Näytetään tekstit, joissa on tunniste lounas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lounas. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Katkarapu-laksakeitto

Nam nam nam!
Ei enempää sanottavaa.


Tämä rapukeitto valmistui helposti, vaivattomasti ja todella nopeasti. Ja koko perhe tykkäsi. Paljon. :)

Jos haluaa optimoida ajankäyttöään, on keitto helppo valmistella melkein valmiiksi ja viimeistellä nopeasti ennen tarjoamista.


Kiitos reseptistä (jota taas vähän modasin) Glorian ruoka & viini -lehdelle (2/2017)


Katkarapu-laksakeitto (2-4:lle)

1 sipuli
loraus öljyä
1,5 rkl punaista currytahnaa tai tandoori currytahnaa
n. 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
n. 8 dl vettä
1,5 rkl kanafondia
1 tl palmusokeria
1 pienen limen mehu
1 rkl soijakastiketta (tai kalakastiketta)

n. 1,5-2 "arkkia" nuudeleita

1 tlk herkkusieniä
n. 300 g katkarapuja (pakaste)
n. 15 cm pätkä kurkkua
200 g kookosmaitoa (ei kevyttä)
tuoretta basilikaa ja/tai korianteria


Kuori ja raasta inkivääri. Kuori ja pilko sipuli.

Lämmitä loraus öljyä kattilassa ja kuullota sipulia hetki.

Lisää kattilaan currytahna, inkivääri, vesi, kanafondi, limen mehu, sokeri ja soijakastike. Kiehauta seos.

(Jos haluat säästää arjen ruoanlaittoajassa, tee keitto tähän vaiheeseen asti edellisenä iltana, ja nosta liemi jääkaappiin odottamaan seuraavan päivän pikakokkausta.)

Lisää kattilaan myös nuudelit ja anna kiehua kypsäksi.

Sulata katkaravut.

Kun nuudelit ovat kypsiä, lisää kattilaan sienet, ravut, paloiteltu kurkku ja kookosmaito. Älä enää kiehuta seosta, kuumenna vain.

Revi keiton päälle runsaasti tuoreita yrttejä.


sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Pho-keitto lihasta

Rakastan vietnamilaista ruokaa ja olen monta kertaa tehnyt erilaisia pho-keittoja (lohi, soijasuikale, ja vähän off-category lampaankääpä-ramen).

Mutta en koskaan hirvestä! :D


Ihanan ulkoilupäivän päätteeksi oli mahtavaa syödä lämmittävää ja mausteista keittoa.
Ja mikä parasta, kun tekee esivalmistelut ja liemen hyvissä ajoin, valmistuu loput ruoasta hetkessä.

Ei nälkäistä odottelua, vaan nopeasti pöytään. :)


Pho-keitto lihasta (2:lle)

5 dl vettä
1 rkl riistafondia
1 kokonainen tähtianis
4 kokonaista neilikkaa
2 tl sokeria
ripaus kanelia
1/2 tl sriracha-kastiketta
1 rkl kalakastiketta
(1 tl sitruunaruohotahnaa)
n. 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna

n. 150 g hirven tai naudan sisäfilettä
loraus soijaa
loraus riisiviinietikkaa

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
hieman öljyä
kourallinen kuivattuja metsäsieniä (minulla lampaankääpää) tai pieni purkki tölkkiherkkusieniä
nuudeleita (n. 1,5 "arkkia")
1 iso porkkana
1/2 limen mehu

(tuoretta korianteria, minulla ei valitettavasti ollut)



Tee liemi pari tuntia etukäteen valmiiksi, jotta maku ehtii voimistua.
Sekoita kaikki ainekset kattilassa, kiehauta ja anna poreilla hissukseen kymmenisen minuuttia.
Anna liemen odottaa.

Nosta liha lämpenemään ja marinoi se kevyesti soijalla ja riisiviinietikalla.

Jos käytät kuivattuja sieniä, laita ne veteen turpoamaan.

Kuori ja raasta porkkana karkeaksi raasteeksi.
Kuori ja murskaa valkosipulit, kuori ja pilko sipuli.

Lämmitä loraus öljyä pannulla. Kuullota sipuleita ja valkosipuleita hetkonen.
Lisää pannulle myös liha isona palana, ja paista molemmilta puolilta n. 3-5 minuuttia paksuudesta riippuen. Katso, etteivät sipulit kärähdä.

