Ranskalainen päärynä-sinihomejuustopiirakka

Olipas mukavaa löytää tämä julkaisematon resepti alkukesältä. :)
Tänään sattuu olemaan todella kaunis syyspäivä ja tulin juuri ulkoa haravoimasta.

Ja kas! Vaikka näissä kuvissa on ehkä kesäisiä kukkasia, ovat piirakan maut itseasiassa erittäin en saison. 

Päärynät ovat nyt parhaimmillaan, joten suosittelen lämpimästi tämän sinihomejuustolla maustetun piirakan pyöräyttämistä ja esimerkiksi glögikauden korkkaamista! Koskaan ei ole liian aikaista! :D

Tämä on myös siitä hauska piirakka, että se menee johonkin makean ja suolaisen piirakan välimaastoon. Ja kuinka hankalaa onkaan joskus keksiä tarjottavaa ystäville, jotka tulevat vain kahville! Tämä piirakka on oiva, semiruokaisa ja tyylikäs ratkaisu. :)

Mielestäni ranskalaisissa irtopohjavuokaan tehtävissä tartleteissa ja piirakoissa on jotain älyttömän hienostunutta, jopa hienostelevaa. Tästä ei leikata reilua palasta täytteet purskahdellen, vaan siivutetaan sivistyneen kokoinen pieni lautasenkoristus. :)

Samoin itse piirakkaa tehtäessä on kiinnitettävä eri tavalla huomiota siisteyteen: taikinan olisi hyvä olla tasapaksuinen, reunat tasakorkuiset, päärynät nätisti viipaloitu ja kauniisti aseteltu.

Joskus jopa minun mielestäni tämmöinen väkertäminen on ihan kivaa. :D

Piirakka on kuitenkin helppo tehdä, kun vain malttaa tehdä rauhassa. :) Ja ilokseni huomasin, että piirakka säilyy erinomaisena vielä muutaman päivän tekemisen jälkeen. Säilytä sitä jääkaapissa hyvin kelmutettuna / koteloituna. Pohja ei muhjistu, vaan säilyttää suht hyvin rakenteensa.

Hmm... Taidankin ottaa tämän viikonlopun ohjelmaksi päärynäpiirakan uusintaottelun...

Ranskalainen päärynä-sinihomejuustopiirakka

2,5 dl jauhoja (tai hieman enemmän)
1 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
n. 85 g kylmää voita
2 keltuaista

1,5 dl maitoa
1 muna
0,5 dl juustoraastetta
n. 50 g sinihomejuustoa
1 tl timjamia
1 rkl chiansiemeniä
vähän suolaa (sinihomejuusto on aika suolaista)
pippuria

1-2 päärynää
nokare voita


Sekoita keskenään jauhot, sokeri ja suola.
Nypi joukkoon paloiteltu kylmä voi. Kannattaa nyppiä käsin.

Lisää lopuksi keltuaiset. Sekoita / painele taikina tasaiseksi käsin, mutta älä vaivaa liikaa.
Yritä saada taikina mahdollisimman tasaiseksi, niin ettei murusia hirveästi putoile.

Litistä taikina levyksi, kääri se kelmuun ja nosta jääkaappiin oleentumaan pariksi tunniksi.

Sekoita keskenään maito ja chiansiemenet. Nosta jääkaappiin odottamaan.

Kauli taikina kylmänä suunnilleen vuoan muotoiseksi levyksi. Jos taikina käyttäytyy hankalasti, käytä välissä leivinpaperia.

Nosta taikina vuokaan ja painele se paikoilleen. Reunat saavat tulla ylös asti.
Nosta vuoka jääkaappiin odottamaan.

Sekoita keskenään maito-chiansiemenseos, muna, juustoraaste, sinihomejuusto, timjami, suola ja pippuri.

Pilko päärynät ohuiksi siivuiksi.

Kaada täyte vuokaan.

Nostele päälle päärynät nätisti lomittain.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 35-40 minuuttia. Anna jäähtyä ainakin vähän.

Syksyn paras kurpitsa-lehtikaalisalaatti

Syksy ja ruska ovat nyt ainakin täällä etelässä kauneimmillaan (joskin on jokseenkin märkää...). Samoissa upeissa väreissä hehkuu myös tämä superherkullinen salaatti.

