Näytetään tekstit, joissa on tunniste pasta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pasta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Tiikeriravut anisliemessä

Lapsiperhearjen keskellä on ihanaa syödä joskus jotain vähän hienomman oloista. Tai no, ainakin erilaista kuin makaronilaatikko tai lihapullat.


Jättiravut anisliemessä hyvän valkoviinin ja seuran kanssa oli täydellistä.
Lainasin reseptin Glorian ruoka & viini -lehden numerosta 9/2018. Nam.


Tiikeriravut anisliemessä (2:lle)

n. 200 g tiikerirapuja
1 purjo
2-3 valkosipulinkynttä
1/2 dl ouzoa tai muuta anisviinaa
1 dl vettä
1 tl kanafondia
1 tl kalakastiketta
2 rkl voita
1/2 tl kuivattua rakuunaa

n. 200 g fetajuustoa
1 sitruunan kuori
1/2 sitruunan mehu
loraus oliiviöljyä
2 rkl timjamia (mielellän tuoretta, mutta kuivattukin käy, käytä silloin 1 tl)

Hyvää pastaa, esimerkiksi tummia fusilleja (Hyvä peruspasta, jota löytyy aina meiltä kaapista. Ota joku pasta, jossa on tarpeeksi tarttumapintaa / koloja liemelle)


Sulta ravut.

Tee marinoitu feta murustelemalla juusto ja yhdistämällä kaikki aineet. Nosta muutamaksi tunniksi jääkaappiin maustumaan.

Laita pasta kiehumaan. Keitä se napakaksi, ei ylipehmeäksi.

Leikkaa purjo n. 4 cm paloiksi. Kuori ja viipaloi / murskaa valkosipulit.

Kuumenna öljy isossa pannussa. Lisää ravut, purjot ja valkosipulit. Paista muutama minuutti, kunnes ravut ovat kypsiä. Nosta ravut pois pannulta, mutta jätä purjot pannulle.

Lisää pannulle ouzo ja kiehauta se. Lisä myös vesi, kasvisfondi ja kalakastike. Keittele viitisen minuuttia, kunnes neste haihtuu noin puoleen. Lisää voi pieninä kuutioina pannulle ja sekoita liemen kanssa sekaisin. Lisää rakuuna ja ravut pannulle. Maistele.


Sekoita halutessasi keitetty pasta pannulle tai tarjoa se erikseen. Itse tykään lisätä sen pannulle, koska silloin se imee parhaiten kastiketta itseensä.

Murustele päälle vielä marinoitunut feta.

torstai 31. toukokuuta 2018

Täydellinen kesäpasta

Tämmöisiä ruokia tarvitaan maailmaan lisää.
Sairaan herkullista, ihanan terveellistä ja värikästä ja NIIN vaivatonta ja nopeaa valmistaa!


Ihan mahtava herkku, sillä valmistelin kaiken edellisenä iltana; pilkoin kasvikset ja tein marinadin.
Seuraavana päivänä työpäivän jälkeen ruoka ilmestyi pöytään todella vaivatta. Kasvikset vain uuniin, vesi kiehumaan ja lopuksi kaikki sekaisin.

Valmistuksen aikana ehti hyvin kattaa pöydän ja patistaa lapset käsipesulle. :)

Ihana resepti löytyi Glorian ruoka & viini -lehdestä (5/2018), josta sitä hieman muokkasin.


Täydellinen kesäpasta (2-3:lle)

1 keskikokoinen kesäkurpitsa
n. 5 parsaa
2 isoa tomaattia
1/2 paprika
2 sipulia

2-3 valkosipulinkynttä
n. 1/2 tl chilijauhetta
kourallinen tuoretta basilikaa hienonnettuna
2 rkl sitruunamehua
vajaa 1/2 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria

200 g fetajuustoa tai mozzarellaa
reilusti tuoretta basilikaa
tummaa pastaa


Pilko kasvikset (voit tehdä edellisenä päivänä) ja levitä ne uunipellille.
Paahda kasviksia 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia.

Tee marinadi. Kuori ja murskaa valkosipuli ja yhdistä kaikki aineet.

Keitä pasta kypsäksi ja valuta.

Kääntele marinadi kypsien kasvisten kanssa sekaisin. Yhdistä pastan kanssa.
Palastele juusto annoksen päälle ja revi päälle reilusti tuoretta basilikaa.


lauantai 29. lokakuuta 2016

Rahkainen pinaatti-vuohenjuustolasagne

Minun on nyt myönnettävä, että minulla on pieni syys-blues. Kohta alkaa marraskuu, kuukausista pimein.