Paistamisen loppuvaiheessa käytä myös sieniä pannulla pari minuuttia.

Keitä samaan aikaan nuudelit kypsäksi vedessä.

Annostele lautasille kypsiä nuudeleita, porkkanaraastetta ja sieniä.


Kaada päälle liemi.

Leikkaa liha siivuiksi ja nostele ne kauniisti annoksen päälle.

Revi päälle reilusti tuoretta korianteria (jota minulla ei valitettavasti tällä kertaa ollut).


sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Yksinkertainen ja maukas arkiruoka: broileri-kasvispannu

Olen viime aikoina jälleen herännyt ajattelemaan eineksiä. Ehkä sen vuoksi, että kiireinen arki on pakottanut niitä meidänkin talouteen aina silloin tällöin. Ja koska taaperoni rakastaa pinaattilettuja.

Olen vahvasti sitä mieltä, että ruoka tehdään itse ainesosaluettelottomista raaka-aineista. Eli paprika ostetaan paprikana, ei pakastevihanneksina. En myöskään osta koskaan valmiita kastikkeita tai kastike-aineksia, vaan teen kaikki aasialaiset kastikkeet ym. lähtökohtaisesti alusta loppuun itse. Ja kun se ruoan hyvä maku syntyy niistä raaka-aineista, ei niitä tarvitse peittää teollisiin marinadeihin ja kastikkeisiin.


Tämähän ei sinällään ole mitään uutta. Mutta heräsin taas, kun vilkaisin sivusilmällä Jamie Oliverin -ohjelmaa telkkarissa. Kaupan pienessä aasialaisessa maustekastikkeessa oli kahdelle hengelle 20 tl sokeria! Siis vaikka tekisin MINKÄ kastikkeen, en saisi siihen mahtumaan 40 tl sokeria (kokkaan aina neljälle hengelle). Se olisi 2 dl sokeria kastikkeeseen!!

Välittömästi tartuin jääkaapin pinaattilettupakettiin ja katsoin sokerin määrän. Onhan sitä.
Meillä on aina kasvispihvejä pakastimessa, koska teen niitä lapselle kerralla n. 60 kpl ja pakastan annoksina. Ja ei, taikinaan ei lisätä yhtään sokeria.


Toisaalta olen sitä mieltä, että ruokailuun pitää suhtautua rennosti. Ja hei, eineksillähän me 80-luvun lapset olemme kasvaneet myös; oli kotlettia, grillitassua ym. Mutta ehkä silloin ei ihan kaikkea tiedetty. Ja einesten ja teollisen ruoan määrä sen kun kasvaa. Onneksi kuitenkin vastavirtana on ärsyttävän oikeilla jäljillä olevat lähiruokahipit. :) 

Mutta taas - ei ole pakko mennä äärimmäisyyksiin. Hauaisin vain, että ihmiset tiedostaisivat, mikä on ruoan ja ruoan ero. 

Voit tehdä kanawokin, johon tulee 1) kesäkurpitsaa, kaalia, paprikaa, valkosipulia, tuoretta inkivääriä, kanaa ja täysjyvänuudeleita, sekä vähän soijakastiketta TAI voit tehdä kanawokin johon tulee 2) wokkivihannekset & mukana tullut maustekastike, valmiiksi marinoitua kanaa, nuudelit ja niiden mukana tullut maustepuusi, sekä ehkä vielä kaupan maustetahna.

Näennäisesti syöt molemmissa tapauksissa kanawokkia, mutta aterian ravitsevuus on AIVAN ERI.


Eli toiveeni kaikille: Ottakaa selvää mitä lautasellanne on - ainakin kotona. Tehkää ruoka oikeista kasviksista, älkää ottako niitä pusseista. Maustakaa mausteilla, ei valmiilla kastikkeilla. Ja ostakaa eineksiä, jos arki sitä vaatii, mutta pitäkää ne harvinaisena poikkeuksena. 

Tässä meidän eilinen ateria, joka edustaa ehkä meidän arkiruokaa parhaimmillaan. Pannuun ei päätynyt mitään ihmeellistä; maun toivat ihanat, hyvät kasvikset.


