sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Germknödel ja vaniljakastike

Jee!!! :D :D :D

Tämän päivän onnistuminen oli sitä luokkaa, että tulen tuulettamaan tätä vielä pitkään!
Itävaltalainen kuuluisa Germknödel on nimittäin selätetty!


Tämä valkea kuula herätti meissä hämmennystä ensimmäisellä alppireissullamme joskus kymmenen vuotta sitten. Sittemmin knyydeliä on kyllä maistettu, mutta jotenkin en hoksannut missä sen "ihmeellisyys" piilee. Nyt se selvisi - itse tekemällä Germknödel on aivan uskomattoman mehevää ja hyvää! Itse tehty versio pesee jopa takkatulenlämpöisessä alppituvassa myrksyn keskellä nälkäisenä nautitun annoksen. :)


Kuulemma Itävallassa paikalliset eivät koskan tee itse knyydeleitä, vaan ostavat ne pakasteina. Vähän niinkuin mekään emme yleensä tee itse mämmiä. Mutta ah - itse tekemällä (ja hieman reseptiä modaamalla) Germknödel on herkku vertaansa vailla. Germknödel, ich liebe dich.


Otin jälleen joitain erivapauksia. Muokkasin taikinasta sopivan yhdistelemällä erilaisia netistä löytämiäni versioita. Yhtenäistä (eli varmaan olennaista) oli se, että lähes kaikissa käytettiin vain munan keltuaista. Toinen ero meikäläisten pullataikinaan oli sitruunankuoriraasteen lisääminen ja kaardemumman puuttuminen. Myös voita oli hieman enemmän.

Itse päädyin käyttämään raastettua limeä, koska sitä löytyi kaapista. Ja mikä makuelämys! Otan limeraasteen jatkossakin osaksi pullataikinoitani. Aivan mahtavan raikas ja pikantti lisä. :D


Germknödel (3 kpl)

Taikina:
1,25 dl maitoa
35 g (eli vajaa 1/2 dl) sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1/2 ps kuivahiivaa
250 g (eli 5 dl) vehnäjauhoja
1 kananmunan keltuainen
35 g voita tai margariinia
1 tl raastettua limenkuorta (tai sitruunan)

Täyte:
150 g luumuhilloa
1/2 rkl rommia

Tarjoiluun
1 - 2 rkl murskattuja unikonsiemeniä
tomusokeria
vaniljakastiketta (ohje alla)

Lämmitä maito, lisää sokerit ja suola.
Sekoita kuivahiiva vehnäjauhoihin ja alusta jauhot taikinaan.
Lisää jauhojen lisäilyn loppuvaiheessa keltuainen, pehmeä voi ja limenkuoriraaste.


Vaivaa taikinaa kunnes se on sileää. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.


Sekoita luumuhillo ja rommi. Itsehän käytin 60 % Strohia, koska sitä löytyi kaapista. :D

Leikkaa kolme ympyrän muotoista (halkaisija n. 15 cm) palaa leivinpaperista.

Jaa taikina kolmeen osaan, pyörittele osat palloiksi ja litistä noin 15 cm halkaisijaltaan oleviksi letuiksi. Annostele letuille täytettä.


Nipistä letun reunat yhteen nyyttimäisesti.


Pyöritä pullaa vielä varovasti, jotta sauma varmasti pitää. Ei kannata jauhottaa pöytää liikaa, sillä taikinaa on helppo käsitellä ja saumaus onnistuu paremmin, kun taikina tarttuu hieman pöydän pintaan.

Pohjasta tuli todellakin tarpeeksi paksu ja sauma pysyi hyvin kiinni. Enemmänkin uhkana oli kohavan knyydelin repeäminen pinnalta höyrystyksen aikana.
Nosta kukin knyydeli oman leivinpaperinpalan päälle. Kohota knyydeleitä vielä puolisen tuntia.

Valmiina jälkikohotukseen

Viritä höyrytysastia. Pääasia on, että knyydeleillä on tarpeeksi tilaa kohota. Se lähes tuplaa kokonsa.

Itse laitoin ison (!) kattilan pohjalle höyrytysritilän ja vettä pohjalle siten, että vedenpinta ei koske knyydeliin.


Valmiina... Nyt jännittää!
Höyrytä 20 minuuttia. Älä avaa kantta välillä, sillä kun sen avaa, romahtaa knyydeli hieman.

Nosta valmis knyydeli lautaselle, kaada päälle reilusti vaniljakastiketta (ohje alla).
Ripottele knyydelin päälle tomusokeria ja rouhittuja unikonsiemeniä.

