Mehevä banaanikakku: And we went all bananas!

Takaisin talven ihmemaassa!

Olen juuri viettänyt 2,5 viikkoa Nicaraguan ja Costa Rican auringossa uskomattomien elämysten ja seikkailuiden äärellä. Nämä kaksi maata suorastaan uhkuvat luontoa, tuoreutta, vehreyttä ja raikkautta. En mene tämän pidemmälle matkakertomuksiin, sillä siitä syntyisi pieni kirja. :)

Viikkojen aikana paikallinen keittiö ehti hurmata matkalaiset. Ruoka oli rouheaa, eikä millään tavalla "fine diningiä", mutta se ei haitannut. Sen minkä he tekevät, he tekevät todella hyvin. Yhtä herkullisia salsoja, chevichejä, tacoja ym. olen harvoin saanut.

Ja ah, ne tuoreet meren herkut ja hedelmät... Alueella kasvatetaan paljon banaania, ja siksi julkaisenkin nyt tämän ohjeen. :) Hedelmät ja banaanit ovat löytäneet tiensä myös muihin ruokiimme, joten lisää Väli-Amerikan innoittamia reseptejä tulossa!

Oli muuten hauska huomata, miten Costa Rican kaupoissa banaanit ja ananakset eivät maksaneet käytännössä mitään (kasvatetaan siellä), mutta omenat maksoivat noin 7 - 8 euroa / kg (tuodaan muualta). 

Tämä banaanikakku taitaa olla todellinen blogi-klassikko ja herkullista ja meheväähän tämä oli!

Alkuperäisessä ohjeessa paistoaika oli tunti. Minulla oli kakku uunissa melkeinpä tunnin vaikka puutikkutesti näytti positiivista jo aiemmin. Suosittelen vähentämään paistoajan 45 minuuttiin.

Lopputulos oli erittäin mehevä näinkin, mutta vielä ihanamman likilaskuisen kakun saa vähemmällä paistelulla.

Tykkäsin myös banaanikökkäreistä, joten ensi kerralla laitan reilusti banaania (jopa 3 isoa), joista osan muusaan ja osan jätän palasiksi.

Oli jännä, että vaikka taikina raakana oli aivan SUPERMAKEA, oli paistettu kakku maultaa leipämäinen. Eli kaikki äkkimakeus ikäänkuin katosi. Kutsuinkin kakkua koko ajan "banaanileiväksi". :)


Mehevä banaanikakku

2-3 banaania
2 dl sokeria
2 munaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
100 g sulaa voita
3 dl vehnäjauhoja
kanelia
inkivääriä

Pilko tai muusaa banaani.

Sekoita kaikki aineet keskenään.

Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Paista 200 C uunissa noin 45 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen kumoamista. Ihanaa välittömästi nautittuna, mutta vielä parempaa seuraavana päivänä. :)

Ja nyt sitten joulufiilistely täysillä päälle! Ihanaa, kun Helsingissäkin on jo ihan reippaasti lunta (tätä kirjoittaessa ei itse asiassa ikkunasta näy muuta kuin valkoista sakeaa lumipyryä...).

Vihreä muuttui valkoiseksi... :)

Valkosipuli-chilikasvikset

Se on nyt s'il vous plaît vaan kaikille! :)

On häämatkan & kahden ja puolen viikon loman aika. Vaikka matkamme suuntautuu täysin päinvastaiseen suuntaan, tässä hieman eksoottisia makuja piristämään syystunnelmia.

Valkosipuli-chilikasvikset (iso annos 1:lle)

1/2 munakoiso
2 rkl kasvisöljyä
1 pieni paprika
3 valkosipulinkynttä
1/2 tl inkivääriä
1-2 rkl garlic & chili sauce
ripaus suolaa
1 rkl soijaa
2 tl valkoviinietikkaa
kourallinen basilikan ja korianterin lehtiä
muutama tippa seesamiöljyä

Leikkaa munakoiso pitkittäin neljään - kuuteen osaan, ja viipaloi pitkulat noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Viipaloi paprika todella ohuiksi siivuiksi. Murskaa valkosipulit.

Lämmitä öljy pannulla. Lisää valkosipulit ja munakoisot. Paistele noin 5 minuuttia kannen alla. Laske hetken päästä lämpöä ja lisää valkoviinietikka ja garlic & chili -kastike. Hauduttele pari minuuttia.