Töitä on paljon, vähän liikaakin. Ja asiat ovat vaikeita, vaikka samalla älyttömän mielenkiintoisia ja inspiroivia.

Lapsi tehtailee uusia hampaita ja harrastaa flunssaa. Eikä syö. Eli on äkäinen kuin ampiainen.


Valonpilkahduksia onneksi mahtuu myös marraskuuhun. Esimerkiksi kovaa kyytiä lähestyvä joulu. Mieheni laittoi viime viikonloppuna syys-bluesiani parantamaan ensimmäiset valot ulos, ja osti vielä partiolaisten joulukalenterinkin. <3

Ja toinen valopilkku on hyvä ruoka. :) Pyrin harrastamaan sitä.

Tämän reseptin bongasin Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä.
Ensi kerralla laitan rahkaa vielä yhden purkin lisää, jotta saan lisää mehevyyttä herkulliseen lasagneen.


Rahkainen pinaatti-vuohenjuustolasagne (4:lle)

n. 8 täysjyvälasagnelevyä

1 iso sipuli (tai kaksi pientä)
2 isoa valkosipulinkynttä
loraus öljyä
2 pss pakastepinaattia (a 200g) (eli kolme reilun kokoista itse pakastettua pötkylää)
oreganoa
suolaa
pippuria

500 g maustamatonta maitorahkaa (tai 750g)
n. 1 dl raastettua parmesania
reilu 100 g vuohenjuustoa
loraus oliiviöljyä
1-2 tl kuivattua basilikaa
ripaus suolaa

1/2 dl raastettua parmesania


Tee ensin rahkaseos. Raasta parmesaani ja kuutioi vuohenjuusto. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Tee pinaattitäyte. Pilko sipulit ja valkosipulit. Lämmitä loraus öljyä pannulla, ja kuullota sipuleita ja valkosipuleita pari minuuttia. Lisää jäiset pinaatit pannulle ja anna paistua, kunnes ne sulavat.
Mausta oreganolla, suolalla ja pippurilla.

Laita vettä kiehumaan laakeassa astiassa, esim kasarissa tai paistinpannulla. Keitä lasagnelevyt kypsiksi, n. 8 minuuttia.

Voitele uunivuoka.

Levitä vuoan pohjalle ohut kerros pinaattitäytettä. Levitä päälle kerros lasagnelevyjä (ravista niitä hieman, että saat enimmät vedet pois).


Levitä levyjen päälle puolet rahkatäytteestä.


Levitä päälle jälleen kerros lasagnelevyjä, ja levyjen päälle loput (melkein kaikki) pinaattitäytteestä.

Levitä päälle kolmas ja viimeinen kerros lasagnelevyjä.

Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee toinen puolikas rahkatäytteestä, sekä loppu parmesanraaste.


Kypsennä 225-asteisessa  uunissa n. 15 minuuttia, kunnes juusto saa hieman väriä.


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Aasialainen kanalasagne

Tällä kertaa fuusiokeittiössämme Italia kohtaa Aasian. :) Toimii. Todella.


Ajattelin taannoin, jälleen kerran, että teenpäs jotain hyvää aasialaisvaikutteista ruokaa kaalista ja kanasta. Lähdin penkomaan kaapistomme riisi ja nuudeli -osastoa, ja vastaan tupsahtivatkin lasagnelevyt, joita en ollut käyttänyt lähes vuoteen. 

Nehän ovat pastaa. Samaa jauhoa ja munaa kuin nuudeleissakin. Miksipä en siis voisi korvata nuudeleita lasagnelevyillä?


Seuraava arvelutus oli se, että lasagnessa on yleensä kermainen kastike ja juustoa. No sen juuston voi helposti jättää pois, mutta toimisiko kerma? No mutta, onhan sitä curryissäkin! 

Eli ei kun rohkeasti kokeilemaan.



Ja nyt kyllä täytyy myöntää, että AH mikä onnistuminen! Olen niin ylpeä, sillä ideakin tuli täysin omasta päästä tuosta noin vain, ja sitten kun vielä tästä tuli niin hirvittävän hyvää, että vieraat kinusivat reseptiä ja puhuivat tästä vielä mont akertaa myöhemmin uudestaan. Jes! Napakymppi. :)

Ja jälleen kerran tämä menee minun nykyisen lempparikategoriaani; ruoka jota on helppo tehdä iso satsi kerralla, ja maku sen kun paranee seuraavana päivänä. :)


Aasialainen kanalasagne (6:lle)

450 g maustamattomia kanasuikaleita
1/2 kaali (n 2 l pilkottuna)
2 isoa sipulia
2 isoa porkkanaa
4-5 valkosipulin kynttä
loraus öljyä
n. 8 cm pätkä inkivääriä
n. 8 cm tuoretta kurkumaa
3 dl vettä
1 rkl kanafondia

5 dl ruokakermaa
1,5 dl soijakastiketta
(2 rkl mustapaputahnaa)
4 rkl garlic & chili -tahnaa
suolaa
pippuria

n 10-12 lasagnelevyä
öljyä vuoan voiteluun


Tee ensin täyte. Pilko kaali ohuiksi suikaleiksi. Pilko myös sipulit pienehköiksi paloiksi ja porkkanat pieniksi lanteiksi. Murskaa valkosipuli.