Naatiskele. :)

Noin minuutti tarjoilun jälkeen

Ja kyytipojaksi vaniljakastiketta... Tämä resepti on helppo ja nopea. Tein tämän jo edellisenä iltana jääkaappiin odottamaan. Tämä kastike ei ole supermakea (mutta riittävän makea kuitenkin), koska halusin kastikkeen maistuvan rehellisesti vaniljalta. Jos haluat, lisää sokeria.

Vaniljakastikkeesta en napannut kuvaa erikseen, mutta ihanat vaniljatangosta tulleet musta pilkut kuuluvat asiaan. Käytä siis aitoa tankoa, jos vain suinkin mahdollista.



Vaniljakastike

3,5 dl maitoa
1 kananmuna
2,5 tl maissitärkkelystä
1 rkl sokeria
2 tl vanilliinisokeria
1 vaniljatanko

Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet irti kuorista.

Lisää teflonkattilaan kaikki muut aineet paitsi vanilliinisokeri. Laita huolella kaikki vaniljatangon siemenet mukaan, sekä myös kuoret.

Kuumenna seosta tasaisella lämmöllä koko ajan sekoittaen, seos ei saa kiehua liiaksi. Kun seos on saonnut, jäähdytä se kylmässä vesihauteessa (esim. tiskialtaassa) sekoitellen. Nappaa tässä vaiheessa vaniljatangon kuoret pois.

Kun seos on jäähtynyt, lisää vanilliinisokeria makusi mukaan.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Banaani-sitruunahillo

Haluatko laskiaispullan sisään jotain todella erikoista?
Oletko kyllästynyt perinteisiin lättyhilloihin, kokeilehan tätä! :)

Itävaltalaisia alppireseptejä odotellessa haluan vinkata teille, miten voitte kirjaimellisesti tuoda lisämaustetta kotoisiinkin leivonnaisiin ja jälkkäreihin. 

Tämä Koemaistaja-blogista löytämäni hyvin erikoinen kokeilu valloitti sydämeni. Uskoisin, että hillo on parhaimmillaan lettujen ja vaniljajäätelön kanssa. Itse söin hillon pääasiassa suoraan purkista lusikalla. :)


Banaani-sitruunahillo

200 g banaania (kuorittuna)
100g sitruunaa (kuorittuna)
1/2 vaniljatankoa
0,25 tl maustepippuria
0,25 tl kardemummaa
1/4 dl omenaviinietikkaa*
1/2 dl vettä
ripaus suolaa
1,5 dl hillosokeria

Kuutioi banaani ja sitruuna. Mittaa kaikki aineet kattilaan paitsi sokeri.

Kiehuta pienesti poreillen 20 minuuttia.

Lisää sokeri ja keittele vielä 10 minuuttia.

Lusikoi hillo steriloituun hillopurkkiin.


Alkuperäisessä ohjeessa omenaviinietikkaa oli kaksinkertainen määrä. Tässä kuitenkin nyt määrä on puolitettu, sillä mielestäni etikka dominoi hieman liikaa.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Apfelstrudelia Alpeilla

Hämmentäjä-blogissa on viikon mittainen luova tauko, sillä bloggaaja on Itävallassa tutkimassa apfelstrudelin syvintä olemusta ja sitä, KUINKA ÄLYTTÖMÄSTI lunta voi parin päivän aikana sataa.

All I can say... There are no friends on powder days. :)

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Falafelit, pitaleivät, jugurttikastike ja manteli-couscous

Sain innostuksen falafeleihin viime syksynä partiotaitojen sm-kisoissa, joissa yörastin ruokatehtävänä oli falafelien, pitaleivän, kastikkeen & salaatin teko.

Perinteisesti falafelit uppopaistetaan, mutta itse pidän enemmän pannu-versioista; terveellisempää, helpompaa ja käryää vähemmän.

Jos paistelet falafelit pannulla,  kannattaa laittaa taikinaan myös kananmunaa. Tällöin pallukat pysyvät paremmin muodossaan.

Jos haluat tehdä gluteenittomia falafeleja, jätä pois muna ja korppujauhot. Muuten resepti voi olla täysin sama. Gluteenittomat falafelit ovat pehmeämpiä ja haastavampia paistaa. Heitä tulee siis käsitellä erityisen hellällä otteella.

Uppopaistamalla saat kauniimpia ja pyöreämpiä falafeleja. Nämä kuviin päätyneet ovat hyvin nopeasti hyvin reippaalla kädellä tehtyjä. :) Eli maltti on todellakin valttia. Älä kiirehdi, paistele rauhassa.


