Kanaa ja katkarapuja mangokastikkessa

Tämä resepti on ehkä ensimmäinen koskaan talteen kirjoittamani resepti. :)

Aika nostalgisissa makumaailmoissa siis leijuttiin, kun tein tätä ensimmäisen kerran varmaan yli kymmeneen vuoteen...

Muistan tehneeni tätä monesti opiskeluaikoina ison kattilallisen, josta kuvittelin syöväni monta päivää. Usein kattila tyhjeni jo saman päivänaikana.

Isännöimme illallisen ystävillemme viikonloppuna ja sain ihan hirveän Aasia-kipinän ja värikoordinaatiovimman. Pöytäliinasta se lähti, ja sen seurauksena ruokien piti olla kellertäviä, samoin kukkien ja vaatteideni. 

Pahoittelen tätä kohtuullisen kauheaa esillepanoa ja kuvien huonoa laatua. Mutta kun ystäväporukan kanssa illallistaa, ei todellakaan ehdi stailaamaan annoksia. On liian kiire puhua. :)

Mutta siis kana ja katkaravut mangokastikkeessa on ihanan thai-henkinen, hedelmäinen, raikkaan-makean-tulinen ja pikantti ruoka. Olkaa hyvä!

Kanaa ja katkarapuja mangokastikkessa (6:lle)

400 - 600 g maustamattomia kanasuikaleita

Kastike:
1 prk lasten mangososetta
1 rkl soijaa
4 - 5 valkosipulinkynttä
2 rkl sitruunamehua (tai limen mehua)
2 rkl tuoretta inkivääriä
2 rkl makeaa chilikastiketta

250 g nuudeleita (tai riisiä)
öljyä
1 isohko sipuli
2 eriväristä paprikaa
1 prk ananaspaloja tai vastaava määrä tuoretta

180 g katkarapuja

Murskaa valkosipulinkynnet ja kuori ja raasta inkivääri. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään.

Paloittele kasvikset. Kuumenna öljy ja paista broilerit ja sipulit kevyesti. Paista myös paprikoita viitisen minuuttia niin, että ne jäävät napakoiksi.

Keitä nuudelit (tai riisi). Yhdistä nuudelit, kanat, sipulit, kastike, ananakset ja katkaravut yhdessä isossa astiassa.

Nauti hyvässä seurassa.

Tarjosimme alkuruoaksi appelsiini- ja kurkkutäytteisiä makeja. Värityskin sopi varsin hyvin kevääseen. :)

Mutta voi näitä vauhdilla rullattuja yksilöitä... 

Raparperikakku, raparperikompotti ja vaniljavaahtoa

Kesäfiilistelyissä mennään kohti alkanutta viikkoa! Samoin pakastimentyhjentelytunnelmissa. Tällä kertaa kyytiä saivat viime kesän raparperit.

Järjestimme viime viikolla kahtena perättäisenä iltana illallisen ystäville, joten oli kätevää pyöräyttää kakku jostaa riitti jälkiruoka molemmille illoille. Ystävät hyvät, toivottavasti tämä suuri paljastus ei nyt puuppaa illalliskokemustanne - olette silti ainutlaatuisia. :)

Oioin myös hieman mutkia ja käytin lisukkeena valmista vaniljavaahtoa (Flora Vanillaa). Mieluummin olisin tehnyt vaniljakastikkeen itse, mutta oikeastaan vaahto toimi myös erittäin kivasti. Visuaalisesti ainakin hauskempi vaihtoehto. :)

Raparperikakun resepti taitaa olla alunperin Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä. Itseltäni se löytyi riekaleiksi mussaantuneelta ruutupaperilta huonosti toimivalla mustekynällä kirjoitettuna. Paperi on tainnut kestää melkoisen kostean merikyydin mökiltä kotiin, jonka jälkeen se on vielä marinoitunut, muhinut ja hieroutunut laukun pohjalla jokusen viikon, josta se on joskus kulkeutunut reseptiläjään mikron viereen, ja josta sen nyt löysin.

Raparperikakku ja raparperikompotti

100 g huoneenlämpöistä voita
1 dl sokeria
2 munaaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Raparperikompotti:
6 dl viipaloitua raparperia
1 dl fariinisokeria
50 g voita tai margariinia

Voitele ja jauhota suorakaiteen muotoinen vuoka.