Kuori ja raasta inkivääri. Kuori ja pilko kurkuma (Varo! Tuore kurkuma sotkee kaiken keltaiseksi.)

Kuullota loraus öljyä pannulla. Lisää sipulit, valkosipulit, kaali ja porkkanat. Kuullota minuutin verran. Lisää vesi, kanafondi ja kurkuma. Hauduta kasviksia kannen alla viitisen minuuttia. Lisää kanasuikaleet ja jatka hauduttelua kunnes kanat ovat kypsät. Lisää inkivääri.

Anna täytteen seistä ja odottaa muita valmistusvaiheita.


Sekoita keskenään ruokakerma, soija, garlic & chili -tahna, mustapaputahna ja pippuri. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Kastike saa olla voimakkaan makuista.


Voitele lasagnevuoka öljyllä. Nostele pohjalle ohut kerros täytettä. Lado päälle lasagnelevyt (n. 5 kpl) ja nostele jälleen uusi kerros täytettä.


Toista sama kuin yllä, eli toinen kerros lasagnelevyjä & täytettä. Kuten huomaatte, vuoka tulee tosi täyteen. :)


Levitä vielä loput täytteestä levyjen päälle. Revi muutama levy palasiksi ja ripottele ne lasagnen päälle (voit myös tehdä tasaisen pinnan kuten yllä).

Kaada päälle kastike.


Paista lasagnea 180-asteisessa uunissa n. 40 minuuttia. Anna levähtää hetki ja tarjoa esimerkiksi raikkaan salaatin kera. 


sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Parsa-sitruunapasta

Kevättä uhkuva puutarha kaipaa kaverikseen kevättä uhkuvaa ruokaa. :)

Tässä minun versioni trendikkäästä sitruunapastasta. Mukana menossa huomattavasti enemmän vihreää, sekä tietysti parsaa. :)


Parsa-sitruunapasta (2:lle)

n. 4 dl täysjyväpastaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
n. 2 rkl voita tai margariinia
2-3 kpl parsaa
1 sitruunan kuori raastetuna
n. 1/2 sitruunan mehu
reilu 1 dl ruokakermaa
kourallinen tuoretta basilikaa
pari isoa kourallista vuonankaalia
suolaa
pippuria

gouda- tai parmesanraastetta


Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori talteen. Kuori parsojen tyveä n. 5-10 cm pätkältä ja keitä tai höyrytä ne napakaksi.

Laita pasta kiehumaan.

Pilko sipuli ja murskaa valkosipuli. Sulata voi / margariini pannulla, lisää sipuli, valkosipuli, sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu, ja kuullota hetki.

Lisää myös ruokakerma, suola ja pippuri. Maistele maut kohdalleen.

Valuta kypsä pasta. Yhdistä keskenään kerma-sitruunakastike, pasta, vuonankaalit ja tuore basilika. Pilko vielä parsat joukkoon.

Ripottele annoksen päälle reilusti juustoraastetta.


keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Maukas lohi-nuudelikeitto

Vietnamilaiset ruoat tuntuvat olla nyt todella pop. Jokainen lehti, blogi ja ravintola suorastaan tyrkyttää omaa pho-, eli nuudelikeitto reseptiään.

Mutta nyt hieman erilaisen nuudelikeiton pariin.


Tässä, itseasiassa puolitoistavuotta sitten kirjoittamassani reseptissä liemi ei ole pho'n tapaan kalakastike- vaan kookosmaitopohjainen. Minttu, korianteri ja inkivääri vievät tämänkin keiton tunnelmaa kohti Vietnamia, mutta sehän ei haittaa! Kyseisen maan keittiö on minunkin suosikkini. :)


Mausteinen lohi-nuudelikeitto (2:lle)

300 g lohta
100 g tuoreita herkkusieniä (tai siitakesieniä)

1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
loraus öljyä

n. 150 g kesäkurpitsaa
2 kaffirlimelehteä
1 iso kuivattu chili
3 - 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä

2 dl kookosmaitoa
2 dl vettä
1/2 - 1 rkl kalafondia
1/2 rkl kalalientä
1/2 rkl limemehua / sitruunamehua
(suolaa)

n. 100 g nuudeleita (tai nälän asteen mukaan)

pari oksaa tuoretta minttua
muutama oksa tuoretta korianteria


Pilko lohi isohkoiksi kuutioiksi ja suolaa palat kevyesti.