Falafelit (2:lle)

4 dl kypsiä kikherneitä (joko purkista tai itse keiteltyjä)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl kuivattua minttua (tai reilusti tuoretta)
2 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
1/2 tl chiliä
suolaa
pippuria
(sitruunankuoriraastetta)
1 muna
1/4 dl korppujauhoja (tai vähän reilu)

Kikherneiden keittäminen (n. 7 dl kypsinä, eli kaikkia ei tarvitse käyttää falafeleihin, säästä loput vaikka salaattiin)

2,5 dl kuivia kik-herneitä
Liota kikherneitä yön yli (väh. 12 h) väljässä vedessä.
Keitä kikherneitä runsaassa vedessä noin 50 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä. Huuhtele viileällä vedellä.


Falafelien tekeminen

Soseuta kypsät kikherneet sauvasekoittimella (tai käsin, jos jaksat).
Pilko sipulit erittäin pieneksi. Murskaa valkosipulinkynnet.

Sekoita kaikki aineet keskenään ja anna taikinan levätä puolisen tuntia - muutaman tunnin. Maista, että mausteita ja suolaa on riittävästi, eli runsaasti. :)

Pyörittele taikinasta palloja. Jos pyörittely on hankalaa, on taikinan koostumuksessa kehittelyn varaa. Jos taikina on löysää, lisää korppujauhoja. Jos liian kovaa, lorauta sekaan aivan pieni aavistus vettä tai tölkki-kikherneiden lientä.

Kannattaa pyöritellä kaikki ensin valmiiksi ja siirtyä sitten paisteluhommiin.
Kuumenna öljy pannulla ja paistele falafeleihin kaunis pintaväri.

Pallukat ovat pehmeitä, joten muista hellä ote. Ei kannata hätäillä, vaan paistella rauhallisella temmolla, eikä liian kuumalla pannulla.


Pitaleivät (8 kpl)

3 dl vettä
25 g hiivaa / 1 pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoja

Lämmitä vesi.

Sekoita veteen suola, vehnäjauhot ja kuivahiiva (jos käytät tuoretta hiivaa, liota se veteen ennen muiden aineiden lisäämistä).

Vaivaa taikina kunnolla sileäksi palloksi. Anna kohota tunnin verran kaksinkertaiseksi.

Jaa kohonnut taikina 8 osaan ja pyörittele palloiksi. Taputtele pallot noin 15 cm halkaisijan lituskoiksi.
Rakenna pitaleivät suoraan jauhotetun leivinpaperin päälle, mutta jätä pelti vielä alta pois.

Anna leipien kohota vielä puolisen tuntia.

Laita pellit uuniin ja kuumenna uumenna uuni 250 C. Kun uuni on lämmin, vedä leivinpaperi jolla pitaleivät ovat suoraan kuuman pellin päälle. Näin leivät paukahtavat kuoheammiksi.

Paista pitaleipiä noin 10 - 15 minuuttia kunnes ne saavat väriä ja kumisevat onttouttaan.

Anna leipien jäähtyä hieman, halkaise ja nosta tarjolle. Täytä falafeleilla, salaatilla ja jugurttikastikkeella.


Jugurttikastike

2 dl maustamtonta jugurttia (vaikka itse tehtyä)
1 tl kuivattua minttua (tai tuoretta)
1/4 tl chilijauhetta
suolaa
pippuria

Sekoita kaikki aineet keskenään. Anna jugurtin oleentua puolesta tunnista seuraavaan päivään.


Mantelicouscous

Keitä couscous ohjeen mukaan. Mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä.
Paahda mantelilastuja hetki pannulla ja ripottele couscousin päälle.

lauantai 26. tammikuuta 2013

Puolukka-portviinisuklaapalat

Nämä suklaapalat saivat silmäni tuikkimaan, vaikka yleensä en suklaasta oikeastaan juuri välitä.


En tiedä oliko ihastukseni syynä portviini, mehevät puolukat, vai se että leipomus onnistui tosi hyvin. :) Tai ehkä se oli kaikkien näiden yhdistelmä. Sillä sekä minun että mieheni mielestä suklaapalat olivat parhaita seuraavana päivänä, kun puolukat olivat imeneet itseensä portviinin maun.

Mehevän suklaan sisällä oli siis raikkaan kirpeitä ja maukkaita punaisia helmiä. Joko hehkutin tarpeeksi? :)

Resepti on muokattu Glorian ruoka ja viini -lehdestä (7/2012) löytyneestä ohjeesta. Alkuperäisessä reseptissä käytettiin puolukoiden sijaan karpaloita, ja niitä oli vähän vähemmän. Kuorrutteessa oli myös espressojauhetta. Eli nämä taitavat siis olla suklaapaloja eikä mokkapaloja, sillä kahvia ei reseptistä löydy.

Resepti on aika helppo mutta monivaiheinen. Suklaapalat kannattaa jättää kostean meheviksi, mutta ole huolellinen kun leikkaat ja nostelet paloja. Ainakin kokonaisena kakkuna liian kostea leipomus helposti taittuu ja halkeaa.