Olen aina aivan innoissani tähän aikaan vuodesta, kun kaupat pursuilevat erilaisia kaaleja, myskikurpitsoita ym. ihanaa. Ja metsä pullistelee puolukoita, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä.

Tämä salaatti tuokin hyvin kauden maut yhdelle lautaselle (miinus ne sienet). :)

Salaattiin olisi sopinut erinomaisesti vuohen- tai sinihomejuusto, mutta ruokavaliot eivät sallineet tällä kertaa niiden käyttöä. Voit myös korvata kurpitsansiemenet esim. saksanpähkinöillä tai karpalot rusinoilla.

 Nyt mars, kokeilemaan! :)

Kurpitsa-lehtikaalisalaatti (4:lle)

1/2 pss lehtikaalia (n. 100-150 g)
1/2 iso myskikurpitsa tai 1 pieni
hieman öljyä
1,5 dl kvinoaa
vettä
3/4 dl kuivattuja karpaloita
1/2 dl kurpitsansiemeniä
1/2 sipuli
1 pieni omena (mielellään kirpeää sorttia, esim. granny smith)
suolaa
pippuria
(vuohenjuustoa tai sinihomejuustoa)

2 rkl appesiinimehua (puristin itse, mutta kaupan mehu käy hyvin)
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
suolaa
pippuria


Kuori ensin myskikurpitsa. Saat sen tehtyä näppärästi, kun lämmität kurpitsaa mikrossa täydellä teholla n. 1+1 minuuttia (käännä kurpitsa välillä). Lämmittämisen jälkeen kuori lähtee kevyesti kuorimaveitsellä.

Pilko kurpitsa pieniksi kuutioiksi.

Pilko myös lehtikaali, sillppua sipuli pieneksi ja pilko omena suupaloiksi.

Huuhtele ja keitä kvinoa kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan (n. 10 min).

Lämmitä öljyä pannulla. Lisää myskikurpitsakuutiot ja paahda n. 5 minuuttia, jotta kurpitsat saavat hieman väriä. Lisää pannulle n. 1/2 dl vettä ja nosta lehtikaalit kurpitsoiden päälle. Laita kansi päälle ja anna kurpitsoiden porista kypsiksi ja lehtikaalien höyryttyä raikkaan vihreiksi.

Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita sillä välin vinegretin ainekset keskenään.

Valuta kypsä kvinoa ja mausta se vinegretillä.

Yhdistä kaikki salaatin osaset keskenään. Sekoita kvinoa, kurpitsat, lehtikaalit sekä raa'at sipulit keskenään. Nostele päälle omenat, karpalot ja kurpitsansiemenet ja kääntele salaattia hieman sekaisin.

Jos haluat, lisää vuohen- tai sinihomejuusto.

Nauti lämpimänä tai kylmänä.

Fenkoli-jugurttipiirakka

Minun unelmien kesäruoka on raikasta, kevyttä, tuoretta, kaunista ja iloista.

Fenkoli-jugurttipiirakka on juuri sitä! Täydellinen kesätarjottava.

Kuvittele istuvasi kukkia uhkuvassa, hyväntuoksuisessa puutarhassa. Aurinko siivilöityy puiden lehtien ohi, mehiläinen pörrää lähistöllä. Kädessäsi on lasi superkylmää kuohuvaa. Eikö juuri tähän hetkeen sovi tämmöinen piirakka?

Tai kuvittele mökkiranta - ilmassa tuoksuu meri, levä ja suola. Kalliot tuntuvat karheilta jalkapohjaa vasten, lokit kaartelevat korkealla, pilvenhattaraa ei näy, mutta muutama purjevene lipuu jossain kaukana. Eikö tähänkin hetkeen sovi piirakka?

Huoh, kyllä kesä on kiva!!

Tämä piirakka on helppo tehdä, vaikkakin vaiheita on paljon. Ota siis aikasi - tee pohja vaikka edellisenä iltana, ja täytteenkin voi tehdä purkkiin odottamaan kokoamista.

Jopa ketunleivät voi poimia edellisenä iltana, ne säilyvät hyvin jääkapissa monta päivää.

