Pinaattimuhennos tai nokkosmuhennos vaalealle kalalle

Tänä viikonloppuna aion pyytää hurjan määrän kalaa.
Isken verkot veteen heti kun pääsen mökille ja käyn odottamaan.

On lahna-aika.

Tämänkertainen resepti on super-pika-epäesteettisyyden-huippu-mutta-sitäkin-maukaampi-lisuke vaalealle kalalle. Ja nopea valmistaa. :)

Tämän mainion lisukkeen olen toteuttanut moneen kertaan ja aina vähän saatavilla olevien ainesten mukaisesti. Perusraaka-aineeksi käy niin pinaatti kuin nokkonenkin. Pakasteena tai tuoreena (Huom! Jos käytät tuoretta nokkosta, muista ryöpätä).

Näissä kuvissa mukana lautasella on savulahnan lisäksi viinisuolaheinää ja kapriksia.

Pinaatti- / nokkosmuhennos kalalle (2 annosta)

oliiviöljyä

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

4 nokaretta pakastepinaattia tai nokkosta

pieni kourallinen tuoreita basilikanlehtiä

pari oksaa tuoretta timjamia

n. 2 rkl valkoviiniä

suolaa

pippuria

Sulata pakastepinaatit.

Pilko sipuli ja murskaa tai pilko valkosipuli.

Kuullota sipuleita ja valkosipuleita hetki pannulla. Lisää pinaatit pannulle ja lämitä hetki. Lisää valkoviini sekä suola ja pippuri.

Laita levy pois päältä ja lisää tuoreet yrit.

Tarjoa esim. vaalean kalan kanssa.

Muista ottaa valokuva vasta, kun puolet on syöty. :)

Raparperi-banaanikiisseli ja muita raparperiherkkuja

Raparperisatoa on kuulemma kerätty jo Kolaria myöten.

On siis tosissaan aika kaivaa naftaliinista kaikki ihanan kesäiset raparperireseptit!

Mielestäni raparperikiisseli on aivan huippuhyvää, parhainta ihan sellaisenaan. Mutta miksipä ei vaikka viilin tai vaniljavaahdon kera?

Perinteistä kiisseliä on kiva kuitenkin vähän säväyttää. Tällä kertaa pehmeyttä ja täyteläisyyttä raparperin kirpeyden rinnalle tuovat banaani ja kardemumma. Ja tämä yhdistelmä muuten toimii.

Maku vielä parani, kun kiisseli seisoi seuraavaan päivään. Banaanista ikäänkuin "uuttui" pehmeää makua koko kiisseliin.

Raparperi-banaanikiisseli (iso annos, mutta yhden naisen helposti useassa erässä hoideltavissa)

1 l pilkottuja raparperinvarsia
n. 7 dl vettä
n. 1/4 - 1/2 dl sokeria (maistele oma makeusaste kohdalleen, sokeria voi ripotella myös jälkikäteen mukaan)
1 tl kardemummaa
4 rkl perunajauhoja
2 banaania

Lisää kattilaan pilkotut raparperinvarret, sekä noin 3 dl vettä ja sokeri. Keittele raparperit pehmeäksi n. 5 minuutin ajan. Älä kuitenkaan anna niiden täysin muussautua.

Sekoita perunajauhot noin 1 dl vettä.

Lisää kattilaan kardemumma ja loppu (n. 3 dl) vesi. Jos keitos näyttää kovin paksulta, lisää vettä.

Lämmitä seos hiljalleen kuplivaksi. Suurusta norottamalla perunajauhot ohuena nauhana kattilaan samalla kun sekoitat kiisseliä reippaasti. Anna kiisselin kuplahtaa muutaman kerran, kunnes kiisseli paksuuntuu.

Maista, onko sokeria tarpeeksi. Nosta kiisseli pois kattilasta säilytys- tai tarjoiluastiaan ja ripottele pinnalle hieman sokeria. Se estää kuoren syntymisen.

Pilko hieman haalenneeseen keittoon banaani.

Ja entäs ne muut raparperireseptit?

• Viime vuoden hitti raparperivanukas on epäesteettisen väristä superherkkua, jota voi toki innovatiivisesti koristella!
• Todella mehevä ja kaunis raparperipiiras ei kauaa vuoassa säily, tähän tulee nimittäin himo. Katso kaksi eri tapaa rakentaa piiras.
• Raparperitsatsiki puolestaan aateloi kala-annoksen.
• Ja pitkän aterian kruunaa raparperikakku, raparperikompotti ja vaniljakastike.

Tämä vauvavaihe on ohitettu jo kauan sitten. Mutta voi kuinka suloisia he ovatkaan! :)

Hekumalliset mustikkapullat appelsiinin vivahduksella

Mustikka-aika lähestyy! Voi miten kesää pukkaa ovista ja ikkunoista.

Jos nyt pitää päästä eroon viimeisitä pakastetuista mustikoista, suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä reseptiä. Hekumalliset mustikkapullat olivat kyllä sen verran ihastuttava kokemus.

