Tomaatit mätänevät, mitä voin tehdä?

Voi mikä tragedia, kriisi, katastrofi ja kauheus meitä on kohdannut!

Kirsikkatomaattini ovat tyystin mädäntyneet. Ja tämä kaikki tapahtui kahdessa päivässä!

Nyt pyydän neuvoja kaikilta viisaammilta! Mitä tapahtui? Miten voin estää tämän jatkossa?

Huoh... Kahdessa päivässä kirsikkatomaateistani tuli tämän näköisiä... Ja lähes kaikki tomaatit kasvoivat valkoista, homeista "karvaa" ja tummuivat kannastaan ja halkeilivat...

Vielä tovi sitten näytti siis tältä. 

En keksi muuta selitystä, kuin että kasvualusta on ollut aivan liian märkä. Tein uuden kasvimaan keväällä ja salaojitus jäi silloin tekemättä... Savimaa muodostaa tiiviin vallin kasvimaan ympärille ja luulen että parin viime päivän runsaat sateet ovat jämähtäneet multaan.

Harmittaa. Olisi pitänyt jaksaa ojittaa, mutta kun oli niin paljon kaikkea...

Tummuus levisi varsia pitkin alhaalta alkaen. Eilen, kun eteneminen oli puolessa välissä varsia, korjasin kaikki tomaatit talteen. Osa oli jo mustuneita ja homeisia, osa ihan vihreitä.

Lajittelin tomaatit eri astioihin kärsimysasteensa perusteella. Kuivasin ja putsasin ne kaikki. Vihreät ja hyväkuntoiset tomaatit saivat pitää kantansa, mutta tummuneista otin sen pois.

Jokaiseen astiaan tuli myös pari omenaa kypsyttelyä varten.

Nyt minulla on pari sangollista kirsikkatomaatteja "hautomossa" ilmavan kannen alla. Toivon, että niistä edes osa jaksaisi kypsyä. Näemmä tänä aamuna kärsineet yksilöt olivat kasvattaneet uutta hometta. :( Ei taida tulla niistä mitään...

Mutta jos nuo vihreänä ja ehjänä poimitut kypsyisivät terveinä... En voi luovuttaa!!

PS. Salaojitus on nyt tehty. Kiitos miehelleni!

Syyskuun kasvimaakatsaus

Voi kauhistus miten aika rientää! Nyt on syyskuu. SYYSKUU!

Ja satokausi ei olekaan enää vain tuoretta pinaattia ja salaattia, vaan tervetuloa tomaatit, omenat, porkkanat...

En ole saanut vieläkään päätettyä, minkä sortin omenapuun istutan pihaamme, joten tänä vuonna sain tädiltäni pari säkillistä satoa. :) Ja mikä ihmeellisintä: viinirypäleitä! Ne kasvavat hänen puutarhassaan aurinkoisessa ja suojaisessa nurkassa lasikatoksen alla. Uskomatonta. Ja hyvää!

Omasta maasta olen nostanut eilen  ensimmäiset porkkanat. Jätin ne aivan hunningolle... En edes harventanut rivejä. Ja sen kyllä huomaa. Joukossa on oikein hyvin kasvaneita, isoja kaunokaisia ja toisaalta superminejä raukkoja. :) Mutta voi että, tätä makua ei kaupan porkkanoissa ole koskaan.

Minulla kasvoi tänä vuonna puutarhassa kaksi eri kirsikkatomaattia. Toinen oli "tavallinen" kirsikkatomaatti, jonka lajia en muista, ja toinen "black cherry", joka kasvattaa lähes mustat hedelmät. Alla olevassa kuvassa pienin raukka on jälkimmäistä lajia.

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy (otettu 25.7.), ovat tomaatit todella nauttineet uudesta kasvupaikastaan! Ne kasvoivat aivan valtavasti!! Korkeimmat huiput olivat pitkällä pääni yläpuolella.

Tämmöistä ongelmaa ei minulla ole ennen ollut, joten nyt vasta opin, että liian pitkät varret kannattaa katkaista, sillä muuten kukat eivät ehdi kehittyä hedelmiksi. Katkaisin siis jokaisen pitkän, kasvavan varren n. 3 tai 4:n tertun jälkeen. Kauheaa, mutta pakollista...