Fenkoli-jugurttipiirakka

125 g voita tai margariinia
3,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl appelsiinin kuoriraastetta
1 tl aniksensiemeniä
1 rkl appelsiinin mehua
1/2 tl suolaa

margariinia vuoan voiteluun
korppujauhoja

350 g kreikkalaista jugurttia
2 tl hunajaa
2 tl dijonsinappia
1 tl fenkolinsiemeniä
1/2 fenkoli

pari ruokalusikkaa voita tai margariinia.
1/2 punasipuli (pieni)
2 rkl kapriksia
suolaa
pippuria

vuonankaalia tai pinaattia

1-2 kiivi-hedelmää

n. 15 cm pätkä kurkkua

tuoreita yrttejä (minulla maustekirveliä)

(punasipulia)

ketunleivän lehtiä

ketunleivän kukkia (tai syreenin kukkia)

raastettua appelsiininkuorta

suolaa

pippuria

Laita jugurtti valumaan esimerkiksi auki revityllä suodatinpussilla vuorattuun siivilään noin tunniksi.

Pese appelsiini hyvin ja raasta kuori talteen.

Tee pohja. Nypi rasva ja jauhot muruksi. Murskaa aniksensiemenet ja lisää ne yhdessä raastetun appelsiininkuoren (jätä vähän piirakan koristeeksi), appelsiinimehun ja suolan kanssa taikinaan.

Painele taikina paperoidun, voidellun ja jauhotetetun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Tee pohjasta ohut.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia. 

Anna pohjan jäähtyä hyvin.

Tee täyte. 

Sulata voi tai margariini pannulla. Pilko fenkoli melko pieniksi paloiksi. Kuullota fenkoleita pannulla pari minuuttia. Älä liian kauan, ettei fenkoli ihana maku katoa. Vain sen aikaa, että ne pehmenevät hieman.

Sekoita valuneeseen jugurttiin jäähtyneet fenkolit, dijonsinappi, hunaja, murskatut fenkolinsiemenet, pieneksi hienonnetut punasipulit ja kaprikset.

Maistele maku kohdalleen ja lisää suolaa ja pippuria.

Levitä täyte jäähtyneelle piirakkapohjalle.

Koristele piirakka. Revi pinaatinlehdistä pitkä ruoti pois (käytä pieniä lehtiä), tai jos käytät vuonankaalia, revi lehtien pieni pyöreä pää irti ja jätä "kannat" pois.

Ripottele runsaasti lehtiä täytteen päälle.

Kuori kurkku. Viillä siitä juustohöylällä ohuita lastuja, ja halkaise ne pitkittäin.

Rullaa kurkkulastut "ruusuiksi" ja painele niitä sinne tänne täytteeseen. Voit myös skipata ruusut, ja pilkkoa kurkun vain nätiksi pieneksi pilkkeeksi.

Kuori ja pilko kiivi. Levitä tasaisesti salaattipedille.

Koristele piirakka ketunelivillä, ketunleivän kukilla, tuoreilla yrteillä ja syötävillä kukilla.

Ripottele päälle suolaa ja pippuria, sekä hieman appelsiinikuoriraastetta.

Taivaallinen appelsiini-suklaamoussekakku

Äitienpäiväaamuna äidit kautta maan heräävät hehkeänä ja tepsuttelevat aamiaispöytään.

Ehdotan, että kaikki perheen ei-äidit kattavat pöydän valmiiksi ja jos oikein innostuvat, leipaisevat myös kakun.

Tässä olisi todella herkullinen kakku, joka onnistuu myös vähemmän harjaantuneelta paakarilta. :)

Ja vinkki number two:  kakku kannattaa tehdä viimeistelyä vailla valmiiksi edellisenä iltana, jotta aamulla säästytään viime hetken stressiltä ja sählingiltä. :)

Ja koska kakun jäähtymiseen pitää varata aikaa (toisin kuin minä tein ja täyte tietenkin valahti), kannattaa ehdottomasti aktivoitua ajoissa.

Jos olet lukenut blogiani aiemmin tiedät, että en ole pikkutarkan piperryksen ystävä, ja kakkuni ovat ulkomuodoltaan hyvin rustiikkisia. Sama pätee nyt.

