike tärkkelys-vesiseoksella. Anna porista pari minuuttia kunnes kastike "kiisselöityy". Lisää kypsät parsakaalit ja kääntele kastike hyvin sekaisin.

Silppua valmiin kastikkeen päälle runsaasti tuoretta korianteria.


Tarjoa riisin kera.




sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Bircher-mysli ja tuorepuuro; vinkit ja variaatiot

Aurinkoista sunnuntaita!

Olen vahvasti sitä mieltä, että aamiainen on päivän tärkein ateria. Se potkaisee päivän oikealla jalalla käyntiin; hyvä ruoka, parempi mieli.

Arkiaamuisin suosin helppoutta, ja aamupalani onkin usein mysliä jugurtilla tai edellisenä iltana turpoamaan laitettu tuorepuuro tai bircher-mysli.

Bircheriin hurahdin jälleen uudelleen taannoisella Berliinin-matkallani. Ai että, Sofitel-hotellin erittäin runsaan ja herkkuja notkuvan aamiaispöydän kuninkaaksi nousi tämä simppeli "mössö". Ei siinä minun kisoissani croissantit ja uppomunat kilpaile. :)


Bircherin ja tuorepuuron ero lienee hienonhieno. Edes Gastronomian sanakirjani ei anna vastausta. Tuorepuuro on kypsentämättä valmistettua puuroa, jossa esim. jugurttia tai maitoa sekä suurimoita, leseitä, hiutaleita ja/tai siemeniä turvotetaan viileässä pari tuntia, jonka jälkeen lisätään marjoja ja/tai hedelmiä sekä maun mukaan makeutta.

Alkuperäisiä bircher-ohjeita etsiessäni törmäsin siihen, että vilja yleensä turvotetaan vedessä (tai tänä päivänä mehussa) ja maitotuote lisätään vasta aamulla löystämään puuron koostumus. Maitotuote on myös yleensä makeampaa ja rasvaisempaa kuin meillä perusvalinta rasvaton jugurtti tai maito. 

Bircher on yleensä myös hedelmäisempää, makeampaa ja kermaisempaa. Suomalainen tuorepuuro on rustiikkisempaa, terveellisempää, mutkat-suoriksi meininkiä.

Huomaa tyylikäs tarjoiluastia, ainakin 30 vuotta vanha Tupperware. Tämä on yhä lempparini! Väri ilahduttaa ja kansi tiiviydessään kestäisi atomipomminkin. :)

Oli miten oli! Teet sitten tuorepuuron tai bircherin, on lopputulos varmasti ihana. Voithan valita itse suosikkiaineesi:
  • Viljaksi käy hyvin: mysli, kaurahiutaleet (maustamattomat tai maustetut, eri kokoiset), leseet, suurimot...
  • Nesteeksi sopii: (maustamaton) jugurtti, piimä, maito, vesi, mehu, rahka...
  • Makua tuomaan: omena, banaani, marjat, persikka, päärynä...
  • Lisäriemua esimerkiksi: rusinoista, taateleista, kuivatuista aprikooseista, pähkinöistä, siemenistä, siirapista, vaahterasiirapista, hunajasta...
  • Ja mausteeksi: kanelia, kardemummaa, inkivääriä, muskottipähkinää...
Tässä kolme esimerkkiä. :)



Omena-bircher

1 pieni raastettu omena
1 dl mysliä (jossa ei jostain kumman syystä enää ollut rusinoita, kuka lie käynyt syömässä)
1,5 dl rasvatonta piimää + loraus aamulla


Pese ja raasta omena karkeaksi raasteeksi.
Yhdistä kaikki aineet, sekoita ja anna turvota 2 h - yön yli.

Lorauta joukkoon vielä hieman piimää ennen tarjoamista.

(Tähän voisi lisätä vielä pähkinöitä, siemeniä, kanelia, kardemummaa, vaahterasiirappia, taateleita...)


Vadelma-bircher

n. 1 dl itse poimittuja pakastevadelmia
1 dl (jälleen rusinatonta) mysliä
1,5 dl rasvatonta piimää
kourallinen kurpitsansiemeniä


Yhdistä jäiset vadelmat, mysli ja piimä. Anna turvota 2 h - yön yli.
Ripottele ennen syömistä päälle kurpitsansiemenet.