Myöhemmin katkoin myös lyhyempiä sivuversoja kokonaan pois, vaikka ne kauniisti kukkivatkin. Epäilen nimittäin, ettei kuumakaan syksy ehtisi näitä kypsyttää.

Ja opin myös, että tomaattien lehtiä kannattaa alkaa leikkailemaan elokuun puoliltavälin pois. Näin kypsyvät hedelmät saavat enemmän valoa. Olen siis leikannut suunnilleen yhden lehden per varsi per päivä. Nyt pöheikkö on huomattavasti rauhoittunut. :)

25.7.

 Ensimmäiset tomaatit alkoivat punertaa vasta elokuun kahdennenkymmenennen päivän tienoilla...

...ja kypsyivät 28.8. Kiitos hitaasti käynnistyneen kasvukauden ja kovan varrenkasvatuksen.

Jatältä meillä näyttää tänään. :)

Kesäkurpitsa on nauttinut kasvupaikastaan ja satoa on tullut mukavasti. Tähän mennessä noin 5 kesäkurpitsaa ja toiset 5 ovat vielä tulossa.

Avomaankurkku sen sijaan teki vain 3 vaivaista kurkkua. Se ei kestänyt alkukesän huonoa maaperää ja multaa, ja koko kasvukausi jäi kituiseksi ja lyheksi.

Pinaattisato oli positiivinen yllätys! Pakastin on ryöpättyä pinaattia täynnä ja korjasin viimeiset lehdet vasta tällä viikolla ja samalla nypin varret pois maasta. Ne alkoivat jo olemaan sen verran pitkiä ja huonossa hapessa. Ensi vuonna kyllä istutan pinaattia taas ja toivottavasti löydän Campagna-lajia.

Myös maa-artisokka ja valkosipulit voivat hyvin. Varret ovat venähtäneet vielä tästäkin reilusti, vaikka aikaa on kulunut vain pari viikkoa. :)

Myös hernesato oli runsas. Voi että, ensi vuonna paljon herneitä, ja kasvatus koko ajan hallaharson alla, etteivät puput pääse tekemään tuhojaan. :)

Ja yllätyksien yllätys! Kylvin viime vuonna palsternakkaa, mutta se ei koskaan kasvanut lehtiä suuremmaksi. Tänä vuonna jopa siirsin kyseistä kasvimaata puolisen metriä multineen päivineen. Jostain syystä maasta nousee nyt 3 varsin reilun kokoista ja terhakkaa palsternakkaa! Ihme juttu! Mahtavaa saada satoa näin jälkijättöisesti! :D

Kukkarintamallakin menee hyvin.

Ritarinkannukset kukkivat kahdesti ja malva kukkii toista kuukautta niin valkoisena kuin vaaleanpunaisenakin.

Syysleimu on myös upeassa loistossa vieläkin. Kukat aukesivat elokuun puolenvälin jälkeen.

Saimme nauttia myös kauniista ukonkelloista. Kukat olivat meitä vastassa kun tulimme tyttäremme kanssa synnytyssairaalasta kotiin. :)

Luova tauko... Ja kasvimaakatsaus :)

Blogissa saattaa olla edessä pienen pieni luova tauko. Syy siihen on myös pienen pieni.  :)

Ehkä näistä tunnelmakuvista arvaatkin, mikä muutos meidän perheessämme on tapahtunut. Aivan uskomattoman reipas ja ihana tyttäremme syntyi 17.7.
Näin ollen aikaa kokkailuun saattaa jäädä hetkeksi aikaa hiukkasen vähemmän. Tai sitten ei! Toistaiseksi beibi on keskittynyt nukkumaan ja syömään, joten tänäänkin herkuteltiin itse tehdyllä pizzalla ja itse tehdyllä minttusuklaajäätelöllä. Hyvin oli aikaa kokkailuun. :)

Toteutin intohimoani ponnekkaasti viimeiset vapaat päivät ennen syntymää, jonka ajankohdan tiesimme siis tarkalleen etukäteen. Kaksi päivää ennen h-hetkeä keitin mansikkahilloa...