Mutta tässä kakussa rustiikkisuus toimii. Päällä olevasta suklaamoussesta on helppo pyöräytellä lusikalla ruusumaisia kuvioita. Olin ajatellut raastaa kakun päälle suklaa- ja appelsiinilastuja, mutta mielestäni kakku oli riittävän kaunis näinkin. (Plus meillä oli nälkä).

Tässä appelsiini-suklaakakussa on suklainen pohja, pehmeä, kermainen mutta raikas keskusta ja päällä täyteläinen, ilmankeveä suklaamousse. Kelpaa.

Tämän ihanan kakun idea on sama kuin maailman parhaassa raparperikakussa.

Eli ei kun kokeilemaan! Viime vuonna kävi niin, että joku innokas isä kaipasi lisäneuvoja, mutta en ollut huomannut viestiä ajoissa. Yritän päivystää nyt tarkemmin, jotta voin neuvoa ajoissa. :)

Taivaallinen appelsiini-suklaamoussekakku

2,4 dl vehnäjauhoja
1 rkl kaakaojauhetta
1 rkl sokeria
125 g kylmää voita tai margariinia

Täyte:
2,4 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
1,2 dl vispi- tai kuohukermaa
1 muna
1 keltuainen
2 appelsiinia

Mousse:
100 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1,5-2 dl kuohukermaa
100 g suklaata


Mittaa kulhoon vehnäjauho ja sokeri. Siivilöi joukkoon kaakaojauhe. Sekoita hyvin.
Lisää kymä voi tai margariini paloina ja nypi tasaiseksi taikinaksi.

Voitele irtopohjavuoan reunat kevyesti. Painele taikina paperoidun irtopohjavuoan pohjalle (ei reunoille).

Esipaista pohjaa 180-asteisessa uunissa n. 5-7 minuuttia.

Tee sillävälin täyte. Sekoita keskenään sokeri, vehnäjauhot ja kerma. Lisää muna ja keltuainen.
Pilko appelsiini siten, että lohkot jäävät kuorettomiksi (eli ensin veitsellä oranssi kuori, ja sitten kukin lohko veitsellä erikseen). Palastele lohkot n. sentin pätkiksi.

Kääntele appelsiininpalaset täytteen joukkoon.

Kaada täyte esipaistetulle pohjalle ja paista 180 asteessa n. 30 minuuttia kunnes pinta on saanut hieman väriä.

Anna kakun tässä vaiheessa jäähtyä erittäin hyvin.

Tee seuraavaksi mousse. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Lisää sulan suklaan joukkoon loraus kermaa ja sekoita tasaiseksi ja juoksevaksi.

Sekoita joukkoon myös tuorejuusto.

Vatkaa loppu kuohukerma kiinteäksi vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla.

Taittele suklaaseos kermavaahdon sekaan.

Nostele moussea reilusti jäähtyneen kakun päälle. Voit halutessasi koristella kakun esim. suklaa- ja appelsiininkuorilastuilla.

Tarjoa heti.

Omena-pähkinäuunipuuro tuo onnea aamuun

Rakastan sunnuntai-aamuja. Ja vielä ihanammiksi ne tekee kauan odotetut vieraat. <3

Mielestäni on ihanaa hiippailla ensimmäisenä ylös ja valmistella aamupala rauhassa. Heräilyn ääniä on ihana kuulostella keittiöön. <3

Ja aamiaispöydän ääressä kuuluu istua pitkään, hengittäen syvään rauhallista tunnelmaa.

Tänään aamulla pyöräytin Glorian ruoka & viini -lehdestä bongatun brunssipuuron kevennettynä versiona (vähemmän sokeria, maitoa ja rasvaa). Lisäksi pöydästä löytyi muun muassa ikisuosikkia, vaivaamatonta pataleipää, tällä kertaa kokojyvävehnästä ja vehnäleseistä tehtynä.

Puuro oli kyllä tosi hyvää, joskin koostumus oli enemmänkin paistosmainen.
Ensi kerralla jätän munat reseptistä suosiolla pois ja lisään nesteen määrää - näin puurosta tulee pehmeämpää.