Pilko sipuli ja hienonna valkosipulinkynsi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuleita ja valkosipuleita hetki.

Pilko kesäkurpitsa kapeaksi ja ohueksi siivuksi. Kuori ja raasta inkivääri. Pilko sienet isoiksi paloiksi. Sekoita keskenään vesi, kalafondi, kalaliemi ja limemehu.

Lisää kattilaan lohikuutiot ja paista pikku hetki, ei vielä läheskään kypsäksi asti.

Lisää kattilaan myös kesäkurpitsat, kaffirlimelehdet, chili, raastettu inkivääri. Kaada heti perään aiemmin yhdistelemäsi liemi. Nakkaa joukkoon myös sienet.

Anna keitoksen poreilla, kunnes lohi on kypsää ja kesäkurpitsa pehmeää, noin viisi minuuttia. Lisää tässä vaiheessa nuudelit ja kookosmaito. Kiehauta sen aikaa, että nuudelit kypsyvät.

(Jos tuntuu, että nuudeleita on liikaa, lisää ensin puolet ja keitä toinen puoliska toisessa kattilassa ja lisää tarvittaessa).

Silppua valmiin keiton pinnalle tuoretta korianteria ja minttua.



keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Toisenlainen avokadopasta

Heipähei pitkästä aikaa ja lämpimät terveiset värikylläisestä ja eloisasta Vietnamista! :)

Kyllä taas on niin hieno reissu takana, että oksat pois. Kaikista matkoistani Vietnam menee ehkä ruokakärkeen... Joka ikinen ateriamme oli oikea makuräjähdys ja oodi tuoreille ja maukkaille raaka-aineille. Hyvänen aika, pyyhin koko ajan kirjoittamaani tekstiä pois, koska mitkään ylisanat eivät tunnu riittävän. :)

Kirjoitan lisää Vietnamin kuulumisista kun saan ajatukseni jäsenneltyä ja kaikki sadat valokuvat käytyä läpi. Ja reseptejä! Tunnen niiden tulevan.

Ah, nainen on inspiroitunut!


Tänään kokkailin kaverini linkkivinkin mukaista avokadopastaa, jonka alkuperä on - ylläri ylläri - Me Naiset. Lehdessä on kyllä itse asiassa aika usein hyviä reseptejä...

Mutta suurten makujen ystävänä otin oikeuden hieman muokata heidän versiotaan ja teinkin kastiketta suhteessa enemmän. Suosittelen. :) Tämä ateria valmistui suht. nopeasti töiden jälkeen, mutta vaati hieman pilkkomista ja kaupassa käymistä.



Ja aijai miten herkullista. Rakastan korianteria NIIN paljon, eikä kyllä mikään muukaan reseptin ainesosa varsinaisesti inhokkilistaltani löydy. :)


Toisenlainen avokadopasta (3:lle)

250 g spagettia
2 valkosipulinkynttä
1/2 kuivattu chili
1 limetin mehu
ripaus limen kuoriraastetta
1 rkl tuoretta raastettua inkivääriä
3 tl kalakastiketta
1 tl palmusokeria (tai hunajaa)
2 avokadoa
1/2 ruukkua tuoretta korianteria
1 dl suolapähkinöitä
100 g parmesan-raastetta
suolaa


Kuori ja hienonna valkosipuli. Hienonna chili ja raasta inkivääri. Pese lime ja raasta sen kuori talteen.

Yhdistä kulhossa valkosipuli, chili, inkivääri, ripaus liemen kuoriraasteesta, kalakastike ja palmusokeri. Purista joukkoon limen mehu.

Kuori ja pilko avokado kuutioiksi. Yhdistä avokado kastikkeeseen.

Keitä spagetti napakaksi suolalla maustetussa vedessä.

Raasta odotellessasi juusto ja murskaa suolapähkinät kevyesti.

Valuta kypsä pasta, mutta ota osa keitinvedestä talteen.

Yhdistä spagetti ja avokado kastikkeineen, lisää myös puolisen desiä keitinlientä tuomaan mehevyyttä.
Pyörittele hyvin, jotta saat kaikki kastikkeen ihanat maut mukaan.