Puolukka-portviinisuklaapalat (15 - 20 palaa)

150 g tummaa suklaata
150 g voita tai margariinia
3 kananmunaa
2 dl sokeria
1/2 ruby portviiniä
1/2 dl kaakaojauhetta
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl pakastepuolukoita

Kuorrute:
50 g voita
1/2 dl ruby portviiniä
3/4 dl kaakaojauhetta
n. 5 - 6 dl tomusokeria

Lisäksi:
kaakaojauhetta
puolukoita


Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Käytä joko neliskulmaista vuokaa (n. 25 x 22 cm) tai isoa pyöreää vuokaa (halkaisja 27 cm). Tuplaamalla ohjeen saat pellillisen.

Lämmitä uuni 175 C.

Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.

Käytän aina kahden kattilan taktiikkaa. Kiehuta siis vettä alemmassa kattilassa pienemmän kattilan levätessä kahvoistaan sen sisällä.

Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.


Sekoita vaahtoon suklaa-voiseos ja portviini.

Siivilöi kaakao joukkoon ja lisää jauhot mahdollisimman vähän sekoittaen.



Kääntele kohmeiset puolukat joukkoon.

Kaada taikina vuokaan.


Kypsennä uunin keskitasossa noin 25 minuuttia. Kakku on kypsä, kun keskelle tökättyyn puutikkuun ei jää löysää taikinaa, vaan max pieniä muruja.

Ihanasti pilkisteleviä puolukoita

Anna kakun jäähtyä vähintään haaleaksi, mielellään huoneenlämpöiseksi.

Tee kuorrute. Sulata voi ja yhdistä portviinin kanssa. Siivilöi kaakaojauhe joukkoon. Lisää tomusokeria, kunnes kuorrute on levitettävää.

Ota kakku vuoasta pois. Levitä kuorrute kakun päälle. Voit piirrellä kuorrutteeseen kivoja aaltokuvioita. Ole kuitenkin ripeä. Kun pinta on vähän kuivahtanut, ei sitä enää saa mennä tökkimään. Muuten tulee rumaa jälkeä kuten alla olevassa kuvassa.


Onneksi kuitenkin kaakaojauhe pelastaa!

Anna kuorrutteen jähmettyä ainakin puolisen tuntia ennen leikkaamista. Siivilöi koristeeksi kaakaojauhetta.


Tarjoa kakkuna tai paloina.

Koristele annos kylmillä puolukoilla.


Kylkiäisiksi hyvää seuraa, kahvia tai samppanjaa.


keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Kanaa hoisin-kastikkeessa

Tämä ihanainen annos kuuluu jälleen kategoriaan "nopeaa arkiruokaa". 

Vaikka maksalaatikossa ja pakaste-pinaattikeitossa on puolensa, ei eineksillä saa mitenkään aikaiseksi ruoanlaiton tunnelmaa ja sitä kautta saavutettavaa hyvää mieltä. :)

Tunnelmoin tulevaa Pekingin matkaa virittäytymällä kohti oikeita makumaailmoja. Sukelsin jääkaappimme valtaisaan purkki- ja purnukka-arkistoon ja löysin hoisin-kastikkeen juuri siitä, missä tiesin sen olevan (Miten niin muka kaaos, kaikkihan on järjestyksessä!).

Tämän ihanaisen kanaruoan ydin on hoisin-kastike, kaikki muu on muokattavissa. Korvaa bambunversot purjolla ja paprika kesäkurpitsalla. Tai ihan mitä kaapista sattuu löytymään.

Kanaa hoisin-kastikkeessa (2:lle)

350 g maustamattomia kanasuikaleita
1/2 dl - 1 dl bambunversoja (esim. Vitasia bamboo shoots, joita saa Lidlistä)
1/2 isosta paprikasta
1 sipuli

1,5 dl vettä
1 tl kanafondia
1 rkl soijakastiketta
1 rkl hoisin-kastiketta
reilu ripaus valkopippuria
1 tl hot-saucea / tabascoa
1 rkl perunajauhoja + 0,25 dl vettä

jasminriisiä


Pilko sipuli ja paprika. Pieni bambunversoja hieman, mutta jätä melko isoiksi paloiksi.

Kuumenna loraus öljyä pannulla ja lisää sipuli. Kuullota pari minuuttia ja lisää kanat. Kanan ollessa puolikypsää, lisää paprika ja bambunversot.

Sekoita vesi, kanafondi ja soijakastike keskenään.

Kun kanat ovat kypsyneet, kaada fondi-soija-seos pannulle. Lisää myös hoisin-kastike, hot-sauce ja mausteet. Anna porista hetkonen.