Broileri-kasvispannu (4:lle)

700 g broilerin fileesuikaleita
1/2 myskikurpitsa
2 pientä sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
loraus öljyä
n. 150 g kaalia
1-2 dl vettä
2 rkl kasvisfondia
1/2 parsakaali (n. 150 g)
2 dl ruokakermaa (juu, en käyttänyt oikeaa kermaa, tiedän ristiriidan, mutta tässä taas se rentous!)
n. 5 aurinkokuivattua tomaattia
iso kourallinen oliiveja
pakastepinaattia (minulla oli noin lapsen nyrkin kokoinen itse pakastettu nippu)
basilikaa
suolaa
pippuria

täysjyväriisiä


Pilko sipuli ja valkosipulit. Pilko myös kaalit pieneksi. Palastele parsakaali varsineen päivineen. Kuori ja pilko myskikurpitsa pieniksi kuutioiksi.

Laita riisit kiehumaan.

Lämmitä loraus öljyä kasarissa. Kuullota sipulia ja valkosipulia pikku hetki. Lisää kaalit, myskikurpitsa ja parsakaalin varsipalat, sekä kasvisfondi ja vettä sen verran, että kasvikset eivät edes kunnolla peity.

Anna kiehua 5-8 minuuttia. Paista sillä välin kanasuikaleet toisella pannulla kypsiksi.

Lisää kasariin myös parsakaalin nuput, mutta älä sekoita niitä ruoan sekaan. Ne höyrystyvät juuri sopivan kypsäksi muiden kasvisten päällä.

Pilko oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit.

Lisää kasariin ruokakerma, kypsät kanasuikaleet, tomaatit, oliivit, sekä mausteet. Maistele sopivaksi.

Nauti hyvässä seurassa. :)


sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Omena-pähkinäuunipuuro tuo onnea aamuun

Rakastan sunnuntai-aamuja. Ja vielä ihanammiksi ne tekee kauan odotetut vieraat. <3


Mielestäni on ihanaa hiippailla ensimmäisenä ylös ja valmistella aamupala rauhassa. Heräilyn ääniä on ihana kuulostella keittiöön. <3

Ja aamiaispöydän ääressä kuuluu istua pitkään, hengittäen syvään rauhallista tunnelmaa.


Tänään aamulla pyöräytin Glorian ruoka & viini -lehdestä bongatun brunssipuuron kevennettynä versiona (vähemmän sokeria, maitoa ja rasvaa). Lisäksi pöydästä löytyi muun muassa ikisuosikkia, vaivaamatonta pataleipää, tällä kertaa kokojyvävehnästä ja vehnäleseistä tehtynä.

Puuro oli kyllä tosi hyvää, joskin koostumus oli enemmänkin paistosmainen.
Ensi kerralla jätän munat reseptistä suosiolla pois ja lisään nesteen määrää - näin puurosta tulee pehmeämpää.


Omena-pähkinäpuuro (8:lle)

5 dl kaurahiutaleita
n. 1/4 dl fariinisokeria
1/2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
2 omenaa
n. 3/4 dl hasselpähkinöitä
6 dl vettä (tai maitoa) (ensi kerralla lisään vielä 1,5-2 dl nestettä)
2 munaa (ensi kerralla kokeilen ilman munia)
1 dl kurpitsansiemeniä
kourallinen hasselpähkinöitä
voita tai margariinia uunivuoan voiteluun


Sekoita kuivat aineet keskenään.

Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi ja kuutioi omenat pienehköiksi kuutioiksi.

Sekoita keskenään vesi ja munat.

Sekoita keskenään kuivat aineet, omenat, pähkinät ja vesi-munaseos.

Voitele uunivuoka voilla tai margariinilla.

Kaada seos vuokaan. Ripottele päälle kurpitsansiemenet ja loput rouhitut hasselpähkinät.


Paista 200-asteisessa uunissa n. 25-30 minuuttia.

Anna seistä ja jäähtyä pikku hetken ennen tarjoamista. Kukin syöjä voi halutessaan notkistaa puuroa lautasellaan esimerkiksi maidolla.



sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Parhaat itse tehdyt karjalanpiirakat ja leipäjuusto

Ah, palasin juuri kotiin viikon Levin-reissulta, ja kyllä me vain asumme niin kauniissa, upeassa, puhtaassa ja monipuolisessa maassa, jonka luonto on oikeasti vertaansa vailla.