Annostele pasta lautasille tai tarjoilulautaselle. Silppua päälle runsaasti tuoretta korianteria ja rouhaise muutama pyöräytys suolaa.
Ripottele päälle myös juustoraastetta ja rouhittuja suolapähkinöitä. Korista halutessasi myös limen kuoriraasteella.

Nauti heti.

NAM!


Ja ai niin! ZenGrow on viritetty! Valoa ja vehreyttä pimeään! :)


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Raparperipasta peston tunnelmissa

Tänään vastaan käveli idea, jota oli PAKKO kokeilla.


Keräilin viikonloppuna saaresta reippaasti raparperejä, jotka taipuvat luonnollisesti piirakkaan, mansikka-raparperiloukkuun, chutneyhin, kiisseliin, kakkuun ym. Mutta raparperi on hyvää myös suolaisessa ruoassa, kuten raparperitsatsikissa. Vaihtoehtoja on ehkä kuitenkin rajatusti... Vai onko?

Listallani on vielä useita kokeiltavia suolaisuuksia, mutta tänään uhkarohkeat aterioijat saivat maistaa raparperipastaa!


Tämä pestohenkinen pasta on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ruoka, joskin ehkä kaikkein ennakkoluuloisimmille syöjille se ei sovi. :) Raparperin kirpeys kuitenkin taittuu mukavasti, parmesaanin ja sokerin avulla.

Vain yksi kysymys jäi takomaan päähäni (ja takoo yhä); miksi ihmeessä en tehnyt kastikkeesta kermapohjaista?

Enivei, ensi kerralla kermaa kastikkeeseen ja pöytään vielä lisää lupiineja! :)


Pestohenkinen raparperipasta (2-3:lle)

6-7 dl rapareripaloja
1 sipuli
2 - 3 valkosipulinkynttä
loraus öljyä (tai margariinia)
1 dl valkoviiniä
1 rkl sokeria
suolaa
pippuria
reilu kourallinen tuoreita basilikanlehtiä
hyppysellinen pinjansiemeniä
parmesan-juustoa
(1 - 2 dl ruokakermaa)

täysjyväfusilleja tai muuta hyvää pastaa


Paahda pinjansiemeniä hetki kuumalla, kuivalla pannulla. Nosta hieman väriä saaneet siemenet syrjään odottamaan.

Laita pasta kiehumaan.

Pilko sipulit ja murskaa valkosipulinkynnet. Lämmitä öljy (tai margariini) kattilassa ja kuullota sipuleita, valkosipuleita ja raparpereja pari minuuttia.

Lisää valkoviini anna poreilla noin 7 minuuttia. Lisää sokeri, suola ja pippuri. Anna poreilla hetki.

(Lisää ruokakerma ja lämmitä, älä enää kiehuta.)

Silppua basilikanlehdet ja lisää ne juuri ennen tarjoamista raparperimussuun.

Ripottele annoksen päälle reilusti parmesania ja pinjansiemeniä.


Anna ajatusten vaeltaa vaikka viikonlopun mökkitunnelmiin saakka... :)


maanantai 4. maaliskuuta 2013

Broilerinmaksaa appelsiini-punaviinikastikkeessa

Sitruskausi käy kuumana, joten niin käyn minäkin. :)

Jos kaipailet ideoita appelsiinien ja sitruunoiden hyödyntämiseen, kokeile raikasta sitrustorttua, sitruksilla maustettua katkarapu-fenkolipastaa tai sitruunaista parsarisottoa.

Broilerinmaksa on mielestäni ihan ässä raaka-aine. Se on todella proteiini- ja rautapitoista ja aivan super-herkullista. Ehkä perinteisempi maksa-herkku on dijon-rakuunakastikkeessa tarjottu maksa, mutta  jos haluat nostaa maksaelämyksen toiselle tasolle ja tarjota jotain erilaista, kokeile kastikkeessa appelsiinin ja punaviinin yhdistelmää. Et tule pettymään.

Etenkin, jos rakastat appelsiinia yhtä paljon kuin minä. :)


Broilerinmaksaa appelsiini-punaviinikastikkeessa (5:lle)

800 g broilerinmaksaa
50 g voita
2 sipulia
4 valkosipulin kynttä
4 tl raastettua appelsiininkuorta (1 iso appelsiini)
4 laakerinlehteä
2,5 dl punaviiniä
4 rkl tomaattipyreetä (2 pientä tölkkiä)
reilu 1 dl ruokakermaa
suolaa
pippuria
(1 tl sokeria)

pastaa

Paloittele broilerinmaksat reilun kokoisiksi palasiksi. Paista maksat nopeasti kuumalla pannulla.
Älä paista liian pitkään, etteivät ne sitkisty. Nosta maksat sivuun odottamaan.

