tiistai 8. syyskuuta 2015

Syyskuun kasvimaakatsaus

Voi kauhistus miten aika rientää! Nyt on syyskuu. SYYSKUU!

Ja satokausi ei olekaan enää vain tuoretta pinaattia ja salaattia, vaan tervetuloa tomaatit, omenat, porkkanat...


En ole saanut vieläkään päätettyä, minkä sortin omenapuun istutan pihaamme, joten tänä vuonna sain tädiltäni pari säkillistä satoa. :) Ja mikä ihmeellisintä: viinirypäleitä! Ne kasvavat hänen puutarhassaan aurinkoisessa ja suojaisessa nurkassa lasikatoksen alla. Uskomatonta. Ja hyvää!

Omasta maasta olen nostanut eilen  ensimmäiset porkkanat. Jätin ne aivan hunningolle... En edes harventanut rivejä. Ja sen kyllä huomaa. Joukossa on oikein hyvin kasvaneita, isoja kaunokaisia ja toisaalta superminejä raukkoja. :) Mutta voi että, tätä makua ei kaupan porkkanoissa ole koskaan.



Minulla kasvoi tänä vuonna puutarhassa kaksi eri kirsikkatomaattia. Toinen oli "tavallinen" kirsikkatomaatti, jonka lajia en muista, ja toinen "black cherry", joka kasvattaa lähes mustat hedelmät. Alla olevassa kuvassa pienin raukka on jälkimmäistä lajia.


Kuten alla olevasta kuvasta näkyy (otettu 25.7.), ovat tomaatit todella nauttineet uudesta kasvupaikastaan! Ne kasvoivat aivan valtavasti!! Korkeimmat huiput olivat pitkällä pääni yläpuolella.

Tämmöistä ongelmaa ei minulla ole ennen ollut, joten nyt vasta opin, että liian pitkät varret kannattaa katkaista, sillä muuten kukat eivät ehdi kehittyä hedelmiksi. Katkaisin siis jokaisen pitkän, kasvavan varren n. 3 tai 4:n tertun jälkeen. Kauheaa, mutta pakollista...

Myöhemmin katkoin myös lyhyempiä sivuversoja kokonaan pois, vaikka ne kauniisti kukkivatkin. Epäilen nimittäin, ettei kuumakaan syksy ehtisi näitä kypsyttää.

Ja opin myös, että tomaattien lehtiä kannattaa alkaa leikkailemaan elokuun puoliltavälin pois. Näin kypsyvät hedelmät saavat enemmän valoa. Olen siis leikannut suunnilleen yhden lehden per varsi per päivä. Nyt pöheikkö on huomattavasti rauhoittunut. :)

25.7.
 Ensimmäiset tomaatit alkoivat punertaa vasta elokuun kahdennenkymmenennen päivän tienoilla...


...ja kypsyivät 28.8. Kiitos hitaasti käynnistyneen kasvukauden ja kovan varrenkasvatuksen.


Jatältä meillä näyttää tänään. :)


Kesäkurpitsa on nauttinut kasvupaikastaan ja satoa on tullut mukavasti. Tähän mennessä noin 5 kesäkurpitsaa ja toiset 5 ovat vielä tulossa.

Avomaankurkku sen sijaan teki vain 3 vaivaista kurkkua. Se ei kestänyt alkukesän huonoa maaperää ja multaa, ja koko kasvukausi jäi kituiseksi ja lyheksi.


Pinaattisato oli positiivinen yllätys! Pakastin on ryöpättyä pinaattia täynnä ja korjasin viimeiset lehdet vasta tällä viikolla ja samalla nypin varret pois maasta. Ne alkoivat jo olemaan sen verran pitkiä ja huonossa hapessa. Ensi vuonna kyllä istutan pinaattia taas ja toivottavasti löydän Campagna-lajia.


Myös maa-artisokka ja valkosipulit voivat hyvin. Varret ovat venähtäneet vielä tästäkin reilusti, vaikka aikaa on kulunut vain pari viikkoa. :)


Myös hernesato oli runsas. Voi että, ensi vuonna paljon herneitä, ja kasvatus koko ajan hallaharson alla, etteivät puput pääse tekemään tuhojaan. :)

Ja yllätyksien yllätys! Kylvin viime vuonna palsternakkaa, mutta se ei koskaan kasvanut lehtiä suuremmaksi. Tänä vuonna jopa siirsin kyseistä kasvimaata puolisen metriä multineen päivineen. Jostain syystä maasta nousee nyt 3 varsin reilun kokoista ja terhakkaa palsternakkaa! Ihme juttu! Mahtavaa saada satoa näin jälkijättöisesti! :D


Kukkarintamallakin menee hyvin.