...ja edellisenä päivänä poimin raakoja mustikoita. :) Minkäs sitä himolleen mahtaa! :D

Ai niin, myös kesän ekat kantarellit keräsin muutama päivä sitten.

Voi että kantarellikeitto maistui hyvälle!

Puutarha voi hyvin, ja näytti tältä päivää ennen synnärille siirtymistä. Vitsi miten tomaatit ja kesäkurpitsa kasvavat!

Ja eilen kotiin palatessa kasvimaassa odottelikin 3 isoa kesistä. :)

Avomaankurkulle virittelin tämmöisen systeemin, jotta kukat saisivat valoa ja mehiläisten huomiota. Nostin siis varren kasvamaan keppien varaan (n. 10-15 cm korkeuteen) ja kohti valoa.

Herneet kukkivat onnellisena hallaharson alla. Ne ovat siellä pupuilta suojassa. Vaikka pitkäkorvat kävivätkin alkukesästä rouskimassa huolellisesti kaikki nousseet alut poikki, ovat he toipuneet!

Myös malvat ovat auenneet (ensimmäinen nuppu aukesi 15.7.). <3

Palaan blogiin mahdollisimman pian. :)
Voi tätä onnea!

Puutarha kesä-heinäkuun vaihteessa

Voi hui, mitä kaikkea puutarhassa olikaan viikon aikana tapahtunut!

Olin viikon mökillä ja mieheni lähetti kyllä tunnollisesti muutaman kerran "etenemiskuvia", mutta yllätyinpäs tästä rehevästä meiningistä silti. :) Hellepäivät tekivät tehtävänsä.

Tältä meidän hyötykasvipuolella näyttää nyt.

Ja tässä aamutunnelmia 29.6. Paljon on tapahtunut viikossa!

Rakensimme tomaatille telineen vanhoista airoista, jotka toimme mökiltä. Tosi söpön näköiset mielestäni. Niistä nartsit alas taimiin, niin johan tukee. :)

Yllätyin suuresti siitä, että kesäkurpitsa oli riehaantunut täysin ja kasvattanut ison läjän kukkia ja pari hedelmän alkuakin. Jee jee!

Avomaankurkku oli vielä paljon pienempi, mutta kovasti rönsyää. :)

Ja puhumattakaan näistä pinaateista ja salaateista! Istutin kahta eri pinaattia; "Campagnaa" ja "Matadoria". Näistä Campagna (vasemmalla) on huomattavasti paremman makuinen ja kasvaa nätimmin, valitettavasti vain nämä siemenet jo loppuivat. Ensi vuonna pitää muistaa!

Olen kerännyt pinaatti- ja salaattisatoa jo ämpäritolkulla. Salaatteja on tullut pyöräyteltyä ja pinaattia olen ryöpännyt pakkaseen. (Lehdet vain isoon siivilään ja parin minuutin höyrytys. Valutus, pussitus ja pakastus. :))

Eli tältä minun kirsikkatomaattini näyttävät nyt. Olin alkukesästä ihan varma, että niiden taru on lyhyt. Ja mikä uskomaton spurtti niillä onkaan ollut! Ja täynnä ihania pikkuvarkaita (jotka siis kuuluu nyppiä pois.

Tässä alla olevassa kuvassa (23.6.) he ovat jo hieman toipuneet alkukriisistä. :) Kesäkurpitsakin on vielä niin pieni... Herneet oikealla joutuivat jänisten popsimiksi. Olen sen jälkeen pitänyt hallaharsoa niiden päällä ja hyvin ovat siellä alla kasvaneet. :)

Niin ja maa-artisokka on noussut jo hyvä tovi sitten! Tältä he näyttävät nyt yhdessä valkosipuleiden kanssa. Hyvin ovat jääneet tuonne jälkeenpäin rakennetun reunuksen alle. :D

Ja tässä he 23.6. vastanousseina.

Karviaissatoa on tulossa. :) Viime vuonna rastaat söivät joka ikisen marjan. Muistan hyvin. Perjantaina lähdimme mökille ja katsoin että oi vitsit, sunnuntaina marjat ovat kypsät ja sitten herkutellaan. Sunnuntaina kun palasimme, ei pensaissa ollut MARJAN MARJAA! Ne ryökäleet olivat vielä ajoittaneet täydelliseen kypsyyteen...

Tänä vuonna rastasverkko on jo visusti paikallaan. :)

Ja sitten kukkapuolelle!

Näin upealta näyttävät liljat, jotka sain äidiltä viime syksynä. Istutin ne lokakuussa ja jes, kyllä kukoistaa! :D Hitsi mikä onnistumisen riemu, kun olen ihan noviisi näissä kukkajutuissa. :D

Ja toinen riemun aihe näkyykin tuossa takapuolella. Nimittäin uusi lempparini sormustinkukka. <3 

Tutustuin kukkaan kerran Kuopiossa hyvän ystäväni pihalla, majesteetilliset kukat jäivät elävästi mieleeni. Sormustinkukkia löytyi yllättäen myös mökiltämme ja roudasin niitä myös kotiin. 

Nyt valkoiset yksilöt kukkivat sekä etu- että takapihalla. :D 

Ärsyttävä tuo savinen alue kukkamaan takana. Hitsin vesivahinko ja piharemppa, jos ensi vuonna jäljet lopulta häiviäisivät...

Meno on kuitenkin vielä huomattavasti vaatimattomampaa kuin mökillä, missä kukkamaa suorastaan notkuu punaisista ja valkoisista kukista. Oi että oli kaunista!!

Aamutunnelmia mökillä

Ja mikä mahtava kärkikukka pariin kasviin kasvoikaan. Ihan kuin eri laji. Ystäväni sanoi näitä leopardikukiksi. :)

Haluan näitä punaisia kotipihaankin!

Vielä yksi mökki vs. koti -kuva. Vähän on kirittävää. :)

Ritarinkannukseni voivat myös komeasti. Siniset alkoivat kukkia ensin suunnilleen 23.6. ja valkoiset vasta tällä viikolla. Tosin ne humahtivat paljon pidemmiksi. Onneksi väsäsin tuet ympärille ajoissa. :)

Tässä siniset 23.6. 

Ja sitten lisää äidiltä saatuja kasveja, jotka istutin touko-kesäkuun vaihteessa. Jalopähkämö kukkii aivan superkauniisti!

Ja sitten meidän ja naapurin rajalla kukkii aivan uskomattoman kaunis puu! Mikä tämä on? Valkoiset ruusun näköiset kukat ovat kahden - kolmen metrin korkeudessa. Tosi mahtava!

Kaivelin muuten toukokuun lopussa maantien varresta malvoja. Itse asiassa samasta paikasta, josta poimimme häihimme ikkunanlautakukkia kolme vuotta sitten. :) Ne olivat alkaneet huveta paikasta, joten halusin muutaman talteen omaan pihaan.

Malvat viettivät jokseenkin rentoa elämää ensimmäiset viikkonsa pihassamme, mutta nyt niissä on nuput! <3 Jes! Aukeamista odotellessa.

Ukonhatuissa on myös nuput. :)

Kuunliljat olivat kasvattaneet varret ja nuput tämän kuuman viikon aikana. :)

Rhododendronit ovat nyt kukkineet aikalailla loppuun. Ensimmäiset kukat aukesivat tänä vuonna 7.6.

7.6.

Ja voi miten upeasti ne kukoistivat...

15.6.

23.6.

Meidän toinen sireeni sai tänäkin vuonna vain kaksi kukkaa aikaiseksi. :) Nyt ne ovat jo ohikukkineet. Tämä kuva 23.6.

Pioneiden kanssa kävi vähän köposti. Molemmat uudet taimeni tekivät nuput, mutta ne kuivuivat pois! Mietin ensin, johtuiko se siitä että muurahaiset imivät ne kuiviin. Nuput olivat suorastaan täynnä niitä...

Mutta googlailujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että äh, en ala murkkuja torjumaan. Suurimmalla osalla kirjoittajista oli kukat auenneet murkuista huolimatta. Sama juttu meillä mökillä, aina ovat pionit kukoistaneet. Eli en usko muurahaisten tekevän lopullista tuhoa...

Kyllä nämä ensi vuonna kukkivat. :)

Sama mantra pätee kaikkeen. :)