Näissä isänmaallisissa hengissä (ja hangilla) ollessani katson sopivaksi blogata myös Suomen parhaista perinneruoista. 


Potkaisimme Suomi 100 -juhlavuoden käyntiin jo uutena vuotena, kun tein karjalanpiirakoita ja lappilaista leipäjuustoa.

Mikään - MIKÄÄN - ei voita uunituoreita itse tehtyjä karjalanpiirakoita.


Tein karjiksia ennen useamminkin, mutta viime aikoina ei aikaa väkertämiseen ole löytynyt. Vaikka eihän näissä edes kovin kauaa nokka tuhise! Innostuksissani tein heti parin päivän sisään kaksi satsia, ja parin viikon päästä lisää.

Mutta, tänä talvena piirakkani ovatkin olleet extra-special. Keitin nimittäin riisipuuron juustonjuoksutuksesta syntyneeseen heraan. And it made all the difference...
Puurosta tuli jotenkin aromikkaampaa ja ihanampaa. Eikä täyte myöskään kuohunut uunissa niin paljon kuin tavallinen riisipuuro.


Heraa sain reilut satsit, sillä pyöräyttelin myös leipäjuustoa ja kotijuustoa (resepti tulee myöhemmin). Näistä herkuista innostuin viime syksynä, kun partiotaitokisoissa teimme leipäjuustoa nuotiolla. Nam.


Ja hah, täytyypä myöntää, että se nuotioerä (ja elämäni ensimmäinen itse tekemäni leipäjuusto) oli paremman makuinen.
Kotiuunissa leipäjuustostani tuli liian kuivaa. Uunin kuumuus ei ehkä riittänyt tekemään pilkkuja riittävän nopeasti, joten juusto oli uunissa liian kauan ja kuivui sen myötä.

Mutta! Lopputulos ei suinkaan ollut pahan makuinen - ehei! Tosi hyvää oli. Itse asiassa lopputulos muistutti aika paljon halloumia.  Ehkä tästä voisi kesäsalaatiin tehdä samanlaisen version. :D

Kuivuutta lisäsi myös se, että yritin  tehdä minijuuston 2 litrasta maitoa. Kannattaa siis tehdä leipäjuusto suosiolla 4 litrasta (kuten alla olevassa reseptissä), niin tulee riittävän paksu lätty. :)


Karjalanpiirakoista vielä...


Tein karjalanpiirakat tällä kertaa kinuskikissan taktiikalla, eli kaulin taikinan isoksi levyksi ja otin siitä muotilla pyöreitä levyjä, jotka vielä kaulin ohuemmiksi.

Ennen olen pyöritellyt taikinapötköstä palloja ja kaulinnut ne suoraan ohuiksi levyiksi. Kinuskikissan minulle uusi taktiikka sai aikaan vähän tasalaatuisempia yksilöitä. :)


Karjalanpiirakat (n. 24 kappaletta)

Riisipuuro:
n. 1 l heraa (juustonjuoksutuksesta) (tai maitoa)
2 dl puuroriisiä
1 tl suolaa

Taikina:
2 ½ dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 ½ dl vettä
1 rkl öljyä

Voiteluun:
n. 50 g voisulaa
1/3 dl vettä


Keitä ensin puuro. Jos käytät heraa, voit kaataa kaiken kerralla kattilaan ja haudutella kypsäksi n. 45 minuuttia. Anna puuron jäähtyä hyvin.

Tee taikina. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lorota joukkoon vesi ja öljy. Sekoita tasaiseksi.

Kauli taikina isoksi levyksi. Ota siitä pyöreällä muotilla levyjä.


Kauli levyt vielä ohuiksi soikioiksi - jopa läpikuultaviksi. Muista jauhottaa pöytää runsaasti (käytin vehnäjauhoja). Jos pinoat levyt, laita väliin sopivasti jauhoja, etteivät ne jumahda yhteen.

Annostele kunkin levyn päälle pari reilusti kukkurallista ruokalusikallista riisipuuroa.


Aloita soikion pitkien reunojen keskeltä ja rypytä piirakka kohti päätyjä.