Omena-banaanituorepuuro

1/4-1/2 banaani
1/2 omena raastettuna
1 dl kaurahiutaleita
1,5 dl maustamatonta jugurttia
pieni kourallinen saksanpähkinöitä
pieni kourallinen kurpitsansiemeniä


Muussaa banaani, raasta omena. Yhdistä hedelmät, hiutaleet, jugurtti ja pähkinät.
Anna turvota 2 h - yön yli.
Ripottele ennen syömistä rapeat kurpitsansiemenet annoksen päälle.


lauantai 14. maaliskuuta 2015

Sushiburrito eli sushirrito, terveiset San Franciscosta

Ihanan aurinkoisen kevätlauantain kunniaksi istun alas ja kirjoitan vihdoinkin taannoisesta San Franciscon -matkastani.

Parasta kaupungissa? Kaikki ja ruoka. :) Blogin hengessä pidän pääpainon kulinaaripuolella ja jaan myös herkullisen sushiburriton reseptin.


Helmikuinen San Francisco suorastaan helli minua; reilun puolentoista viikon aikana lämpötila kipusi yli 20 asteen lähes joka päivä, ja vaikka pilvisiä ja tihkuisiakin päiviä koin, oli aurinko pääosin koko ajan esillä. Vaikka arkipäivät istuinkin aamusta iltaan sisällä toimistossa, otin viikonlopuista kaiken irti.


En siis saanut vain makupalaa keväästä, vaan täydestä kesästä. Puut kukkivat, ruoho tuoksui ja ruoka oli tuoretta ja raikasta.


Ja täytyy kyllä myöntää, että kun päivän hiihtää ylös alas kaupungin mäkiä, hyvä ruoka maistuukin. :) Tein myös sunnuntaina elämäni parhaan pyöräretken, joka vei minut yli Golden Gate -sillan, läpi Sausaliton aina Mill Valleyhin asti, josta pujahdin alas Tiburoniin, mistä lautta vei minut lahden yli Alcatrazin ohi Fisherman's Warfiin. Tästä seikkailusta lisää alempana.


Koin reissuni aikana ruokaelämyksiä laidasta laitaan. Kuten jo sanoin, parasta oli tuoreus ja raikkaus, mikä myös yhdisti joka ikistä annosta.

Sain reissussa jenkkiherkkujen lisäksi korealaista ruokaa, lähi-idän makuja, meksikolaista ruokaa, upeaa seafoodia, jalkapallon kokoisia cookieita, meheviä aamiaisbaageleita, superfoodia ym. ym.

Ja ehkä elämäni parasta sushia.

Suunnistin Yelpin avulla erittäin kehuttuun Ryoko's ravintolaan, lähellä Union Squarea. Ensiyritykseni oli lauantai-iltana klo 18:10, ravintola aukesi joka ilta klo 18. Vaikka olin yksin, ei paikasta löytynyt ainoan ainoaa paikkaa. Tunnin jonotusta en siihen hetkeen jaksanut, joten päätin yrittää uudestaan toisen kerran.


Palasin toisen kerran perjantai-iltana jo hyvissä ajoin - hieman ennen kuutta. Tällä kertaa olin ensimmäisten joukossa jonottamassa ja sainkin paikan baaritisiltä, kuten toivoin. Mikä ihana rivi lähes sätkivän tuoreita mereneläviä lasin takana olikaan... 


Nappasin pari rullaa sushia, wakame-salaatin ja tofua. Ylläolevassa kuvassa keltainen rulla oli nimeltään Pokemon. :) Toisen rullan nimeä en muista, mutta sisältä löytyi muun muassa grillattua ankeriasta. Ai että oli ihanaa! 


Mutta mihin eksyin silloin epäonnisena lauantaina? Viereiseen Cocobang -ravintolaan, joka houkutteli sisään tunnelmalla ja tuoksuillaan. Satuin täysin sattumalta kaupungin parhaaseen korealaiseen ravintolaan. :)


Ai että ruoka oli maukasta ja mehevää. Ja ah-niin ehdan makuista. Ravintola olikin täynnä paikallisia, jotka suuresti ihmettelivät, että pidän korealaisesta ruoasta. :D
What's not to love??