Omena-pähkinäpuuro (8:lle)

5 dl kaurahiutaleita
n. 1/4 dl fariinisokeria
1/2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
2 omenaa
n. 3/4 dl hasselpähkinöitä
6 dl vettä (tai maitoa) (ensi kerralla lisään vielä 1,5-2 dl nestettä)
2 munaa (ensi kerralla kokeilen ilman munia)
1 dl kurpitsansiemeniä
kourallinen hasselpähkinöitä
voita tai margariinia uunivuoan voiteluun


Sekoita kuivat aineet keskenään.

Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi ja kuutioi omenat pienehköiksi kuutioiksi.

Sekoita keskenään vesi ja munat.

Sekoita keskenään kuivat aineet, omenat, pähkinät ja vesi-munaseos.

Voitele uunivuoka voilla tai margariinilla.

Kaada seos vuokaan. Ripottele päälle kurpitsansiemenet ja loput rouhitut hasselpähkinät.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 25-30 minuuttia.

Anna seistä ja jäähtyä pikku hetken ennen tarjoamista. Kukin syöjä voi halutessaan notkistaa puuroa lautasellaan esimerkiksi maidolla.

Avokado-appelsiinisalaatti ja currykastike

Minulla on tällä hetkellä kotona 5 kimppua tulppaaneja. Kyllä.

Kolme edelliseltä kauppareissulta ja tänään kulkeutui kaksi lisää. :) 

Valoa kohti! Myös ruoassa!

Tämän iloisen ja aurinkoisen salaatin äärellä ei voi synkistellä! Ihanan erilainen ja niin kovin maukas salaatti toimii sellaisenaan tai muun ruoan kaverina.

Kuten alla näkyy, tarjosin salaatin kasvispadan kanssa (joka tosin oli makkaranpaloilla täydennetty, sillä kyseessä oli eilisen jämät, joita teki mieli vähän virittää :)).

Löysin tämän reseptin Maku-lehdestä (1/2017), joka osoittautui aivan loistavaksi numeroksi. Kaikki kolme sieltä jo testaamani reseptiä ovat olleet menestyksiä. Jee. :)

Mutta, kuten aina, muokkasin vähän tätäkin reseptiä. Kevensin menoa vaihtamalla fetajuuston raejuustoon. Hyvin toimi.

Avokado-appelsiinisalaatti ja currykastike (2-4:lle)

1 appelsiini
1 avokado
1/2 prk raejuustoa
1/2 kerä jäävuorisalaattia
n. 150 g kaalia
suolaa
pippuria

1 keltuainen
1 rkl sitruunamehua
1 tl currya
1 valkosipulinkynsi
1 rkl hunajaa
1/2 tl suolaa
1 1/2 dl oliiviöljyä
1/2 dl vettä
1/2 appelsiinin kuori raastettuna


Tee kastike.

Yhdistä kulhossa keltuainen, sitruunamehu, curry, valkosipulinkynsi, hunaja ja suola.
Jos hunajasi on kovin jähmeää, lämmitä sitä mikrossa muutama sekunti, että se pehmenee.

Sekoita sauvasekoittimella  ja ilsää oliiviöljy ohuena nauhana sekoittimen käydessä. Kuin tekisit majoneesia.

Sekoita hyvin.

Lisää vesi ja appelsiininkuoriraaste.

Nosta kylmään odottamaan.


Revi salaatti tarjoilulautasen pohjalle. Höylää kaali ohuiksi suikaleiksi esimerkiksi juustohöylällä, nostele salaattipedin päälle.

Kuori appelsiini veitsellä täysin kuorettomaksi. Viipaloi ohuiksi viipaleiksi ja poista keskeltä valkoinen ruoti. Nostele appelsiinit pedille.

Ripottele raejuusto salaattiin.

Pilko myös avokado ja lisää salaattiin.

Rouhi päälle suolaa ja pippuria.

Tarjoa kastike joko erikseen tai ripottele sitä hieman annoksen päälle.

Mustikka-vaniljakulho

Huh! Onpas tullut kesälomailtua niin urakalla, että blogissakin on ollut pieni luova tauko. :)

Ihanaa ja vauhdikasta on ollut. 