Laita pasta kiehumaan.

Pese appelsiini ja raasta kuori. Pilko sipulit ja murskaa valkosipulit.

Aloita kastikkeen teko puhtaalta pannulta. Sulata voi ja kuullota siinä sipuleita pari minuuttia. Lisää appelsiininkuoriraaste ja laakerinlehdet.

Lisää tuokion kuluttua myös tomattipyre ja punaviini sekä viimeiseksi kerma. Mausta.
Jos appelsiini maistuu liian hyökkäävästi, lisää hieman sokeria.

Anna kastikkeen porista hetki. Lisää maksat ja sekoita kunnolla.



sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Dijon-broilerinmaksa

Mikä maksaa? No ei ainakaan maksa. :)

Pienenä tykkäsin maksalaatikosta tajuamatta, että siinä on maksaa. Ehkä keskityin vain hekumallisen ihaniin rusinoihin ja ne peittivät kaiken muun alleen. Samaan aikaan kun maksalaatikko maistui, vihasin maksaa. Maksamakkara oli ällöintä mitä tiesin.


Onneksi reilussa parissakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon ja makumieltymykseni ovat laajentuneet tolkuttomiin mittoihin. Eli nykyään maksa on i-h-a-n-a-a...

Ja maksoista ehkä parhain (poron ohella) on broilerin maksa. Sitä on myös ihanan tuoreena saatavilla esim. Hakaniemen kauppahallista. Ja maksat löytyvät samalta tiskiltä kuin broilerin sydämet.

Maksa on proteiinipitoista, kevyttä herkkua, ja siinä on hurjasti A-, B- ja C-vitamiineja (A-vitamiineja enemmän kuin missään muussa ruoka-aineessa). Broilerinmaksa on myös maultaan miedompi kuin esim. possun maksa, joten monet maksa-foobikotkin siitä tykkäävät.

Tosin yhtä ystävääni en saanut käännytettyä... Okei, hän kyllä testasi tämän annoksen elämänsä krapulassa. :)



Dijon-broilerinmaksa (2:lle)

2 pientä tai 1 iso sipuli
2 - 3 valkosipulinkynttä
loraus öljyä
300 g broilerinmaksaa
vajaa 2 dl ruokakermaa
2 rkl dijon-sinappia
1 rkl kapriksia
kuivattua rakuunaa
(tuoreita yrttejä)
suolaa
pippuria

Pilko sipulit ja valkosipulit. Kuullota niitä hetki öljyssä. Lisää hieman pienityt broilerinmaksat. Paista ne kypsiksi lämpimällä (ei superkuumalla) pannulla.

Lisää ruokakerma, sinappi, kaprikset ja mausteet. Anna poreilla viitisen minuuttia.

Tarjoa esim. pastan tai ohraton kanssa.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Kreikkalainen munakoisopasta on todellinen arjen pelastaja

Myönnetään totuus. Kenelläkään ei ole aikaa loihtia päivittäin valtavan upeita ja innovatiivisia kulinarismin huipentumia. Etenkin kun ne yleensä vaativat pitkän pohdiskelun, materiaalihankinnat parista eri kaupasta ja tuntien hauduttelun. Puhumattakaan siitä, että ei sitä aina jaksa niin hirveästi tsempata. Energiaa menee kyllä ihan riittämiin ihan töiden tekoon ja muuhun elämiseen.

Siksi tarvitaan arjenpelastajaruokia.

Myönnetään myös toinen totuus: Eivät nämäkään ruoat nyt ihan kaikkea pelasta. Kun tulee väsyneenä ja nälkäisenä kotiin, eikä keittiössä odota pienintäkään merkkiä siitä, että joku muu voisi tehdä ruoan, niin kyllä siinä alkaa rasat pärkyämähän! *

Olen nälkäisenä todella räjähdysherkkä, ja olen oikeastaan aina kotiin tullessa nälkäinen. Siinä kriittisessä puolessa tunnissa ennen kun ruoka täyttää masuni ja aivoni rekisteröivät sen, saa jo aika paljon tuhoa aikaiseksi. Olen aika varma, että noin 80 % parisuhteemme ongelmista sijoittuu näihin puolen tunnin slotteihin. Tässä välissä on myös todella helppo ärjyä äidille, kun se taas kysyy jotain tyhmää puhelimessa, kuten: "Mitä kuuluu?". Tai jos joku kadulla ei väistäkään alta pois... Jopa koiranpennut ja pikkulapset joutuvat yleensä tänä aikana vihani kohteeksi. 

En kyllä ole tästä mitenkään ylpeä. Pitäisi ehkä tehdä asialle jotain.

