tiistai 24. huhtikuuta 2012

Kreikkalainen munakoisopasta on todellinen arjen pelastaja

Myönnetään totuus. Kenelläkään ei ole aikaa loihtia päivittäin valtavan upeita ja innovatiivisia kulinarismin huipentumia. Etenkin kun ne yleensä vaativat pitkän pohdiskelun, materiaalihankinnat parista eri kaupasta ja tuntien hauduttelun. Puhumattakaan siitä, että ei sitä aina jaksa niin hirveästi tsempata. Energiaa menee kyllä ihan riittämiin ihan töiden tekoon ja muuhun elämiseen.

Siksi tarvitaan arjenpelastajaruokia.

Myönnetään myös toinen totuus: Eivät nämäkään ruoat nyt ihan kaikkea pelasta. Kun tulee väsyneenä ja nälkäisenä kotiin, eikä keittiössä odota pienintäkään merkkiä siitä, että joku muu voisi tehdä ruoan, niin kyllä siinä alkaa rasat pärkyämähän! *

Olen nälkäisenä todella räjähdysherkkä, ja olen oikeastaan aina kotiin tullessa nälkäinen. Siinä kriittisessä puolessa tunnissa ennen kun ruoka täyttää masuni ja aivoni rekisteröivät sen, saa jo aika paljon tuhoa aikaiseksi. Olen aika varma, että noin 80 % parisuhteemme ongelmista sijoittuu näihin puolen tunnin slotteihin. Tässä välissä on myös todella helppo ärjyä äidille, kun se taas kysyy jotain tyhmää puhelimessa, kuten: "Mitä kuuluu?". Tai jos joku kadulla ei väistäkään alta pois... Jopa koiranpennut ja pikkulapset joutuvat yleensä tänä aikana vihani kohteeksi. 

En kyllä ole tästä mitenkään ylpeä. Pitäisi ehkä tehdä asialle jotain.

*Disclaimer: Tämä postaus ei tietenkään millään tavoin viittaa meidän perheen kotielämään. Eikä henkilöidy kehenkään.

Vihaisena ja nälkäisenä ei myöskään oteta monimutkaisen hienoja otoksia uusista ja moderneista kuvakulmista.

Tämä oikeasti todella maukas ateria valmistui noin 10-15 minuutissa. Ja aika laskettiin siitä, kun sain bootsit pois jalasta eteisessä. Sen jälkeen suoraan käsien pesun kautta sipulia pilkkomaan.


Kreikkalainen munakoisopasta (2:lle)

puolikas isosta munakoisosta
1/2 paprika (punainen tai keltainen)
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
loraus oliiviöljyä
1 tlk tomattipyrettä
1/2 rkl kasvisfondia
loraus vettä
muutamia oliiveja
ihan pieni ripaus neilikkaa
basilikaa (juu juu, tuore olisi parempaa. Mutta kasvukausi on vielä kesken ja kauppaan ei ehdi, joten kuivatulla mennään)
suolaa ja pippuria
fetajuustoa

täysjyväpastaa


Pilko sipulit melko isoiksi paloiksi. Murskaa / pilko valkosipulinkynnet. Pilko munakoiso kuutioiksi. Lämmitä öljy pannulla ja lisää kerralla sipulit, valkosipulit ja munakoiso. Kuullottele miedolla lämmöllä hetki. Lisää vähän vettä, jos tuntuu, että kasvikset kärisevät eivätkä pehmene.

Keitä pasta.

Lisää pannulle muutaman minuutin päästä paprikat ja tomaattipyre. Lisää kasvisfondi (ja jälleen vähän vettä, jos tuntuu kuivalta). Pilko oliivit puoliksi ja nakkaa sekaan.

Mausta. Neilikkaa ei kannata laittaa kuin ihan pieni ripaus, sillä se antaa aika vahvan "jouluisen" ominaismaun. Mutta kylmänä ja viimaisena päivänä (kuten eilen), se toi juuri tarvittavaa lämpöä ja eksotiikkaa ruokaan.

Murenna sekaan tai annoksen päälle fetajuustoa.

Syö. Rauhoitu. Pyydä anteeksi. :)

Keittiömme ikkunalaudan varustusta: keittokirjoja, Gastronomian sanakirja, synttärikortti minulta miehelleni sekä pehmoankka (ainoa pehmo koko talossa), joka on kunnianosoitus maailman parhaalle ruoka-annokselle, varsovalaiselle ankalle.



4 kommenttia:

  1. Vilken söt anka! Jag har helt missat den!

    VastaaPoista
  2. Siis kukaan muukaan ei ikinä ole nälkäisenä vihainen, tai kiukkuinen tai lauo ylipäätänsä mitään kärkeviä huomioita! Pois se meistä!
    Siinä vaiheessa muiden kanssaeläjien ois parasta huomata se musta pilvi pään päällä ja itsesuojeluksi hihkaista: hei kulta, ruoka on valmis!
    Sitä päivää odotellessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se päivä on koittava!! :)

      Ja kyllä, olen samaa mieltä. Voi vaikka työntää omenan käteen, mutta "ruoka on valmis" kuulostaa aika hyvältä... :)

      Poista