Ja mikä marjakesä! Satoa pukkaa ovista ja ikkunoista!

Mustikoita varmasti löytyy vielä metsistä, joten ehdit hyvin pyöräyttää tämän ihanan mustikka-vaniljakulhon. Jos mustikoita ei näy, voit loistavasti käyttää esimerkiksi parhaassa satovaiheessa olevia vadelmia, karviaisia tai viinimarjoja.

Marjat lepäilevät vaniljaisessa vanukaskylvyssä rapsakassa, ohuessa taikinakulhossa. Todella herkullista!

Tein tämän piirakan kahdesti; ensimmäisellä kerralla tapahtui jotain käsittämättömän mystistä, ja luottovanukas muuttui saostumisen jälkeen nesteeksi. En vieläkään tiedä, mitä tapahtui. Seisoiko se liian kauan? Eikö se tykännyt viileästä (oli jääkaapissa)? Vai oliko ilmassa kenties ukkosta?

Toisella kerralla piirakka kuitenkin onnistui juuri kuten kuuluikin. :)

Tein piirakan pieneen, 17cm-halkaisijan irtopohjavuokaan. Tästä riitti n. 4 henkilölle (kahdestaankin meni koko setti). 

Voit toki tehdä kulhot myös annoskoossa pieniin uunivuokiin.

Reseptissä vanukkaan ja taikinan määrät ovat vähän reilut, joten voit  halutessasi puolittaa taikinan reseptin ja viilata 1/3 vaniljavanukaasta pois.

Itse tein taikinasta siis kaksi piirakkaa toisiaan seuraavina päivinä. Puolet taikinasta odotti jääkaapissa. Vanukkaan keitin kahdesti aina tarjoamispäivänä (erikseen kumpaankin piirakkaan) ja yli jääneet vanukkaat söin onnellisesti sellaisenaan. :)

Mustikka-vaniljakulho (4:lle, 17 cm irtopohjavuokaan)

n. 2,5 dl mustikoita

1/2 banaani

n. 2 rkl maitoa

Vanukas (Huom! Tästä määrästä jää noin 1/3 yli):

3 keltuaista
3 rkl sokeria
3 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoja
6 tl vaniljasokeria
4,5 dl maitoa

Taikina (Huom! Tämä määrä riittää kahteen kulhoon):

3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
1/2 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

100 g margariinia tai voita
0,4 dl kylmää vettä

Tee ensin taikina.

Yhdistä keskenään jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe. Sekoita joukkoon margariini ja nypi/sekoita tasaiseksi.

Lisää kylmä vesi nopeasti sekoittaen. Kääräise taikina elmukelmuun ja nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Viritä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. En voidellut reunoja, eikä piirakka siitä huolimatta jämähtänyt kiinni.

Ota puolet taikinasta ja painele se ohueksi kerrokseksi irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Tee reunoista kunnolla korkeat (voit tehdä korkeammat kuin minulla kuvassa). Huomaa, että taikina vähän kohoaa uunissa, eli pohja  nousee ja reunojen suhteellinen korkeus laskee. Mitä korkeampi reuna, sitä isompi kuppi ja sitä enemmän täytettä. :)

Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 7 minuuttia, kunnes se juuri ja juuri kypsyy ja saa ihan pikkuisen väriä.

Nosta pohja jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Irrota irtopohjavuoka.

Tee seuraavaksi vanukas. Yhdistä kaikki aineet kattilassa. Lämmitä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes seos paksunee. Vanukas saa siis kuplia muutaman kerran. Nosta sivuun levyltä ja anna aavistuksen jäähtyä. Älä seisota liian pitkään, ettei vanukas leikkaannu.

Viiltele jäähtyneen taikinakulhon pohjaan muutama viilto ja riko vähän paistopintaa. Kostuta pohja (ei reunoja) maidolla.

Muussaa banaani ja levitä se taikinakulhon pohjalle. Ripottele päälle myös mustikoita.

Lusikoi päälle vanukasta sen verran, että kulho täyttyy piripintaan. Ripottele päälle loput mustikat.

Ja tässä vielä se epäonnistunut yksilö. :D Näinkin voi käydä.
Syytän ukkosta.