Ritarinkannukset kukkivat kahdesti ja malva kukkii toista kuukautta niin valkoisena kuin vaaleanpunaisenakin.


Syysleimu on myös upeassa loistossa vieläkin. Kukat aukesivat elokuun puolenvälin jälkeen.


Saimme nauttia myös kauniista ukonkelloista. Kukat olivat meitä vastassa kun tulimme tyttäremme kanssa synnytyssairaalasta kotiin. :)



sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kevyet ja mehevät mustikka-unikonsiemenmuffinssit

Sunnuntai-aamun suloisin: terveelliset ja herkulliset mustikka-unikonsiemenmuffinssit.


Rakastan sunnuntai-aamuja. On ihanaa herätä aikaisin ja tuoksutella ilmaa. Nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta tietäen, että edessä on koko päivä perheen kanssa. Ehkä asialista on typötyhjä, ehkä päivään kuuluu ulkoilua tai ystävien tapaamista.

Voipi olla, että edellisenä iltana on tullut parannettua maailmaan myöhään. Tällöinkin aamua ilahduttaa illalla tiskatut ja kuivatut viinilasit. :)


Sunnuntai-aamuissa parasta on kiireetön aamiainen. Siihen sopii täydellisesti myös nämä nopeasti valmistuvat mustikka-unikonsiemenmuffinssit, joiden herkullisuus-terveellisyys-suhde on erittäin kohdallaan. :)

Kiitokset reseptistä ystävälleni!


Mustikka-unikonsiemenmuffinssit (12 kpl)

3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl leivinjauhetta (kyllä, ruokalusikallinen!)
25 g sulaa margariinia
2 rkl unikonsiemeniä
1 muusattu banaani
2 valkuaista
1,5 dl maitoa
1 dl juoksevaa hunajaa (jos hunajasi on kiteistä, lämmitä sitä hetki mikrossa)
1,5 dl (kohmeisia) mustikoita


Sujauta muffinssivuokaan muffinssipaperit. 

Sekoita keskenään jauho, suola ja leivinjauho. Lisää margariini ja sekoita hyvin.

Lisää muusattu banaani. Sekoita valkuaiset ja maito keskenään ja lisää ne yhdessä hunajan kanssa taikinaan. Sekoita hyvin.

Kääntele mustikat taikinan joukkoon varovasti. (Jos käytät pakastemustikoita, anna niiden sulaa "kohmeisiksi". Älä päästä mustikoita täysin sulaksi, sillä silloin niistä irronnut neste värjää taikinan kokonaan lilaksi. Jätä taikinaan "rantuja", joihin mustikka ei sekoitu.)


Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 225-asteisessa uunissa n. 12-15 minuuttia.







keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ternijuusto-mustikkamalja

Nyt tulee perinteistä ja ihanaa yhdistelmää: mustikkaa ja maitoa. Ja todella monessa muodossa. :)
On ternijuustoa, vaniljakiisseliä, mustikkahilloa, kauracrumblea...


Äitini tekee maailman ihaninta ternijuustoa aina saadessaan mökkimme naapuritilalta ternimaitoa. Tästä herkusta on ihanan helppo jalostaa yhtä sun toista. Tällä kertaa juhlimme mökillä veljeni ja hänen vaimonsa hääpäivää näillä ihanilla ternijuusto-mustikkamaljoilla.


Tämä jälkkäri oli ehkä vähän työläs, sillä komponentteja on tosi monta. Muuten herkku on kuitenkin helppo, sillä komponentteja ei voi mokata ja ne voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Kaikki aineksetkin löytyvät oikeastaan aina mökin perusvarastoista ja luonnosta.


Ternijuusto-mustikkamalja (6:lle)

n. 5 dl ternijuustoa
3 dl (1,5 + 1,5) mustikoita
2 dl kaurahiutaleita
4 rkl voita tai margariinia
1,2 (0,4 + 0,5 + 0,3) dl sokeria
4 dl maitoa
2 keltuaista
2 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja
kourallinen tuoretta minttua
1 limen kuori raastettuna


Tee ensin maitokiisseli.
Yhdistä kattilassa maito, keltuaiset, 0,3 dl sokeria ja vaniljasokeri. Lämmitä miedolla lämmöllä kunnes maito kuplahtaa. Suurusta maitotilkkaan liotetulla perunajauholla. Keittele hissukseen kunnes kiisseli pulpahtaa ja paksunee. Mausta limenkuoriraasteella. Nosta kiisseli kylmään odottamaan.