Sekoita perunajauhot veteen. Suurusta kastike hitaasti suurustetta norottaen.


Tällä määrällä perunajauhoja kastikkeesta tulee melko kiisselimäistä ja paksua - kuten Kiinassa. Jos tykkäät juoksevammasta kastikkeesta, puolita perunajauhon määrä.

Vieläkin hän jaksaa!

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Lampaan ulkofile ja lohkoperunat

Ihanainen lammas - sinä tummalihainen määkivä fluffupallo.
Tervetuloa lautaselleni. :)


Nyt kun hiihtokausi on parhaimmillaan (!), alkavat ajatukset hiljalleen suuntaamaan pidemmälle kohti keväisen aurinkoisia, iloisesti kimaltavia hankia. Sen verran kirkkaasti tänäänkin aurinko lämmitti.

Ja ulkoilmarikkaan päivän jälkeen on tietysti parasta syödä hyvin. Tämän romanttisen gourmet-aterian nautimme itseasiassa viime viikonloppuna  hiihtelyn jälkeen.


Pöydästä löytyi vielä viime keväänä istutettuja tuoreita yrttejä - muutama sinnikäs oksa on yhä voimissaan. :) Ja kohtahan on jälleen kylvöaika (ainakin rai-ruohon).


Lampaan ulkofile ja lohkoperunat

500 g lampaan ulkofilettä
2 tl kuivattua minttua
3 valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria

n. 400 g perunoita

Marinoi lammas mintulla, murskatulla valkosipulilla, suolalla ja pippurilla. Lyö lampaat ja mausteet pussiin, sekoita ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Ota lammas ulos jääkaapista tuntia - paria ennen paistelua.

Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Paista fileen pinnat kiinni kuumalla pannulla.


Nosta liha uunivuokaan ja laita uuniin noin 10 minuutiksi, kunnes sisälämpö on 57 C.

Nosta liha pois uunista, kääräise folioon ja anna vetäytyä hetki.

Tee samalla perunat. Lohko perunat pieniksi veneiksi. Mausta suolalla, pippurilla ja persilladella.
Paista lohkot rypsiöljyssä kuumalla pannulla noin 10 - 15 minuuttia. Pidä kansi päällä ja heiluttele usein. Perunat saavat mielestäni tummua ihanan rapsakoiksi.

Tarjoa lammas esim. valkosipulihyytelön tai minttuhyytelön kanssa. Ripottele pinnalle vielä tuoretta oreganoa.


perjantai 18. tammikuuta 2013

Inkiväärisen hedelmäinen suklaahoukutus

Pehmeää banaania, aromaattista inkivääriä, pirtsakkaa sitruunaa. Ja nämä kaikki suloisen suklaan syleilyssä. :)



Tämän vanukasmaisen houkutuksen kanssa on harrastettu mielenkiintoisia kokeita.

Olen tehnyt tätä nyt kahdesti; ensimmäisellä kerralla ilman sitruunankuoriraastetta ja toisella kerralla sen kera.
Ensimmäisellä kerralla en myöskään seisottanut vanukkaita yön yli, ainoastaan muutaman tunnin. Ensimmäisellä kerralla en laittanut vanukkaita muovin alle odottamaan, toisella kerralla laitoin.

Tulokset: 
Ensimmäisellä kerralla vanukas pysyi ihanan kuohkeana ja täyteläisenä vanukkaana.
Toisella kerralla söimme suklaakeittoa.
Jostain kumman syystä hyvin hyytynyt ja hyvältä vaikuttava vanukas muuttui yön aikana nesteeksi. Luulen, että syynä oli sitruunankuoriraaste...


Eli jos haluatte pelata varman päälle toimikaa näin:
  • Jos tarve säilyttää yön yli -> jätä pois sitruuna, älä laita vanukasta muovin alle
  • Jos tarjoat pian -> voit laittaa sitruunan messiin

Joka tapauksessa resepti on loistavan helppo ja maukas. Ja hyvä keino päästä eroon elähtäneistä banaaneista.


Inkiväärinen banaani-suklaahoukutus (4 annosta)

5 dl maitoa
3 rkl maissitärkkelysjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1/2 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
1/2 - 1 tl inkivääriä
(1/2 sitruunan kuori)
pari pientä banskua

(Pese ja raasta sitruuna.)

Sekoita maito, maissitärkkelysjauhot ja kaakaojauhe kattilassa. Kuumenna seosta koko ajan varovasti sekoittaen ja anna kiehua hiljaa n. 5 minuuttia. Ota kattila liedeltä.

Lisää sokerit ja inkivääri sekä pilkottu banaani.