Ja tältä sen kuuluisi näyttää. :)

Omena-vaniljapiirakka

O-ou! On juhannus! Ihanaa!

Oletko just kohta kiiruhtamassa ulos ovesta? Onko auto jo puoliksi pakattu?

Vai saitko kenties ex-tempore vieraita tai kutsun kyläilemään?

Pikainen ja superherkullinen piirakka pelastaa! Tämän saa myös tehtyä lähes mistä tahansa kotoa löytyvistä hedelmistä, marjoista tai vaikka hillosta.

Tarkkasilmäiset voivat huomata, että resepti on itse asiassa sama kuin taannoisessa raparperipiirakassa. Ja syystä! Se oli vain niin älyttömän hyvää! :D

Nämä raikkaan makeat, keveät ja samettiset, flanmaiset piirakat ovat minun makuuni. Tämä piirakka kainalossa on hyvä jatkaa mökille juhannuksenviettoon. :)

Omena-vaniljapiirakka

n. 1/2 l pilkottuja omenoita
2 rkl sokeria
(n. 0,8 dl vettä)

4 munanvalkuaista
4 munankeltuaista
1,8 dl sokeria
1 rkl sitruunamehua
1 tl vaniljauutetta
120 g sulaa margariinia tai voita
1,8 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa


Kaada kattilaan pilkotut omenat ja sokeri. Jos käytät pakastettuja omenoita, ei sinun välttämättä tarvitse lisätä vettä. Anna kiehua viisi - kymmenen minuuttia, kunnes omenat pehmenevät. Nosta sivuun jäähtymään.

Vatkaa munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Vatkaa toisessa astiassa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitruunamehu ja vaniljauute. Lisää myös sula margariini hyvin sekoittaen.

Lisää vehnäjauhot. Ja viimeiseksi lisää maito kahdessa erässä. Taikina on tässä vaiheessa todella juoksevaa, älä ihmettele.

Kääntele mukaan valkuaisvaahto.

Voitele pyöreä uuni- tai kakkuvuoka. Lusikoi pohjalle 2/3 omenapaloista.

Kaada päälle taikina.

Nostele varovasti loput omenanpalaset taikinan päälle. Käytä pieniä paloja, koska niiden tulee pysyä taikinan valkuaisvaahtokuplien päällä. Ei siis liian painavia klönttejä. :)

Paista kakkua 170-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia.

Ranskalainen viikuna-pähkinäleipä, pain aux figues

Voi miten rakastankaan Ranskaa ja kaikkea mitä kyseinen maa minulle merkitsee.

Ja rakastan rakastan rakastan ranskalaista ruokaa - etenkin uunituoretta, vuosikymmenten kokemuksella leivottua, rapeakuorista, iki-ihanaa leipää. Tietysti aamulla boulangeriesta noudettuna. :)

Ranskalaisista leivistä suosikkejani ovat hedelmiä ja pähkinöitä notkuvat hapanleivät. Ja ehkä kuitenkin se paras kaikista on pain aux figues, eli viikunaleipä pähkinöiden kera. <3

Olen asunut Ranskassa vuosina 2007-2008 ja visiteeraan Pariisissa aina tilaisuuden tullen. Ranska-aikanani koin paljon isoja asioita ja valtavia tunteita, ja opin itsestäni paljon. Solmin uusia, tärkeitä ihmissuhteita, mutta myös katkaisin joukon vanhoja, joista oli tullut raskas taakka kantaa. Palasin kotiin jollain tapaa muuttuneena naisena.

Löysin arkistoistani alla olevan valokuvan. Se on otettu lentokoneessa vuonna 2013 palatessani kotiin Pariisista, missä olin ollut kahden hyvän ystäväni kanssa (molempiin olin tutustunut Ranskassa, toinen yhä asui Pariisissa). 

Tuolta matkalta päällimmäinen muisto on tunne. En tiedä miksi, mutta jostain syystä tuo viikonloppu herätti minussa vahvoja tunteita ja sai minut ajattelemaan - kaikkea, elämää, minua, läheisiäni... Muistan istuneeni lentokoneessa paluumatkalla ja vain miettiväni. En lukenut lehteä tai näppäillyt kännykkää. Tuijotin vain eteeni ja ajattelin. 