Tee seuraavaksi mustikkahilloke.
Mittaa kattilaan 1,5 dl tuoreita (tai pakaste) mustikoita ja 0,4 dl sokeria. Muussaa mustikoita vähän ja keittele viisi - kymmenen minuuttia miedolla lämmöllä. Muista tuoreella silputulla mintulla. Nosta hilloke jäähtymään.

Tee kauracrumble.
Sulata panulla tai kattilassa voi tai margariini. Lisää sokeri ja sekoita kunnes sokeri sulaa. Lisää kaurahiutaleet ja paistele viitisen minuuttia. Nosta crumble sivuun jäähtymään ja kovettumaan.

Koko annokset.
Lusikoi maljoihin kerroksittain 1) ternijuustoa 2) mustikkahilloketta 3) kauracrumblea 4) vaniljakastiketta ja 5) tuoreita mustikoita. Koristele muutamalla tuoreella mintunlehdellä.

Voit myös tarjota vaniljakiisselin kuumana erikseen, jolloin jokainen saa annostella sitä itse maljaansa.


torstai 27. elokuuta 2015

Tomaattinen rapukeitto, erittäin yksinkertaisettu bouillabaisse

Tein "vahingossa" erittäin ilahduttavaa keittoa. :)

En osannut odottaa, että humahtaisin keskelle Etelä-Ranskaa! Mutta kas, tämä keittohan muistuttaa aivan bouillabaissea! Miinus sata työvaihetta ja tuntien hauduttelu. :)


Sanomattakin on selvää, että en todellakaan yritä väittää tämän keiton olevan alkuperäisen veroinen. MUTTA ottaen huomioon sen, että valmistus vie vain viitisentoista minuuttia, on tässä yllättävän kova haastaja. :) Vähän enemmän bouillabaissen makua saat keittoon lisäämällä mausteeksi sahramia ja kenties ripauksen appelsiininkuoriraastetta.


Tarjoa tämä ihana ja kevyt keitto vaikka rapeakuorisen pataleivän tai kaurapatonkien kera.

Ai niin! Kiitos ideasta Anna-Leena Härkönen ja Glorian Ruoka & Viini 2/2013.


Tomaattinen rapukeitto (4:lle)

8 pienehköä perunaa
1 l vettä
3 rkl kalafondia
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
loraus öljyä tai nokare margariinia
500 g paseerattua tomaattia
70 g tomaattipyreetä
1 dl valkoviiniä
loraus sitruunamehua
4 dl (pakaste) katkarapuja
n. 1/2 dl kapriksia
mustapippuria
suolaa

maustamatonta tuorejuustoa
(tai raejuustoa, smetanaa tai ranskankermaa)


(Ota ravut sulamaan.) Kuori ja pilko perunat suupaloiksi.

Mittaa kattilaan vesi ja kalafondi ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää perunat.

Kuullota perunoiden kiehuessa hienonnetut sipulit ja murskatut valkosipulit. Lisää kuullotuksen loppuvaiheessa ohuiksi suikaleiksi pilkottu fenkoli. Säästä fenkolin tupsut ja hapsut. Kuullota vielä minuutti.

Lisää perunakattilaan paseerattu tomaatti ja tomaattipyre sekä kasvikset ja viini. Keitä muutama minuutti kunnes perunat ovat kypsiä.

Lorauta joukkon sitruunamehu ja ripottele mukaan kaprikset. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada myös ravut joukkoon liemineen. Kuumenna.

Koristele annos fenkolin tupsuilla. Lisää annokseen halutessasi maustamatonta tuorejuustoa, raejuustoa, smetanaa tai ranskankermaa.

Nauti!


sunnuntai 23. elokuuta 2015

Ihana vaniljainen banaanipiirakka

On taas elokuu ja juhlaviikot! 