Tältä suosikkikastikkeeni näyttää. Tätä saa ainakin Kolmannen linjan etnisistä kaupoista.

Lisää paprikat, soija, ja inkivääri. Hauduta kannen alla noin 5 minuuttia, kunnes paprikatkin pehmenevät. Pilko tuoreet yrtit isohkoksi silpuksi. Lisää yrtit ja seesamiöljy. Maista, että maut ovat kohdallaan.

Tarjoa esim. jasminiriisin tai nuudeleiden kera.

Jee!

Puolukkaiset omenakeksit eli syyskeksit

Syksy on mitä parhainta aikaa! Eikä vähiten omenoiden vuoksi. :) 

Jos olet lukenut tätä blogia ennenkin, tiedät, että olen täysin hulluna omenoihin. Ne ovat niin ihania hapokkuudessaan, makeudessaa, pyöreänpunaisessa ulkomuodossaan... Perfect.

Lisäksi omenat kuuluvat lempiherkkuihini; tarte tatin, omenapulla, omenainen tuorepuuro, rahkaa omenan kera, omenarahka, omenaa lohen kanssa, omenapiirakka...

Mutta nyt, yksi klassikkoreseptini. Jokasyksyinen herkku. Sopivasti sadonkorjuuta, ihania värejä, lämpöistä rouheutta ja viittauksia edessä häämöttävään jouluun. Perfect!

Syyskeksit (n. 65 pientä)

100 g margariinia
2 dl sokeria
1 muna
4 dl vehnäjauhoja
2,5 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
2 tl kanelia
ripaus kardemummaa
3 dl puolukoita
n, 3 dl kuutioituja omenoita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa sekaisin margariini ja sokeri (jos käytät sulaa rasvaa, voit vatkata vaahdoksi asti, itse en jaksanut sulatella :)).

Lisää muna voimakkaasti vatkaten.

Lisää kuivat aineet sekä puolukat ja omenat vuorotellen. Sekoita vain sen verran, että ainekset menevät sekaisin (ei siis mitään supertehokasta monsterivatkainta, joka murskaisi puolukat).

Nostele nokareita pellille ja paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes keksit saavat pikkiriikkisen väriä. Ne eivät tummu kovin paljoa, ja itse tykkään jättää ne mehevimmiksi kuin rutikuiviksi.

Muistakaa myös Hämmentäjä facebookissa.

Paahdettu tomaattikeitto

Kaikki on parempaa paahdettuna.

Näin on todettu valkosipulille, salaatille ja hedelmille, leivälle, halloumille, jopa hapankorpulle.

Ja meillähän paahdetaan; niin keittiössä, töissä kuin vapaa-ajallakin. Miksi siis en paahtaisi ikilemppariani tomaattia?

Tämä keitto on vähän työläämpi, kuin tomaattimurskan ottaminen purkista, mutta lopputulos kannattaa. :)

Keittoon syntyy luontainen makeus paahtamisen myötä. Koostumus ei ehkä minun versiossani ole niin samettinen kuin joku toivoisi, mutta tämä ongelma ratkeaa tehokkaalla siivilöinnillä.

Valkosipulia kannattaa paahtaa kokonainen sipuli. Yli jääneitä kynsiä voi käyttää vaikka tahnana leivän päällä, tai niistä voi tempaista keiton. Tai miten olisi vaikka pihvin päälle tai yrttivoihin sekoitettuna. Ooh, tai briejuuston kanssa! Tässähän tulee ideoita!

Paahdettu tomaattikeitto (1-2:lle)

4 isoa tomaattia
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 dl vettä
2 tl kasvisfondia
10 tuoretta basilikanlehteä
4 oksaa tuoretta timjamia
1 dl ruokakermaa
pippuria
(suolaa)
(chiliä)

Pinnalle
tuoreita yrttejä
kuivattuja valkosipulilastuja

Halkaise tomaatit ja sipuli. Leikkaa valkosipuliin "hattu" ja jätä se paikoilleen. Paahda sipuleita ja tomaatteja 200-asteisessa uunissa vajaa puoli tuntia.