*Disclaimer: Tämä postaus ei tietenkään millään tavoin viittaa meidän perheen kotielämään. Eikä henkilöidy kehenkään.

Vihaisena ja nälkäisenä ei myöskään oteta monimutkaisen hienoja otoksia uusista ja moderneista kuvakulmista.

Tämä oikeasti todella maukas ateria valmistui noin 10-15 minuutissa. Ja aika laskettiin siitä, kun sain bootsit pois jalasta eteisessä. Sen jälkeen suoraan käsien pesun kautta sipulia pilkkomaan.


Kreikkalainen munakoisopasta (2:lle)

puolikas isosta munakoisosta
1/2 paprika (punainen tai keltainen)
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
loraus oliiviöljyä
1 tlk tomattipyrettä
1/2 rkl kasvisfondia
loraus vettä
muutamia oliiveja
ihan pieni ripaus neilikkaa
basilikaa (juu juu, tuore olisi parempaa. Mutta kasvukausi on vielä kesken ja kauppaan ei ehdi, joten kuivatulla mennään)
suolaa ja pippuria
fetajuustoa

täysjyväpastaa


Pilko sipulit melko isoiksi paloiksi. Murskaa / pilko valkosipulinkynnet. Pilko munakoiso kuutioiksi. Lämmitä öljy pannulla ja lisää kerralla sipulit, valkosipulit ja munakoiso. Kuullottele miedolla lämmöllä hetki. Lisää vähän vettä, jos tuntuu, että kasvikset kärisevät eivätkä pehmene.

Keitä pasta.

Lisää pannulle muutaman minuutin päästä paprikat ja tomaattipyre. Lisää kasvisfondi (ja jälleen vähän vettä, jos tuntuu kuivalta). Pilko oliivit puoliksi ja nakkaa sekaan.

Mausta. Neilikkaa ei kannata laittaa kuin ihan pieni ripaus, sillä se antaa aika vahvan "jouluisen" ominaismaun. Mutta kylmänä ja viimaisena päivänä (kuten eilen), se toi juuri tarvittavaa lämpöä ja eksotiikkaa ruokaan.

Murenna sekaan tai annoksen päälle fetajuustoa.

Syö. Rauhoitu. Pyydä anteeksi. :)

Keittiömme ikkunalaudan varustusta: keittokirjoja, Gastronomian sanakirja, synttärikortti minulta miehelleni sekä pehmoankka (ainoa pehmo koko talossa), joka on kunnianosoitus maailman parhaalle ruoka-annokselle, varsovalaiselle ankalle.



lauantai 31. maaliskuuta 2012

Kana-parsakaalipasta

Parsakaali on maailman huipuin kasvis (heti tomaatin jälkeen). Suurimpia nautintojani on lounas, joka on vain napakaksi keitetty parsakaali, jonka päälle on rouhittu isoja suolahippuja. Aivan ihanaa... Suorastaan ahmin sen! Ja parhaita paloja eivät mielestäni ole nuput, vaan varsi!


Ja voi miten värit intensivöityvät (kyllä, tämä on sana) keitettäessä!! Parsakaali on ehdottomasti kauneimpia ruokaelementtejä, mitä tiedän!

Parsakaali on itseasiassa todella terveellistä. Suorastaan uskomattoman terveellistä. Ja siinä on muihin kasviksiin verrattuna lähes röyhkeän paljon proteiinia, 4,6 g / 100 g. Sen edelle pääsevät Finelin listauksen mukaan vain valkosipuli, nokkonen ja herne.

Tuore parsakaali sisältää runsaasti A- ja C- ja K-vitamiinia, flavonoideja, kaliumia ja kalsiumia, rautaa ja ravintokuituja. Yhdestä kukinnosta saa jo puolitoista kertaa päivittäisen C-vitamiiniannoksen.

Parsakaalin on useissa tutkimuksissa todettu hoitavan ja ehkäisevän tehokkaasti syöpää (varsinkin rintasyöpää, naiset huom!), dementiaa ja sydänsairauksia. Ja mikä parasta, parsakaalin keskeisimmän terveysvaikutuksen (ns. NRF2) kerrotaan olevan läpimurto Parkinsonin taudin hoidossa. 


Olen täysin rakkauden sokaisema, joten uskon kaikki nämä lupaukset ehdoitta.


Itseasiassa parsakaali valittiin terveellisimmäksi kasvikseksi vuonna 2011. Finaalissa hänen kanssaan kamppaili toinen ykkössuosikkini tomaatti. Voi hyvänen aika, miten minun täytyy suorastaan uhkua terveyttä


Ja parsakaali taipuu lähes ruokaan kuin ruokaan. Vaikka toki saa kuulua kanssani samaan kastiin ja nauttia brokkolinsa ihan au naturel!