USA:n puolella arvostan suuresti sitä, että vieraatkin ihmiset juttelevat keskenään. Tuntuu uskomattomalta, että Suomessa ei voi moikata bussipysäkillä ainoaa toista seisoskelijaa ilman että saa hullun leimaa. Sen sijaan rapakon tuolla puolen en yksinäistä hetkeä kokenut, eikä yksin syöminen ollut mikään ongelma. Lähes joka aterialla naapuri alkoi juttelemaan tai tarjoutui istumaan samaan pöytään. Tästä minä pidän!


Paras ruokaelämykseni oli simppeli. Ja jotain, mitä olen halunnut kokeilla jo pitkään! Nimittäin sushiburritoa, jota jotkut sushirritoksikin kutsuu. :)


Ja tätä herkkua kokeilin jäljitellä tänään kotona! 

Nappasimme rullat SF:ssä mukaan Kome sushi burrito -rekasta toimistomme ulkopuolelta Mission Streetiltä. Otin "sanfranciscolaisen" rullan, jonka sisällä oli lohta, ankeriasta, ravunlihaa, avokadoa, kurkkua, salaattia, retikkaa, porkkanaa ja riisiä. Rulla oli kääritty riisipaperiin ja koristettu seesaminsiemenillä. Lisäksi rullasta löytyi seesami-soijakastiketta.

Samalla linjalla kotirintamalla! Ei tämän näköisistä aineista voi tulla kuin ihanaa!


Kokeiluni oli onnistunut, muttei aukoton. Valitsin nimittäin liian ohuen riisipaperin... Kotoani löytyy vahvempaa sorttia ja ohuempaa kalvoa. Ohut levy oli suurempi, joten valitsin sen. Olisi pitänyt laittaa kaksi päällekäin, sillä tämmöisenään rulla oli liian lötkö. Käsin syöminen ei ollut siistiä.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä kuten sushirekassa; kääräistä rulla kokoamisen yhteydessä paperikääreeseen, joka myös pitää komeuden hyvin koossa. No, tekemällä oppii ja hyvin tämänkin sai syötyä. Ja maku oli kerrassaan ihana...


Sushiburrito (1 kpl)

1 (tai 2) kpl riisipaperilevyjä
n. 1 rkl seesaminsiemeniä
reilu 1/4 dl sushiriisiä (kuivapaino)
sushi seasoning -kastiketta tai misoa
kourallinen pieneksi pilkottua salaattia
n. 5 cm pätkä kurkkua
n. 1/4 avokado
pieni porkkana
n, 1 - 1,5 dl katkarapuja
1 rkl soijaa


Aloita keittämällä riisi ohjeen mukaan. Levitä kypsä riisi lautaselle jäähtymään. Tee kuten valmistaisit sushia, eli litistä riisi tiiviiksi levyksi. Lisää sushi seasoning kun riisi on hieman jäähtynyt, mutta ei vielä huoneenlämpöistä. Anna jäähtyä ja jähmettyä kunnolla.

Pilko kaikki raaka-aineet. Suosi pieniä paloja niin on helpompi syödä. :)

Liota riisipaperilevyjä vedessä, ripottele työalustalle seesaminsiemeniä ja nosta liotettu riisipaperilevy(t) niiden päälle. Taputtele liiat vedet pois keittiöpyyhkeellä.

Levitä riisi paperille. Kokoa päälle salaatti, porkkana, avokado, kurkku ja katkaravut. Lorauta myös soijakastike joukkoon. Yritä pitää setti tiiviinä. Mitä tiivimpää ja tahmaisempaa riisi on, sitä helmpompaa kokoaminen on.


Nosta levyn alareuna täytteiden päälle, käännä myös päädyt keskelle. Pyöräytä rulla ympäri niin, että saumapuoli liimautuu yhteen.

Nosta varovasti lautaselle. :)


Jos haluat estetiikkaa tarjoamiseesi, leikkaa rulla terävällä veitsellä puoleksi. NAUTI!


Eli kyllä vain, tämä oli SF-reissuni ikimuistoisin herkku.

Paras "oikeasti kulinaristinen" elämys taisi kuitenkin irrota Anchor & Hope -ravintolasta, jossa vietimme illan työkaverini kanssa.