Laita kattilaan vesi ja kasvisfondi. Nosta paahtuneet kasvikset uunista ja tiputa ne kattilaan. Anna kiehua hiljalleen ja soseuta koko komeus sauvasekottimella. Pienennä lämpö vain silloin tällöin kuplahtavaksi.

Pilko basilikat ja timjamit sekaan. Mausta pippurilla. Halutessasi ripauta myös aavistus chiliä.
Soseuta vielä yritkin sekaan.

Lisää ruokakerma.

Ripottele tarjottaessa pinnalle tuoreita yrttejä, rouhaise pippuria ja ripottele kuivattuja valkosipulinlastuja.

Vaivaamaton leipä eli ilmiömäinen leipä

Väitän, että aika harva fiilis voittaa uunituoreen leivän ensikorkkausta.

Itse asiassa koko leiväntekoprosessi on antoisa. Huumaavat tuoksut, lämpimän uunin hehku, kuoren rasahdus, kuumalle leivälle sulava voi... Puhumattakaan tietenkin leivän hekumallisesta mausta.

Itse tehty leipä on aina kaunis ja aina hyvää.

Mutta nyt... Ymmärrän, miksi "vaivaamattomasta leivästä" on tullut ilmiö. Niin uskomattaman hyvää tämä oli.

Ihanan hapan maku yhdistettynä jopa öljyisen tuntuiseen mehevyyteen ja kuohkeuteen... Oijoi...

Laitoin alkuperäisen ohjeen mukaan leipään 2 tl suolaa, mutta maku oli aivan järkyttävän suolainen. Niinpä lisäsin vielä muita aineita ja tein siis 1,5 -kertaisen taikinan. Siksi väsäsin testimielessä toisenkin leivän kannettomassa astiassa.

Ilmiömäinen leipä

8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
1/4 tl kuivahiivaa
4 dl kylmää vettä

Sekoita kulhossa jauhot, suola ja hiiva. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti sekaisin. Älä vaivaa.
Peitä kulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön 12 - 18 tunniksi.

15 tunnin seisotuksen jälkeen

Levitä leivinliina pöydälle, ripottele sille runsaasti jauhoja ja kaada taikina päälle. Painele taikina tasaiseksi levyksi, jotta ilmakuplat tyhjenevät.
(Oli hauskaa! Päälle ripotellut jauhot tussahtelivat kuin juuri talkattu vauva...)

Nostele taikinalevyn reunat keskustaan, eli "niputa taikina". Ripottele tarvittaessa vielä lisää jauhoja päälle ja peitä löyhästi liinalla. Jätä kohoamaan vielä kahdeksi tunniksi.

Huom, lisäys myöhemmin! Pääset helpommalla, kun skippaat pyyhevaiheen. Muotoile taikina sen sijaan samassa kohotuskulhossa. Irrottele taikina reunoilta esim. nuolijan avulla. Ripottele reunoille jauhoja, jotten taikina tarraa heti takaisin kiinni. Taikina lysähtää n. puoleen kohonneesta koostaan. Anna taas taikinan kohota pari tuntia. Kun kaadat sen kulhosta pataan, irtoaa taikina reunoilta jauhojen ansiosta helposti. Käytä apuna jauhotettua nuolijaa.

Niputettu taikina

Pari tuntia jälleen kohonneena (ja osiin leikattuna, koska tein tosiaan kaksi leipää)

Valitse paistoastiaksi kattila tai kannellinen pata.
Laita uuni lämpenemään 225 C:n ja laita paistoastia uuniin lämpenemään. Sen on tarkoitus olla tosi kuuma. :)

Kun uuni ja astia ovat lämmenneet, kaada taikina astiaan. Älä ihmettele löysää ja erikoisennäköistä ulkoasua.

Taikina juuttui juuri sopivasti liinaan kiinni, että keskelle muodostui pikkuinen ruusuke :)

Laita kansi päälle ja komeus uuniin 30 minuutiksi. Ota kansi pois ja jatka paistamista vielä n. 15 - 20 minuuttia. Leipä on kypsä, kun se kumisee.

Leipä suorastaan solahtaa ulos astiasta, laita se ritilälle jäähtymään.

Yritä odottaa pari minuuttia ennen leikkaamista.

Tämä on H-Y-V-Ä-Ä!

Sivutuotos. Oudon näköinen, hyvän makuinen. Mieleeni tulee Jabba the Hutt.