Annostele esim. laseihin. Ripottele pinnalle sokeria, jottei vanukkaan pinnalle muodostu kalvoa.
Jäähdytä hyvin.

Koristele banaaniviipaleilla ja sitruunamelissalla. Tai vaikka pähkinärouheella.





sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tonnikalapihvit

Sunnuntain kunniaksi vinkkaan ensi viikkoa helpottamaan supernopean ja -herkullisen arkiruoan. Tästä tuli meille uusi vakkari. Olimme molemmat aivan ÄIMISTYNEITÄ siitä, että tonnikalapihvit voivat olla näin hyviä. :)

Pähkäilin eräänä päivänä viime viikolla ihan tosissaan, että mitä ihmettä sitä ruoaksi laittaisi ja mitä kaapista löytyisi... Taas pitkän työpäivän jälkeen ei todella jaksanut alkaa väkertämään, vaan ruoan piti tulla pöytään nopeasti ja vaivattomasti.

Muistin kaapin perällä pitkään seisseen tonnikalapurkin. Ja ei kun jalostamaan!

Tonnikalapihvit valmistuivat 15 minuutissa! Puoli tuntia siitä, kun kotiovi kolahti, oli ruoka pöydässä (ja valokuvat otettu :)).

Tällä kertaa tonnikalapihvit popsittiin spaghetin kera. Itse olisin laittanut ohrattoa, mutta en ollut lisuketiimissä. Ei siis sananvaltaa. Tonnikalapihvien kanssa sopisi ihanasti esim. joku kermaviili- tai jugurttipohjainen kastike. Tällä kertaa sitä ei jaksettu tehdä.


Raikkaat tonnikalapihvit (1-2:lle nälän asteesta riippuen)

1 prk tonnikalapaloja vedessä
1/4 - 1/2 dl korppujauhoja
n. 1/2 dl vettä tai tonnikalalientä korppujauhojen turvottamiseen
1 muna
1 pieni sipuli
1 rkl dijon-sinappia
1 tl sitruunapippuria
suolaa
mustapippuria
kuivattua tai tuoretta oreganoa ja timjamia

Turvota korppujauhoja muutama minuutti. Pilko sipuli oikein pieneksi silpuksi.

Sekoita kaikki pihvin ainekset keskenään.

Taputtele pihveiksi (jauhotetuin käsin, jos ei muuten onnistu) ja paista 200 C uunissa noin 15 minuuttia. Ennen uuniinlaittoa ripottelin vielä pihvien päälle aavistuksen korppujauhoja.

Pihvit ovat valmiit, kun ne ovat saaneet väriä ja tuntuvat kimmoisilta.

Tarjoa esim. pastan, ohraton tai perunamuusin kera. Lisukkeeksi vielä dijon-sinappia ja kapriksia sekä tuoreita yrttejä.

Nuutinpäivä, ja joulukukat vaihtuvat keväisiin :)

torstai 10. tammikuuta 2013

Mustikkakohokas

Tarmon puuskassa kaivoin esiin vanhan mustikkakohokkaan reseptin.
Muistin kohokkaasta vain sen, että viimeksi se ei onnistunut. En tosin muistanut mikä meni pieleen...

Nyt uudella tarmolla, kärsivällisyydellä ja huolella kohokkaan tekoon! Ja JES!!! He onnistuivat! Tämä oli pitkästä aikaa todellinen ruoanlaiton riemuvoitto! Olen aivan intsinä!!


Oikeastaan paras vinkkini on, että maltti on valttia. Eli tee kohkas huolella, älä oio tai ole turhan ronski.

Keittelin makua tuovan mustikkakiisselin jo edellisenä päivänä. Jälleen kerran kätevää esim. illanistujaisia ajatellen. :) Mustikkakiisselin voi korvata millä tahansa muulla kiisselillä tai vaikka soseella. Seuraavaksi ajattelin kokeilla omenasosetta.

Vasemmalla voidellut vuoat, oikealla voidellut & sokeroidut vuoat


Mustikkakohokkaat (4:lle)

mustikkakiisseli:
1 dl pakastemustikoita
1 dl vettä
1 rkl perunajauhoja
2,5 rkl sokeria

kohokas:
1 dl edellä tehtyä kiisseliä (tai sosetta, hilloa tms.)
2 valkuaista
1/2 rkl tomusokeria

margariinia ja sokeria vuokien voiteluun.

Tee ensin kiisseli ja muista varata aikaa jäähtymiselle.
Sulata mustikat. Laita kaikki kiisselin ainekset kattilaan ja kiehauta. Kiisseli paksunee nopeasti, ja lopputulos on melko täpäkkää.