Mereneläviä tarjoava ravintola oli tunnelmaltaan IHANA. Katossa roikkui laivaköysiä, seinillä oli tyyliteltyjä kalankuvia... Ja ruoka oli kerrassaan mahtavaa. Yllättäen parasta kaikessa oli jälkkäri; olin varma, ettei apple bread pudding enää mahdu masuun, mutta voi luoja. Se oli niin täydellistä, että nuolin lautasen! Ja nyt puhutaan isosta, amerikkalaisesta jälkkäristä. Huh, tämän kyllä vielä joskus teen kotona!


Näin on eläväinen, värikäs ja fun loving San Francisco hurmannut meikäläisen.

Iltaisin raahustin hotellille, istuin huoneeni erkkerillä ja tuijotin onnellisena laskevaa aurinkoa...


Jos matkakuumeesi ei ole vielä noussut, tässä vielä muutamia valokuvia pyöräretkeltäni. Näiden jälkeen viimeistään pitäisi lentolippujen etsintä alkaa. :)
Kohti siltaa...
...ja sen yli! En enää koskaan valita Lauttasaaren sillan tuulisuutta, olin sentään nytkin tyynellä säällä liikkeellä. :)
Meri-ilma ruostuttaa. :)
Aamuinen San Francisco sillan toiselta puolelta kuvattuna.

Matkalle tosiaan mahtui melkoisia mäkiä. Tässä suunnataan kohti Sausaliton keskustaa.
Mill Valleyn maailman korkeimmat puut. Wau! 

Ja voi elämä, miten ihania taloja Mill Valleyssä olikaan! Sankan ja vanhan metsän keskellä oli mitä upeimpia taloja. Valo siivilöityi metsän läpi valaisten salaisia puutarhoja, pulppuavia puroja ja sammaleisia kiviä. Täällä haluan asua.

Pyöräretki jatkui läpi upean lahtimaiseman. Voi vitsit!!

Onnellinen nainen ja uskollinen ratsu Tiburonissa lauttaa odottamassa.
Lauttamatka vei muun muassa ohi Alcatrazin takaisin Fisherman's Warfiin.
Minne jätin vuokrapyöräni ja jatkoin kävellen Ferry Buildingin market placelle. 
Näkymiä Lombard Streetin yläpäästä. Voi ihanuus!
Vaikka elämä olikin tietysti henkisesti koko ajan yhtä auringonpaistetta, sain kokea myös kuuluisan San Franciscon sumupilven joka vyöryy iltasella mereltä. Ilta-auringossa kylpevät nummet joutuivat kuin pilviseinämän ahmaisemiksi. Komeaa!
Mutta kuten sanottu. Pääosin double rainbows, puppies and sunshine. :)

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Ihanat paahdetut parsakaalit

Olen palavasti rakastunut parsakaaliin. Yleensä tykkään nauttia parsikseni höyrytettyinä suolaripauksen kera - ihan sellaisenaan.

Nyt kuitenkin päätin houkutella esiin hieman erilaisia nyansseja. Ja ihanaa oli tämäkin! Yleensäkin olen sitä mieltä, että kaikki on paahdettuna parempaaKukkakaalikin nousee suorastaan aatelistasolle paahdettuna.

Lisäripauksen toi vielä toinen suosikkini valkosipuli sekä ihana, pitkään kypsynyt gouda-juusto. Onhan tämä vähän elegantimpi tapa tarjota parsakaalia... Ja jos vaikka parsakaalin vihaaja (??!!) istuu pöytään, on hänenkin ihastumistodennäköisyytensä suurempi. :)

Vink vink! Tämä herkku sopii erinomaisesti vaikka pääsiäislampaan kaveriksi. :)



Niin, ja kokeilinhan minä viime kesänä parsakaalin kasvatustakin. Ensi vuonna uudestaan (istutus, sadonkorjuu, jälkisadonkorjuu)!



Paahdettu parsakaali (2:lle)

1 parsakaalin kukinnot (500 g parsakaali)
n. 1 rkl oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria
n. 50 g raastettua parmesaania tai goudaa (voimakasta, kovaa juustoa)
(1 tl sitruunamehua)


Irrottele parsakaalinnuput. Yhdistä astiassa parsakaalit, murskatut valkosipulinkynnet ja oliiviöljy. Pyörittele hyvin sekaisin.