Rapsakan pohjan saat, kun esilämmität pellin uunissa. Nostele tällöin piirakat leivinpaperin päälle ja vedä paperi kuumalle pellille laittaessasi ne uuniin. Uuni saa olla mahdollisimman kuuma - 250 astetta.

Paista piirakoita uunin yläosassa n. 10 minuuttia.

Sulata voi ja sekoita se tilkkaan vettä. Voitele uunista tulleet karjalanpiirakat kuumina voi-vesiseoksella.


Leipäjuusto (1 kpl)

4 l punaista maitoa
1 rkl juustonjuoksutinta
1 rkl suolaa


Lämmitä maito kattilassa n. 35-40 -asteiseksi. Lämmitä keskilämmöllä ja sekoita koko ajan, ettei maito kärähdä ja lämpenee tasaisesti.

Kun maito on lämmennyt, ota siitä noin desi sivuun ja sekoita siihen juustonjuoksutin.

Valuta tämä maito-juoksutinseos takaisin kattilaan ja sekoita hyvin.

Nosta kattila sivuun liedeltä ja anna sen seistä ja hyytyä n. 30 minuuttia.

Kun maitomassa on hyytynyt, leikkaa siihen terävällä veitsellä ristiviiltoja. Tämä edesauttaa heran erottumista.

Anna massan vielä seistä puolisen tuntia - tunnin.

Laita siivilän päälle harso. Nostele hyytyyt juustomassa reikäkauhan avulla siivilään valumaan.

Taittele harso massan päälle ja nosta tarvittaessa kevyt paino lisäämään puristusta. Minulla riitti hyvin harso itse, koska se oli märkänä painava.


Anna juuston valua pari tuntia tai jääkaapissa yön yli.

Voitele piirakkavuoka tai uunivuoka ja kumoa valunut massa siihen.


Paista mahdollisimman kuuman uunin ylätasolla viitisen minuuttia, kunnes saat hieman ruskeita läikkiä. Mitä kauemmin kärtsäät, sitä kuivempi juusto tulee.

(Ensi kerralla kaadan vuokaan myös hieman heraa, jotta juusto pysyy kosteana.)


Tarjoa leipäjuusto mielellään kuumana lakkahillon kanssa. :) Nams!


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Värikäs nyhtökaurawokki



Voi jösses, olipas hyvää wokkia! :)

Kokeilin ensimmäistä kertaa kokata nyhtökaurasta. Olen sitä kyllä muiden valmistamana maistellut ja kovasti tykännyt, mutta arpa ei ole osunut kaupassa kohdalle. :)

Äitini yllätti yhtenä päivänä ja toi talvipäivänlahjaksi kaksi pakettia nyhtistä; nudea ja linkivääri-limeä. Nam!


Tämä nuudeliwokki on aivan superhelppo, eikä mitenkään järisyttävän innovatiivinen, mutta sitäkin herkullisempi. Ja miten ihanaa onkaan ladata pannu täyteen värikkäitä kasviksia. <3

Ja jos arkena pitää optimoida - pilko kaikki kasvikset edellisenä päivänä purkkiin ja jääkaappiin. Ruoan valmistus oli supernopeaa - vain 5 minuuttia.

Hiihtäjä kiittää. :)

Myös taapero rakasti wokkia. :)

Värikäs nyhtökaurawokki (4:lle)

250 g inkivääri ja lime-nyhtökauraa
loraus öljyä
2 sipulia
1/2 parsakaali
1 iso punainen paprika
n. 100 g kaalia
2 isoa porkkanaa
3-4 valkosipulinkynttä
5-7 cm tuoretta inkivääriä
n. 1/2 dl soijakastiketta
loraus sitruunamehua
1/2 ruukkua tuoretta korianteria

n. 180g (3 pkt) nuudeleita


Keitä nuudelit kypsiksi, valuta.


Pilko sipuli ja kaali pieneksi. Pilko myös parsakaali (myös varret) ja paprika, kuori ja pilko porkkana.

Murskaa valkosipuli, kuori ja raasta inkivääri.

Lämmitä loraus öljyä pannulla, kuullota sipulia, valkosipulia, porkkanaa ja kaalia ja parsakaalinvarsia pari minuuttia.