Soseutin mustikat vielä parilla hyvin nopealla sauvasekoittimen pyräytyksellä. Tämä olisi tietenkin pitänyt tehdä ennen kattilaan menoa, mutta unohdin. Toimit tämä näinkin, kun kiisselin koostumus ei ehtinyt rikkoutua. Ajattelin, että kohokkaan onnistumisen kannalta samettinen koostumus on parempi.


Anna kiisselin jäähtyä. Kiisseliä tulee vajaa 2 dl, käytä tästä kohokkaisiin vain 1 dl. Lopun voit lusikoida parempiin suihin. :)

Ja sitten kohokkaan kimppuun. Erottele valkuaiset ja keltuaiset huolella. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Voitele ja sokeroi vuoat huolellisesti reunoille asti. Tutkailin etukäteen kohokasreseptejä ja suurin osa voiteluista tehtiin vain margariinilla. En ollut varma, miten kohokas käyttäytyy ja kumpi keino kohoaa paremmin, joten kokeilin kohokkaita sekä margariinilla ja sokerilla että pelkällä margariinilla. Molemmat toimivat, mutta sokeroitu versio muodosti kohokkaalle kivan makean rapsakan reunan, joka ainakin jälkkärissä toimi tosi hyvin. Eli sokeri makeaan kohokkaaseen, ei sokeria suolaiseen. :)


Sekoita kiisseliin ensin puolet valkuaisvaahdosta. Lisää loppu vaahto varovasti nostellen.

Täytä vuoat noin 2/3 tilavuuteensa. Levitä täyte huolellisesti niin, ettei pohjalle tai reunoille jää ilmakuplia.

Paista kohokkaita 175 C uunissa non 10 - 15 minuuttia. Kannattaa tarkkailla kohokkaiden nousua, se on nimittäin hauskaa puuhaa! Todella viihdyttävää ja palkitsevaa. :D Ensin jännitti, kun mitään ei alkanut tapahtua, mutta lopuksi kohokkaat kohosivat aivan hurjaa vauhtia.

Tarjoa kohokkaat HETI, minuutin sisällä lässähti jo hieman (esim. ensimmäisessä kuvassa). Kata siis valmiiksi pöytään jotain, minkä päälle lasket kohokkaan. Ja muista antaa syöjille servetit (tai vaikka lapaset), jotta he voivat  toisella kädellä ottaa otteen kupista. :)

Otin ensimmäiset kaksi uunista 13 minuutin kohdalla ja seuraavien annoin olla 2 - 3 min pidempään. Tykkäsin enemmän kauemmin uunissa olleista. Aavistuksen ruskea pinta oli hyvä. Kuvissa esiintyy vähemmän paistunut versio.

Ja toinen paras vinkkini. Älä käytä uunikintaita vaan esim. työhanskoja kohokkaiden nosteluun. Isot ja kömpelöt uunikintaat helposti tökkäävät kohokkaan kasaan.


Tyhjät kipot ja eri voitelumetodit... Sokerilla tuli siistimpää jälkeä. :)



sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Lohipastrami

Kultaa kultaa kultaa! En ole saanut siitä viime aikoina tarpeekseni.

Viimeisin kultainen hankintani on kultainen lautanen. Ostin sen ollessani kultani kanssa jouluostoksilla. Itselleni. Hahahaaa, rakastan sitä! :D

Ja tämä ihana kultainen lautanen toimii erittäin hyvin kaikenlaisen ruoan tarjoiluastiana! Sushin, salaatin, lohipastramin... Tulette näkemään tätä uutta perheenjäsentämme jatkossa paljon. :)


Tein elämäni ensimmäisen kerran lohipastramia. Outoa, sillä olen suuri lohen ystävä ja naatiskellut sitä mitä moninaisimmissa muodoissa. Pastramin neitsytmatkan kunniaksi käytin hyvin perinteistä pippuripitoista mausteseosta. Eksoottisemmallekin linjalle voisi mennä, esimerkiksi seesami ja inkivääri olisivat varmasti ihania...

Varmaa on kuitenkin se, että jatkossa lohipastramia tullaan näkemään meillä usein. Niin herkullista ja helppoa tämä oli!

Ja miten loistava illanistujaisruoka! Kaunis tarjottava, jonka voi tehdä hyvissä ajoin jääkaappiin odottelemaan.


Lohipastrami

400 g lohen keskipalaa (ei reunarasvoja eikä pyrstöä)
suolaa
sokeria
mustapippuria

Seuraavana päivänä
viherpippuria
rosepippuria
juustokuminaa
suolaa
mustapippuria


Pane lohi nahkapuoli alaspäin kelmun päälle ja ripottele päälle reilusti suolaa ja mustapippuria sekä sopivasti sokeria. Kääri lohi kelmuun ja nosta yön yli jääkaappiin maustumaan.