Näihin päiviin aina liittyy kaikenlaista kakunpyörittelyä ja yksi suuri syy on mieheni synttärit. Tänä vuonna juhlimme niitä Red Velvet -kakulla sekä itse juhlapäivänä vaniljaisella banaanipiirakalla. Juhlakalu on nimittäin suuri banaanin ystävä. :)



Jotenkin näitä synttäreitä varten tulee aina pyöräytettyä useita kakkuja. Taitaa olla tekijässä vikaa... :) Eräänä vuonna kakkuja syntyi seitsemän eri juhlia varten ja muinakin vuosina on yleensä tullut tehtyä pari-kolme eri luomusta. Repertuaarista löytyy esimerkiksi taivaallinen gluteeniton mutakakku, mustikka-marenkikakku, hedelmäkakku, sitruuna-lakritsikakku, minttukakku, snickers-kakku, cookie dough -jäätelökakku, mustaviinimarja-valkosuklaakakku...


Takaisin banaanipiirakkaan. Voi että, kyllä oli hyvää! Ja banaanista. Vaniljainen vanukaskerros oli aivan ihanaa. Olisin voinut lusikoida sen ihan sellaisenaan.
Tämä oiva vanukas sopii varmasti loistavasti yhteen jos toiseen käyttöön: kakkujen väliin, jälkkärimaljaan marjojen kera, ihan mihin vaan! Voisikohan sitä laittaa pullapitkon väliin vai kävisikö uunissa katastrofi...


Meille piirakka maistui parhaiten hellepäivänä jääkaappikylmänä. Suosittelenkin tarjoamaan piirakan raikkaana. On myös hyvä idea tehdä piirakka kermakerrosta vailla valmiiksi tarjoamista edeltävänä päivänä, jotta pohja mehevöityy ja on helpompi leikata. Toki jos tykkäät rapsakasta pohjasta, tarjoa piirakka valmistuspäivänä. :)


Vaniljainen banaanipiirakka

Pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
100 g margariinia tai voita
1/2 tl suolaa
1 keltuainen
0,4 dl kylmää vettä
1 tl leivinjauhetta

Vanukas:
1,5 dl sokeria
0,8 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
5 dl maitoa
3 keltuaista
2 rkl margariinia tai voita
1 tl vaniljauutetta (tai 2 tl vaniljasokeria)

2 isoa banaania tai 3 pienempää

Kuorrute:
1 dl kuohu- tai vispikermaa
1 rkl sokeria


Aloita tekemällä pohja. Sekoita keskenään jauhot, sokeri, leivinjauhe ja suola. 
Lisää keltuainen ja margariini hyvin sekoittaen.

Lisää lopuksi vesi nopeasti. Voitele ja jauhota piirakkavuoka ja painele taikina sen pohjalle.


Paista pohjaa 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia kunnes se on kauniin ruskea. Käytä halutessasi paistoherneitä niin pohja ei kohoa liikaa.


Anna jäähtyä hyvin.

Tee seuraavaksi vanukas.

Yhdistä kattilassa sokeri, jauhot ja suola. Lisää maito pienissä osissa ja sekoita tasaiseksi.
Kuumenna seosta miedolla lämmöllä kunnes se kiehuu hissukseen ja paksuuntuu.

Sekoita keltuaisten koostumus astiassa kevyesti rikki. Lisää astiaan n. 1/2 dl lämmintä maitoseosta ja sekoita hyvin. Näin munat eivät kokkeloidu kun lisäät ne kiehuvaan seokseen.

Lisää keltuaiset kattilaan hyvin sekoittaen. Keittele seosta pari minuuttia kunnes se paksuuntuu hieman lisää. Jäähdytä myös vanukas hyvin joko huoneenlämpöön tai jääkaappikylmäksi kelmun alla.


Kokoa piirakka. Leikkaa banaanit ohuiksi siivuiksi ja levitä ne tasaisesti pohjan päälle.


Levitä päälle vanukas. Jos haluat tarjota piirakan vasta seuraavana päivänä, laita se tässä vaiheessa kelmun alla jääkaappin odottamaan.


Vispaa kerma ja lisää siihen sokeri. Levitä kerma piirakan päälle juuri ennen tarjoamista. Jos haluat, voit ripotella kerman päälle vielä rouhittuja (suola)pähkinöitä.

Alla on kauhea kuva koko piirakasta. Hehkuva aurinko ei ollut paras kuvausvalo, eikä estetiikkaa lisännyt kesken loppuva kermavaahto (minulla oli vähemmän kuin ohjeessa), jota paikkasin pursotinkermalla. :D Pursotinkerma ei siis todellakaan sovi muihin kuin heti syötäviin annoksiin. Älä siis tee näin. Uhrauduin vain valokuvauksen vuoksi. :)