Lisää hetken päästä inkivääri, paprika ja parsakaalin nuput.


Lisää minuutin päästä pannulle myös nyhtökaura, valutetut nuudelit, sitruunamehu ja soijakastike.

Kääntele pannulla hyvin sekaisin. Pilko päälle reilusti tuoretta korianteria (varret ja kaikki).

Nauti!



keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Chia-mantelijoulupuuro

Tökkiikö riisipuuro?

Olen leikkinyt joulupuurolla aiemminkin; kolme vuotta sitten tein porkkanapuuroa ja pari vuotta sitten toteutin suuren puurotestin. :)

Nyt mennään kuitenkin kaikista kauimmas perinteistä!


(Mutta täytyy myöntää - haluan kuitenkin jouluaamupalani näyttävän perinteiseltä kuten viisi vuotta sitten alla olevassa kuvassa... :))


MUTTA! Kaikille superfood-hörhöille, fitness-misukoille ja raudannöyryyttäjämiekkosille proteiinipitoinen ja rasvaton joulupuuro. :)
Jätä kaikki makeutus halutessasi pois - mantelimaidon luontainen makeus on ainakin minun makuuni aivan riittävästi.


Chia-mantelijoulupuuro (3:lle)

3 dl mantelimaitoa
1,5 dl kaurahiutaleita
3 rkl chiansiemeniä
1 rkl mantelijauhetta
pari tippaa vanilja-aromia

hiukkasen valuvaa hunajaa
piparinmurusia


Sekoita keskenään mantelimaito, kaurahiutaleet, chiansiemenet, mantelijauhe ja vanilja-aromi.
Jaa puuro kulhoihin ja nosta jääkaappiin oleentumaan vähintään 12 tunniksi.

Ennen tarjoamista, notkista tarvittaessa puuroa lisäämällä hieman mantelimaitoa.

Valuta päälle hunajaa ja ripottele piparinmurusia.

Nauti!


lauantai 17. joulukuuta 2016

Superherkullinen kurpitsakeitto


Ihanaa viikonloppua! Tässä tämän syksyn suosikkireseptini; mausteinen, täyteläinen, eksoottinen kurpitsakeitto. <3


Lainasin idean keittoon Maku-lehdeltä, mutta otin reilusti omia vapauksia ja muokkasin omannäköiseksi. :)


Superherkullinen kurpitsakeitto (4:lle)

2 sipulia
1 iso / 2 pientä omenaa
1 myskikurpitsa (reilu 1 kg)
loraus öljyä
1 rkl vihreää currytahnaa
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
n. 4 dl kasvislientä (tai vettä + kasvisfondia)
1-2 dl maitoa
100 g inkivääri-sitruunaruohotuorejuustoa

(raejuustoa)
(tuoretta korianteria)


Pilko sipulit ja omenat. Kuori ja pilko myskikurpitsa kuutioiksi.

Lämmitä öljy kattilassa ja kuullota sipuleita, omenoita ja myskikurpitsaa hetki.

Lisää currytahna ja sekoita. Lisää myös kasvisliemi  niin, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät sekä inkivääri.

Anna keiton porista kannen alla n. 15-20 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Soseuta keitto sauvasekoittimella.

Lisää tuorejuusto ja maitoa sen verran, että saat sopivan paksuisen keiton.

Tarjoa esimerkiksi raejuuston kera tai sellaisenaan. Koristele halutessasi tuoreella korianterilla.


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Lehtikaali-sieniyakisoba eli japanilaiset nuudelit

Nam! Ihana Yakisoba!


Tähän loistavaan ruokaan voi tuupata kaapista mitkä vain jämäkasvikset tai vaikka kanasuikaleet.
Juju on kastikkeessa, joka on aivan ihanaa. Oikea luottokastike!


Resepti on Rickhard McCormickin alkuperää, jota olen hieman omaan makuun sopivaksi muokannut.


Yakisoba, japanilaiset nuudelit, lehtikaalia ja sieniä (2:lle)

n 160-200 g nuudeleita (2 pkt)
iso kourallinen kuivattuja mustavahakkaita (tai muita sieniä)
n. 100-150 g lehtikaalia
1 iso sipuli
1/2 kesäkurpitsaa

loraus öljyä paistamiseen

1/2 dl mirinkastiketta
1/2 dl riisiviinietikkaa
1/2 dl soijaa
1 rkl seesamiöljyä
2 rkl palmusokeria
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
1/2 tl chilijauhetta


Laita kuivatut sienet likoamaan vähintään 1/2 h ennen ruoanvalmistusta.