Tai käytä vuoden ensimmäiset mättäiltä löytyvät yksilöt. Mustikkahan kukkii jo tukka putkella!

Tein pullia huippukokoukseen, jonka vietimme työkavereiden kanssa. Kaikki kokit olivat ylittäneet itsensä ja pöytä notkui herkkuja. Ja toistaiseksi vuoden parhaat rosét ja valkoviinit on nyt löydetty. :)

Bongasin reseptin joskus sattumalta Jamie Oliverilta, joka nimesi pullat oivallisesti Sexy Swedish Buns.
Taikina on hieman erilainen kuin meidän perinteinen pullataikinamme, mutta maku oli kyllä aika sama.

Muokkailin ihan pikkasen reseptiä. Jos haluat oikein makeita pullia, lisää sokerin määrää taikinassa 1,5 desilitraan. Mielestäni nämä olivat kyllä riitävän makeita näinkin. :)

Hekumalliset mustikkapullat appelsiinin vivahduksella

4 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa
1 rkl kardemummaa
2 munaa
1/2 tl suolaa
1 dl sokeria
50 g sulatettua margariinia
12 dl vehnäjauhoja

noin 6 dl jäisiä tai tuoreita mustikoita
(1 rkl perunajauhoja)
1 appelsiinin kuori raastettuna
2-3 rkl sokeria

muna voiteluun
raesokeria


Lämmitä maito vähän yli hiivan heräämislämmön. Sekoita kuivahiiva pariin desilitraan jauhoja.

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää koko ajan sekoittaen suola, kardemumma, sokeri, margariini, maito sekä hiiva-jauhoseos.

Alusta myös loput jauhot taikinaan, kunnes koostumus on käsiteltävän paksu, mutta mahdollisimman löysä. :)
Anna taikinan kohota liinan tai kelmun alla kaksinkertaiseksi (puolesta tunnista tuntiin).

Pese appelsiini ja raasta kuori hienoksi raasteeksi.
Vuoraa isohko uunivuoka (pienempi kuin uunipelti) leivinpaperilla.

Jauhota pöytä ja kumoa kohonnut taikina. Levitä taikinasta käsin levy.

Jos käytät pakastettuja mustikoita, ota ne vasta nyt pakkasesta. Yhdistä mustikat, appelsiininkuoriraaste ja sokeri. Jos käytät pakastemustikoita, lisää myös perunajauhoja. Perunajauhot imevät sulavien mustikoiden nestettä.

Levitä mustikat levyn päälle.

Taittele levyn kulmat keskelle, kuten taittelisit kirjekuorta. Pyörittele levy rullaksi.

Leikkaa rulla noin kahdeksaan - kymmeneen osaan. Ota kukin osa käteen kerrallaan ja kierrä sitä itsensä ympäri muutama kierros. Kierrä spiraali vielä "solmuksi" tai "kippuraksi". :) Tässä vaiheessa mustikoita saattaa vähän putoilla kyydistä. Ei haittaa.

Nosta solmut vuokaan vierekkäin, mutta jätä vähän kohoamisvaraa solmujen väliin. Nostele vielä tipahtaneet mustikat kyytiin.

Ja näin he ovat kohoneet.

Anna pullien vielä kohota liinan alla tunnin verran.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele pullat kananmunankeltuaisella ja ripottele päälle raesokeria.

Paista pullia keskitasolla noin 25 minuuttia. Tällöin lopputuloksesta tulee mehevä, jopa paikoin raaka. Eli juuri paras. :)

Suosittelen tarjoamaan pullat vuoasta suoraan. Jokainen saa itse repiä haluamansa kokoisen palan. Ja ihanaa löysää taikinaa ja kultasuonen oloisia mustikkaonkaloita bongailemaan! :)

Nauti erittäin hekumallisessa ja hyvässä seurassa. :)

Mausteinen kanakeitto, superhelppo ja ihana

Tällä viikolla eivät ylisanat ole lennelleet. Superlatiivitkin ovat alentuneet komparatiiveiksi.

Syy tähän on totaalinen läts-väsy, joka aiemmin viikolla iski ja näkyy yhä jatkuvan.
Näitähän joskus tulee. Onneksi tänä iltana on luvassa kuitenkin huippukokous mahtavassa naisseurassa, joten enköhän kohta ole taas oma itseni ja riehun pitkin maita ja mantuja "double rainbow -hengessä".

Mutta tässä resepti niitä päiviä varten, kun ei vaan huvita. Tosi helppo keitto, joka on myös erittäin herkullinen. Ja jos vaikka väsymykseen yhdistyy vielä pieni melankolia, saa tällä keitolla suupielet ylös ja lämpöisen olon.

Muita väsyneen viikon pelastusreseptejäkin on tullut tällä viikolla tehtyä: broilerinmaksasalaattia, nokkoskeittoa, minttuista kesäkurpitsasalaattia, aasialaista kasvisherkkua... Kaikkea helppoa ja hyväksi todettua. :)

Mausteinen kanakeitto (2:lle)

300 g maustamattomia kanasuikaleita
1 iso sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
2 isoa perunaa
2 rkl tuoretta inkivääriä
n. 5 dl vettä
1,5 rkl sweet chili -kastiketta
1 rkl soijaa
1 tl kanafondia
1 tl sitruunamehua
curryjauhetta
chilijauhetta

tuoretta korianteria
tuoretta basilikaa

Pilko sipuli, murskaa valkosipulinkynnet. Kuori ja raasta inkivääri.