Tämän tosi helpon ruoan tekaisin nopeasti. Piti vain muistaa aamulla laittaa kana marinoitumaan.


Kanaa, parsakaalia ja pekonia (kahdelle)

n. 300 g maustamattomia kanasuikaleita

Marinadi kanalle:
1 tl sitruunamehua
1 tl soijaa
3 isoa valkosipulinkynttä
kuivattua basilikaa (tuore olisi parempaa, mutta ei ollut...)
suolaa ja pippuria

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100 g parsakaalia
siivu tai kaksi pekonia

täysjyväpastaa

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Laita kana ja marinadi muovipussiin ja puristele marinadi kunnolla kanojen kanssa sekaisin. Anna marinoitua työpäivän ajan tai vähintään pari tuntia.

Pilko sipuli ja valkosipuli. Kuullota hetki pannulla ja lisää kanasuikaleet viimeisiä marinadin rippeitä myöten. Laita pastavesi kiehumaan. Keitä parsakaalit (nämäkin voi keittää vaikka edellisenä päivänä jos haluaa säästää aikaa)

Pilko pekoni ja heitä eri pannulle. Paista pekoneita hetki niin, että rasva irtoaa ja meno muuttuu meheväksi. Lisää keitetyt parsakaalit pannulle ja sekoittele reippaasti. Älä paista liian kauaa.

Kun kaikki ainekset ovat kypsiä, kokoa annos. Pasta pohjalle, sipuli-kanat päälle ja parsa pekoneineen huipulle. Hyvää on. :)



keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Sitruksilla maustettu katkarapu-fenkolipasta

Halusin jatkaa fenkolikokeiluitani! Viimeksi fenkoli taipui keittoon, tällä kertaa hänen kohtalokseen koitui sitruksilla maustettu katkarapupasta. Halusin jotain raikasta, ehkä jopa kirpsakkaa, terveellistä ja hyvää. Tähän helppoon ja nopeaan pasta-annokseen löytyi kaikki ainekset kaapista ja laiska säästyi kauppareissulta. Arkipäivän pelastaja!

Ja tähän väliin pientä fenkoli-faktaa Trivial Pursuitia ja yleistä besservisseröintiä varten. 

Fenkoli (Foeniculum vulgare) on toiselta nimeltään saksankumina. Se on sarjakukkaisiin kuuluva maustekasvi.
Maustefenkolista (Foeniculum vulgare var. dulce) käytetään anikslle tuoksuvat & maistuvat ja tilliä muistuttavat lehdet sekä siemenet. 
Salaattifenkolista (Foeniculum vulgare var. azoricum) eli mukulafenkolista eli italiankuminasta käytetän sipulimaiseksi pullistuva lehtiruotien tyvi, joka myöskin maistuu anikselta. Myös salaattifenkolin tillimäisiä lehtiä voi käyttää mausteena / koristeena.



Tässä annoksessa yhdistellään monia lempimakujani: appelsiini, katkarapu, laku (fenkolin kautta :))... Ja lisäksi tähän saa vielä lisätä proteiini-kivennäisaine-vitamiinipommeja, itse idätettyjä mungpapuja. 

Mutta toimisivatko nämä maut yhdessä..? 

Jännitys tiivistyy.



Kyllä ne toimivat!
Sitruunamehun maku on melko dominoiva ja se peittää helposti appelsiinin alleen. Jos oikein pitää sitruunan mausta, voi sitruunamehua lorauttaa ruokalusikallisen. Jos happoisuus tuntuu myös ylenpalttiselta, voi mukaan ripauttaa hieman sokeria.


Sitruksilla maustettu katkarapu-fenkolipasta (kahdelle)

1/2 fenkoli
1 sipuli
oliiviöljyä
1/2 iso appelsiini
1/2 sitruuna tai 1/2 rkl sitruunamehua purkista
180 g katkarapuja (pakaste)
mungpavun ituja
suolaa
pippuria

Suikaloi fenkoli ja pilko sipuli. Purista appelsiinista mehu talteen, myös osa hedelmälihasta saa tulla mukaan. Lämmitä öljy pannulla tai kasarissa. Paista sipulia ja fenkolia hetki, kunnes ne hieman pehmenevät. Lisää appelsiinin ja sitruunan mehut ja anna kiehua hetkonen. Lisää katkaravut ja mungpavun idut. Mausta.

Tarjoa esimerkiksi täysjyväpastan tai tagliatellen kera.

Vielä vähän rouhetta pintaan