Tee ensin kastike. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja lämmitä niin, että sokeri liukenee.

Keitä nuudelit kypsiksi muutama minuutti ja valuta ne.

Pilko sipuli, kesäkurpitsa ja lehtikaali.
Lämmitä loraus öljyä pannulla. Lisää sipuli, kesäkurpitsa ja lehtikaali. Jos pannu on kovin kuiva, lisää loraus vettä. Hauduta kannen alla n. 10 minuuttia kunnes kaalit pehmenevät.

Lisää pannulle öljyä ja nosta nuudelit joukkoon. Sekoita hyvin ja paistele nuudeleita pari minuuttia.

Kaada pannulle myös kastike ja lisää sienet, joista olet puristanut liiat nesteet pois. Sekoita hyvin.

Nauti heti.


lauantai 29. lokakuuta 2016

Rahkainen pinaatti-vuohenjuustolasagne

Minun on nyt myönnettävä, että minulla on pieni syys-blues. Kohta alkaa marraskuu, kuukausista pimein.

Töitä on paljon, vähän liikaakin. Ja asiat ovat vaikeita, vaikka samalla älyttömän mielenkiintoisia ja inspiroivia.

Lapsi tehtailee uusia hampaita ja harrastaa flunssaa. Eikä syö. Eli on äkäinen kuin ampiainen.


Valonpilkahduksia onneksi mahtuu myös marraskuuhun. Esimerkiksi kovaa kyytiä lähestyvä joulu. Mieheni laittoi viime viikonloppuna syys-bluesiani parantamaan ensimmäiset valot ulos, ja osti vielä partiolaisten joulukalenterinkin. <3

Ja toinen valopilkku on hyvä ruoka. :) Pyrin harrastamaan sitä.

Tämän reseptin bongasin Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä.
Ensi kerralla laitan rahkaa vielä yhden purkin lisää, jotta saan lisää mehevyyttä herkulliseen lasagneen.


Rahkainen pinaatti-vuohenjuustolasagne (4:lle)

n. 8 täysjyvälasagnelevyä

1 iso sipuli (tai kaksi pientä)
2 isoa valkosipulinkynttä
loraus öljyä
2 pss pakastepinaattia (a 200g) (eli kolme reilun kokoista itse pakastettua pötkylää)
oreganoa
suolaa
pippuria

500 g maustamatonta maitorahkaa (tai 750g)
n. 1 dl raastettua parmesania
reilu 100 g vuohenjuustoa
loraus oliiviöljyä
1-2 tl kuivattua basilikaa
ripaus suolaa

1/2 dl raastettua parmesania


Tee ensin rahkaseos. Raasta parmesaani ja kuutioi vuohenjuusto. Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Tee pinaattitäyte. Pilko sipulit ja valkosipulit. Lämmitä loraus öljyä pannulla, ja kuullota sipuleita ja valkosipuleita pari minuuttia. Lisää jäiset pinaatit pannulle ja anna paistua, kunnes ne sulavat.
Mausta oreganolla, suolalla ja pippurilla.

Laita vettä kiehumaan laakeassa astiassa, esim kasarissa tai paistinpannulla. Keitä lasagnelevyt kypsiksi, n. 8 minuuttia.

Voitele uunivuoka.

Levitä vuoan pohjalle ohut kerros pinaattitäytettä. Levitä päälle kerros lasagnelevyjä (ravista niitä hieman, että saat enimmät vedet pois).


Levitä levyjen päälle puolet rahkatäytteestä.


Levitä päälle jälleen kerros lasagnelevyjä, ja levyjen päälle loput (melkein kaikki) pinaattitäytteestä.

Levitä päälle kolmas ja viimeinen kerros lasagnelevyjä.

Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee toinen puolikas rahkatäytteestä, sekä loppu parmesanraaste.


Kypsennä 225-asteisessa  uunissa n. 15 minuuttia, kunnes juusto saa hieman väriä.