Pilko kuoritut porkkanat ohuiksi lanteiksi. Pese (kuori) perunat ja pilko pienehköiksi suupaloiksi.
Pilko sipuli.

Lämmitä loraus öljyä kattilan pohjalla ja kuullota sipulia ja valkosipulia hetki. Lisää kanat ja paista kypsiksi. Hieman ennen kun kanat ovat kypsät, lisää myös porkkana.

Lisää vesi, chilikastike, soija, fondi ja sitruunamehu. Lisää myös perunat ja mausteet.

Keitä, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Silppua keiton päälle hurjasti tuoretta korianteria ja basilikaa.

Nostata suupieliä. :)

Mehevä ja raikas omena-limekakku

Mikä mahtava viikonloppu takana! Juhlan aihetta on riittänyt mökkikauden avajaisten muodossa, sekä ennen kaikkea tunnelmaa on nostanut EUROVIISUT!

Voi mitkä mainiot kakun ja kuohuvan arvoiset karkelot! Koko kevät huipentui!! :) Tätä iltaa tosi fani oli odottanut jo 364 päivää.

Raati oli asialleen omistautunut ja ankara. Kommentteja kirjattiin ylös ja yön pikkutunteina ynnäiltiin yhteen. Hyvät kisat, vaikka Suomi ei kärkikahinoihin yltänytkään. Onhan meillä silti Cezar (ihana tanssijalkaa vipauttava yli-ihminen)!

Mökkeilimme paahtavassa hellesäässä, ja koska juhlan aihetta oli siis myös muilla rintamilla (syntymäpäivää, äitienpäivää, eläkkeellejäämispäivää ym. yleistä ihanuutta) päätin tilanteen ansaitsevan kakun.

Eli jälleen ihana mökkihaaste: tee nopeasti valmistuva kakku, joka kestää logistiikan. Lisäksi halusin tietysti, että kakku on juhlijoiden makuun. Joten nopeasti perjantai-iltapäivänä pyöräytin tämän hieman ruman, mutta NIIN HERKULLISEN omena-limekakun. Tuore minttu, raikas omena ja kirpsakka lime loivat lumoavan yhdistelmän.

Hän oli raikas, hedelmäinen, mehevä - ja sopi hyvin yhteen kuohuviinin kanssa. :)

Ja hei, eihän näistä aineista voi tulla huonoa!
Lisäksi tämä kakku on erittäin kevyt; lähinnä kasviksia ja kananmunaa. Suosittelen lämpimästi nyt kaikkia leipaisemaan. :)

Käytin 22 cm irtopohjavuokaa, joka oli kyllä liian iso. Taikinaa olisi pitänyt olla n. 50 % enemmän (tai minun olisi pitänyt syödä sitä raakana 100 % vähemmän).

Ensi kerralla teen kakun kapeaan neliskulmaiseen kakkuvuokaan, jotta siitä tulee paksumpi.

Onneksi mökkiympäristössä ulkonäöllä ei muutenkaan koreilla. :) Jätin myös omeniin kuoret. Jos haluat vähemmän laikukkaan kakun, kuori omput ja raasta hienommaksi raasteeksi.

 Omena-limekakku

3 keskikokoista omenaa
3 munaa
1 dl sokeria
40 g sulaa margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa
1 limen kuori raastettuna
muutama oksa tuoretta minttua

kostutukseen:
1 rkl vettä
1 limen mehu
1 tl sokeria

Pese omenat ja lime hyvin. Kuori halutessasi omenat, itse jätin kuoret. Raasta omenat karkeaksi ja limekuori hienoksi raasteeksi. Silppua minttu.

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää sula margariini ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kääntele sekaan omena- ja limeraaste sekä minttusilppu.

Kaada taikina öljyttyyn irtopohjavuokaan (voit halutessasi laittaa varalta paperin pohjalle, mutta hyvin irtosi ilmankin).

Paista 180 C noin 30 minuuttia.

Jäähdytä kakku. Sekoita lime-mehun aineet ja kostuta kakku ennen tarjoamista.

Jos et kostuta kakkua, voit siiviöidä päälle tomusokeria. Joka tapauksessa voit koristella vaikka mintunlehdillä ja tuoreilla marjoilla.

Tältä hän näytti ilman tomusokeria... Ei mikään belle of the ball.

Eli kuten monien muidenkin asioiden suhteen, it can be better to sugar coat it. :)

Mökkikuormaan mahtui yhtä ja toista, mutta tomusokeri unohtui, joten niin unohtui kuorrutuskin. Mutta  kuten kuvasta näkyy, ihanan mehevää ja omenaista...

Mökkikuormassa halki merten matkasi sen sijaan mm. unikko ja tulppaaneja. Tärkeää! :)