Ja söin aivan uskomattoman ihanaa viikunaleipää, jonka olin ostanut evääksi mukaan. Välissä tietysti camembertiä. Kuten aina silloin kun vielä asuin siellä...

En tiedä syntyikö tuon lentomatkan ajatuksista mitään suurta, mutta ainakin juuri nyt vahvistui tunne, että on aika taas palata. Joko yksin tai matkaseuran kanssa, mutta haluan taas hengittää syvään ja miettiä elämääni. Jostain syystä se onnistuu Pariisissa parhaiten. :)

Ehkä samalla koluan taas muutaman boulangerien... :) Alla jonotan vuonna 2010 pikkasen innoissani legendaarisen Poilânen leipomon edessä maailman kuuluisinta leipää. Kyseinen leipä ei tehnyt vaikutusta, mutta toisin teki Flan Patisserie Traditionell, jota sittemmin olen kotikeittiössänikin hurjasti harjoitellut.

Ah, memory lane, viet minut mukanaan. Palataan tähän kauniiseen keväiseen päivään, ja äsken leipomaani viikunaleipään!

Mielestäni leipä on parasta, kun hedelmäkimpaleet ovat suuria ja meheviä. Samoin pähkinät.

Sattumien tulee olla kuin aarteita ja timantteja pehmeän, täyteläisen taikinan syleilyssä.

Ja ah, mikä nautinnon huipentuman tänään koinkaan. Seisoin yksin keittiössä, vauva nukkui ulkona ja mies touhusi pihatöitä. Leikkasin rapeakuorista leipää ja kuulin sen rasahduksen, huumaavat tuoksut leijuivat ympärillä, kuoren alta paljastui täyteläinen, vielä lämmin sisus, joka oli täynnä meheviä sattumia.

Sipaus voita suli leivän päälle. Tuijotin ulos, söin, suljin silmäni ja ajattelin. Pariisiin voi päästä myös hyvin pienellä vaivalla. <3

Viikuna-pähkinäleipä

8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
1/3 tl kuivahiivaa
4 dl kylmää vettä

5-6 isoa kuivattua viikunaa

loraus vettä liottamiseen

kourallinen pähkinöitä (esim. hassel- ja cashew-)

Sekoita keskenään vehnäjauhot, suola ja kuivahiiva. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi nopeasti. Älä vaivaa.

Peitä taikina pyyhkeellä ja anna seistä 12-16 tuntia.

Kun taikina on kertaalleen kohonnut, on aika lisätä täytteet. Pilko viikunat pikkurillin pään kokoisiksi palasiksi ja laita ne 5-10 minuutiksi vesitilkkaan likoamaan. Tarkoitus on vain pehmittää niitä hieman, ei liottaa pois kaikkea makua. :)

Rouhi pähkinät tosi karkeaksi rouheeksi.

Kääntele kohonneeseen taikinaan liotetut viikunat (Ei liotusnestettä! Sen voi vaikka juoda. Nam!) ja pähkinät. 

Koeta taitella taikinaa niin, että täytteet jäävät taikinan "sisään", eivätkä kauheasti pilkistele. Viikunat, jotka osuvat padan reunoihin kärähtävät helposti, joten on paras pitää ne leivän sisällä.

Anna taikinan nousta vielä pari tuntia.

Nosta pata (ja padan kansi padan viereen, ei päälle) uuniin ja lämmitä uuni 225-asteeseen. Kun uuni on valmis, odota vielä tovi, että pata varmasti on kuuma.

Kumoa taikina pataan. Nosta kansi padan päälle ja koko komeus uuniin. 

Paista ensin 30 minuuttia kannen kanssa. Ota sitten kansi pois ja jatka paistamista vielä 25 minuuttia. Leipä on valmis, kun se on kauniin ruskea ja kumisee pohjasta taputettaessa.

Nosta leipä pois padasta ja anna sen jäähtyä ritilän päällä ainakin tunti ennen leikkaamista. Leipä kypsyy vielä sisältä, ja liian kuumana leikattu leipä lätsähtää helposti.