Levitä parsakaalit uunipellille ja paahda 180-asteisessa uunissa 15 - 20 minuuttia kunnes parsakaalit hieman ruskettuvat.

Nosta parsakaalit lautaselle. Rouhi päälle reilusti suolaa ja hieman pippuria.
Tiputtele halutessasi päälle hieman sitruunamehua (en ensi kerralla laita tätä, tuli hieman liian kirpsakkaa).

Ripottele pinnalle vielä juustoraaste.
Nauti heti.



"Fried quinoa" eli mausteinen kana-kvinoawokki

Aurinkoiset terveiset!

Matkalaukku on jälleen purettu viikoksi. Ja jälleen iski sama kotiinpalufiilis kuin viimeksi; Barcelonan tapasähkyn perään tarvitaan herkullista, terveellistä ja värikästä ruokaa.


Kahmin ruokakaupasta kassit täyteen kasviksia, piimää, rahkaa ja sen semmoista. Ja ihana herkkuhan näistä syntyi! Joka on vielä riittävän voimakkaan makuinen, ettei kahden flunssaisen turtuneet makunystyrätkään jää elämyksettä. :)

Idea on lainattu aasialaisesta fried rice -annoksesta. Riisi vain on korvattu kvinoalla ja öljyn määrä radikaalisti vähennetty.


Ja ah, hyvää oli! Kerrassaan ihanaa, vaikka itse sanonkin. :)

Saat tästä helposti kasvisruoan jättämällä kanan pois. Tilalle voit halutessasi lisätä vaikka sieniä, paprikaa tai kesäkurpitsaa.


Tee samalla vaivalla kerralla reilun kokoinen satsi ja purkita osa pakkaseen.

Näin saadaan aurinko lautaselle. :)


Mausteinen kana-kvinoawokki (4:lle)

1 ison parsakaalin nuput (n. 500 g kaali)
n. 200 g keräkaalia
2 sipulia
3 isoa valkosipulinkynttä
loraus öljyä
n. 4 cm pätkä raastettua tuoretta inkivääriä
2 isoa porkkanaa
450 g maustamattomia broilerinsuikaleita
1,5 dl kvinoaa (mitattu raakana)
1 rkl teriyaki-kastiketta
2-3 tl shriracha-kastiketta
3 rkl soijakastiketta
3 tl riisiviinietikkaa
1,5 tl sitruunamehua
1-2 tl seesamiöljyä
suolaa
pippuria

(tuoretta korianteria)


Huuhtele kvinoat ja laita ne kiehumaan.

Kuori porkkanat, valkosipulit ja inkivääri. Irroittele parsakaalin kukinnot, pilko sipuli ja kaali pieneksi silpuksi.

Raasta porkkana ja inkivääri, raasta porkkanat.
Keitä / höyrytä parsakaalinnuput kypsiksi. Voit esim. höyryttää niitä siivilässä kvinoan keitinkattilassa kannen alla. Jätä parsakaalit rapsakoiksi, älä ylikeitä niitä värittömiksi.

Lämmitä loraus öljyä pannulla. Lisää kuumahkolle pannulle valkosipulit, sipulit ja keräkaali. Kuullota muutama minuutti, mutta älä vain anna kärtsähtää.

Lisää hetken päästä kanat ja anna paistua kannen alla lähes kypsäksi.


Lisää porkkanaraaste, inkivääri, kypsät parsakaalinpalaset (pieni tarvittaessa) ja kypsä, valutettu kvinoa.


Lisää myös teriyakikastike, sriracha, soija, sitruunamehu, riisiviinietikka ja seesamiöljy. Kannattaa aloittaa vähän pienemmillä määrillä, jos makunystyräsi ovat kovin herkät. Kääntele hyvin mutta hellästi sekaisin, etteivät parsakaalit murskaannu.

Lisää suolaa ja pippuria, maistele maut kohdalleen ja lisää kastikkeita / mausteita tarvittaessa.

Jos sinulla on tuoretta korianteria käsillä, revi sitä reilusti annoksen päälle.

Nauti. :)