Seuraavana päivänä pyyhi lohen pinnalta mausteet pois ja leikkaa filee neljäksi nahattomaksi pötköksi. Yritä tehdä reunoista siistit. Käytä terävää veistä. :)

Tarvitset ainakin tuplasti tämän verran pippureita.

Rouhi viher- ja rosepippurit ja sekoita juustokumina sekaan.


Paista lohia öljyttömällä, kuumalla pannulla. Paista jokaisen palan neljä pitkää sivua "kiinni". Keskustan kuuluu jäädä raa'aksi. On makuasia kuinka raa'aksi lohen haluat. Omasta mielestäni raaempi on aina parempi, ja paistoin kutakin syrjää max puolisen minuuttia.

Laita neljän kelmun palasen päälle hiukan mausteseosta ja nosta lohipalat mausteiden päälle. Ripottele lohien päälle vielä rutkasti pippuriseosta ja kääri kelmut tiivisti nippuun.


Nosta kääreet jääkaappiin vähintään kahdeksi tunniksi.


Leikkaa lohet ennen tarjoamista noin 1,5 - 2 cm paksuiksi kiekoiksi terävällä veitsellä. Jos näyttää siltä, että reunat alkavat leikatessa hajoilla, käännä pala toisin päin (eli pyöräytä leikkausalustaa 180 astetta).

Rouhi vielä palasten päälle suolaa ja mustapippuria ja ripottele hieman mausteseosta.

Nauti lohipastrami vaikka alkupalana, samettisen sosekeiton syleilyssä (jätä silloin pala niin korkeaksi, että se pilkistää keiton alta), salaatissa...


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Jouluinen omenapiiras eli Arctic Apple Pie

Jäikö glögipullon pohjalle vielä loraus tiivistettä? Pilkistääkö kardemummapussin pohja?
Leipaise ihanainen omenapiiras, jossa vielä maistuvat joulun lämpimät maut. Vedä jalkaan äidin kutomat villasukat, ota toiseen kouraan lahjaksi saamasi kirja, toiseen pala piirasta ja heittäydy sohvalle.

Näin joulufiilistely jatkukoon!


Tein tämän piiraan joulun alla pariin otteeseen. Ensimmäisen kerran kokeilin reseptiä pikkujoulujuhlissamme. Tarjoiluja suunnitellessani mielikuvituksettomuus vaivasi. Ideahirmulle oman vanhan reseptin muokkaaminen on tosi tylsä ratkaisu, mutta nyt oli pakko - bileet tulossa, ei aikaa kokata, pakko tehdä jotain mikä varmasti onnistuu.

Joten näin ollen pikkujoulujuhlassamme, Piparigaala - Oodi jäälle ja lumelle, tarjottiin muiden herkkujen muassa Arctic Apple Pie.

Nimeämissektorilla oikin sitten hauska riehua vaikkei reseptiikka kovin uudenlaista ollutkaan. Gingerbread Gala - Ode to Ice and Snow -karkeloissa tarjottiin mm. Brisk Bacon Quiche, Crisp Cheese Balls, Frosty Chocolate Crinkles, Snappy Snacs, Glacial Candies, Glimmering Glög... :)
Kiitokset myös co-hostille ja -kokkaajalle!


Arctic Apple Pie (pellillinen)

Muruseos
250 g voita
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl piparkakkumaustetta
1/2 tl neilikkaa

Pohjataikina
2 dl piimää
1 muna

Täyte
Litran verran omenakuutioita
ripaus kanelia
ripaus kardemummaa
200 g kermaviiliä
250 g maitorahkaa
0,5 dl sokeria
2 munaa
3 tl vaniljasokeria
1/2 dl glögitiivistettä

Kuutioi omenat noin 2 cm tahkoisiksi kuutioiksi. Paista kuutioita pannulla ihan pienen hetken. Ripauta päälle kanelia ja kardemummaa. Anna kuutioiden jäähtyä.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi sekaan voi. Siirrä muruseoksesta noin 1/3 toiseen kulhoon.

Lisää loppuun taikinaan piimä ja muna.

Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille / -pannulle, kunnolla reunoille asti.

Ripottele / asettele taikinan päälle omenakuutiot.

Sekoita täytteen aineet keskenään. Kaada viili-rahka-seos omenapalojen päälle.

Kauli muruseos noin 1/2 cm paksuksi levyksi. Liian ohut levy halkeilee. Taikinasta kannattaa ensin pyörittää tiivis pallo käsissä.
Ota taikinasta mieleiselläsi piparimuotilla kuvioita. 
Kuviot kannattaa nostaa pöydästä lastan avulla. Asettele kuviot täytteen päälle.

Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia.