Viime sunnuntai oli täydellinen. Ja sen kruunasi aivan häikäisevän ihana ateria. Näin hyviä pizzoja ei saa muualta kuin kotoa - Helsingin parhaimmaksi haukutut pizzeriat ja Turun "pizzaikonit" jäävät kilometrien päähän kauas taakse.
Avaimet onnistumiseen: pizzakivi, hyvä taikina ja ehta, itse tehty tomaattikastike.
Vähän suunnittelua tämä vaatii. Viimeistään edellisenä päivänä pitää havahtua tekemään taikinaa, jotta siihen ehtii kehittyä loistava koostumus ja ihana suolaisen hapan maku.
Täytteet voi kukin valita oman maun mukaan. Itse suosin tomaattia ja yrttejä, mieheni kaipaa lihaa. Muita herkkujani ovat artisokansydämet, paprika, oliivit... Vain nimetäkseni muutamia. Myös kaprikset rokkaavat!
Käytän yleensä uunissa ihan tavallista "leivänpäällisjuustoa", sillä se sulaa kauniisti. Parmesaanin ripottelen uunista tulleen pizzan päälle.
Lukiessasi tekstiä eteenpäin, löydät ohjeen taikinaan, tomaattikastikkeeseen sekä vinkkejä täytteistä.
Pizzataikinani lähde on vanhan kunnon Voisilmäpeliä-blogin resepti (ei enää löydy webistä).
Tähän pizzataikinaan sopii parhaiten 00-vehnäjauho, eli tavallista suomalaista vehnäjauhoa hienompi jauho. Tämä on Italiassa yleinen jauhotyyppi "doppio zero" eli tuplanolla.
Tämän tyypin jauhoja saa esim. Lidlistä. Alla kuva pussista.
Maailman paras pizzataikina (2 pizzaa)
1,8 dl kylmää vettä (voit punnita vaa'an kanssa 180 g)
10 g tuorehiivaa tai 1/2 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
300 g 00-vehnäjauhoja
(paisto 250 C -uunissa ylätasolla)
Liota hiiva kylmään veteen tai sekoita kuivahiiva vehnäjauhoihin.
Sekoita kaikki aineet keskenään, runsasta vaivaamista ei tarvita.
Laita taikina kannen alle ja jääkaappiin kohoamaan 48 tunniksi.
Jos olet unohtanut tehdä taikinan ajoissa, kohota huoneenlämmössä 24 tuntia.
Kun taikina on kohonnut, aloita pizzojen työstäminen.
Etukäteen kannattaa leikata sopivan kokoinen pala leivinpaperia (halkaisijaltaan noin 1 cm pizzakiveä suurempi), nostella kaikki ainekset esille, raastaa juusto ja pilkkoa täytteet.
Yritä käsitellä taikinaa mahdollisimman hellästi. Eli älä pyörittele ja vaivaa taikinaa turhaan käsissäsi - näin lopputuloksesta tulee ilmavampi ja pohjaan jää ihania kuplia.
Tässä vaiheessa kannattaa laittaa myös uuni ja pizzakivi lämpenemään 250 asteeseen (tai niin kuumaksi kuin saa). Eli kivi uuniin!
Voit aloittaa taikinan työstön pyörittelemällä sitä käsissäsi ja antamalla painovoiman venyttää pizzaa.
Kun reikien riski kasvaa, laita taikina leivinpaperille ja venytä sitä alhaalta päin kammaten. Eli siis nosta taikinaa, laita kädet sen alle ja venytä taikinaa hitaasti keskeltä reunoille päin. (Vähän kuten tämä hullun taitava Apfelstrudelin taikinan venyttäjä...)
Ei haittaa yhtään, jos pohja ei ole ihan pyöreä tai tasaisen paksu. Mielestäni parhaassa pizza on todella ohut keskeltä, mutta reunat saavat olla hieman paksummat. Näin ne jäävät ihanan meheviksi.
Syön aina miehenikin pizzoista reunat. Ne ovat ihanat, koska niissä ei ole kaikkea sitä täytteiden öljyä ja mössöä vaan ne ovat vain ihanaa muhevaa taikinaa ja tomaattikastiketta.
Lähde sitten täyttämään pizzaa. Levitä ensin pohjalle tomaattikastike.
Tomaattikastike (2:n pizzaan ja vähän saattaa jäädä yli)
loraus oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 pieni purkki tomattipyrettä
200 g paseerattua tomaattia
kuivattua basilikaa
kuivattua oreganoa
mustapippuria
Pilko sipuli ja hienonna valkosipuli. Kuullota niitä hetki kuumassa öljyssä. Lisää kaikki muut aineet ja anna kastikkeen pulpahtaa pari kertaa ja hautua hetki.
Ja sitten haluamasi täytteet! Tässä versiossa on paahdettua valkosipulia (samaa, kuin paahdetussa valkosipulikeitossa), broilerin fileeleikettä, voitatteja pakastimesta sekä ihan tavallista leivänpäällisjuustoa.
Kun täytteet ovat valmiit, vedä pizza leivinpaperin avulla kuumalle pizzakivelle. Tässä toinen käsipari on tarpeen. Toinen voi pitää ritilää pöydän reunalla ja toinen kiskaista paperista.
Sujauta pizza uunin yläosaan ja anna paistua noin 10 minuuttia. Vahdi pizzaa koko ajan, sillä uuneissa on eroja ja kärähdys käy nopeasti.
Kun pizza on valmis, ota se ulos uunista tai vetäise paperin avulla suoraan lautaselle. Näin pizzakivi pysyy koko ajan uunissa kuumana, jos jatkat vielä toisten pizzojen paistelua.
Ripottele päälle runsaasti rucolaa ja tuoretta basilikaa.
Yllä olevasta kuvasta huomaa, ettei pizzan ohuilla ja paksuilla kohdilla ole merkitystä. Pizza kypsyy kuitenkin ja paksummat sattumat ovat vain mehukkaita ja hyviä. :)
Ja tässä vielä ne hieman paksummat, ihanat reunat...
Alla taas on mieheni versio ennen uuniin menoa: tomaattikastikkeen lisäksi päällä on salamia, pekonia ja voitatteja.
Ja tässä hän uunista tulleena.
Tässä on onnistuneen viikonloppuaterian ainekset. :) Makuelämystentäyteistä viikonloppua kaikille!
Tuon 180g vettä mittaamisessa minulla oli hetken ongelma. Onneksi minulta löytyi tasapainovaaka ja muistin, että 180g vettä on noin 1,8dl. mittasin sitten kyseisen tilavuuden toiseen kuppiin ja aloin lisätä vastakkaiseen. viimein kun vaaka oli tasapainossa, sain 180g vettä. Luovuus kunniaan, etten sanoisi.
VastaaPoistaMietin ihan samaa, että miksei vettä ilmoiteta desilitroina, kun eihän nestettä kuvata grammoina juuri koskaan. Ihan turhaan sitten kikkailee ja pähkii.
VastaaPoistaHei!
PoistaUseimmille voi olla vaikea mitata 1,8 dl mitalla, mutta 180 g on helppo punnita vaa'an kanssa. Tämä kun on tarkkaa puuhaa.
Mutta nyt ohjeesta löytyvät molemmat mitat.