Yhdistä kattilassa raparperit, sokeri ja voi. Hauduta miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Jaa kompotti kahteen osaan ja anna jäähtyä hieman (toinen osa päätyy taikinaan, toinen tarjoiluun).

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan. Siivilöi joukkoon jauhot ja leivinjauhe. Sekoita toinen puoli raparperikompotista taikinaan.

Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä vuoassa hetki ennen kumoamista. Jos käytät silikonivuokaa, voit antaa kakun jäähtyä vuoassa loppuun asti, se irtoaa silti nätisti.

Kakku saa tarvittaessa vetäytyä seuraavaan päivään asti.

Lämmitä kompotti uudestaan ennen tarjoamista.

Annostele lautaselle pala kakkua ja muutama lusikallinen kompottia. Kakkua kannattaa vielä kostuttaa kompotin liemellä. Nosta päälle vielä runsas nokare vaniljavaahtoa (tai vaniljakastiketta).

Mehevä nokkosmunakas ja aimo askel kohti kesää!

Kolmen viikon päässä päässä kalenterissani lukee "veneenlasku".

Kesän tuloa ei voi estää. Myös keittiössämme on siirrytty täysin kesäkauteen - aina valkoviinejä myöten. :)
Kahden tunnin päästä sataa Forecan mukaan lunta - en usko.

Tänä vuonna pakastimen varustelu on onnistunut aika hyvin. Näiden kokkailujen jälkeen pakastimeen jäi vielä kaksi pussukkaa ryöpättyjä nokkosia. Tämä alkukesän alkuvoimaa uhkuva vitamiinipommi on kyllä varma keino tuoda kesä lautaselle.

Tein alkuviikosta nokkoskeiton, ja ylijääneistä nokkosista taittui munakas. Voi että molemmat olivat H-Y-V-I-Ä!

Nokkoskeiton kanssa tein vaivaamatonta leipää, johon lisäsin kuituja (ja siten terveellisyyttä) vehnäleseillä. Leseissä on ravintokuituja hurjat 49 g / 100 g. Sekoitin siis normitaikinaan noin 1/2 - 1 dl vehnäleseitä. Leivän koostumus tai maku ei muuttunut lainkaan, mutta väri ja ulkoasu hieman laikuttui. :)

Mutta takaisin munakkaaseen! Se näyttää lautasella aivan mantereelta. Vehreältä semmoiselta jäämeren keskellä. Ja on tietysti superhyvää myös.

Mehevä nokkosmunakas (1:lle)

1 muna
iso hyppysellinen ryöpättyä (pakastettua) nokkosta
1 iso valkosipulinkynsi
1 pieni sipuli
loraus öljyä
hyppysellinen pinjansiemeniä
tuoreita basilikanlehtiä
suolaa
pippuria

Riko munan koostumus.

Murskaa valkosipulinkynsi, hienonna ryöpätty (pakastettu) nokkonen. Pilko sipuli.

Paahda hetki pinjansiemeniä kuivalla, öljyttömällä pannulla. Laita siement syrjään, kun en ovat saaneet vähän väriä.

Lisää öljyä pannulle ja kuullota sipuleita hetki. Lisää nokkoset ja heiluttele hetki. Kasaa sipulit ja nokkoset nippuun ja kaada muna varovaisesti päälle (älä anna levähtää liikaa).

Paista kannen alla niin, että valkuainen jää pinnalta löysäksi.

Kaada muna lautaselle, mausta suolalla ja pippurilla sekä tuoreilla basilikanlehdillä. Ripottele päälle pinjansiemenet.

Ja näin kauniilta leipä näytti uunista tultuaan!

Chili-inkiväärisienet

 Nyt on luvassa jotain todella hyvää...

Siis todella hyvää.

Vuoden 2013 ensimmäinen uusi ruokalaji joulupöytään (mihin siis kootaan aina vieraileviksi tähdiksi vuoden parhaat herkut).

Minulla on yhä viime syksyn jäljiltä suuria määriä kuivattuja suppilovahveroita arkistoissa. Luulin, että tulee kiire käyttää ne kaikki ennen uutta satokautta, mutta tämän uuden reseptin myötä en usko käyttökohteiden löytymisen muodostuvan ongelmaksi. :)

Voi että sienestäminen on sitten huippua! Ja suppikset ovat yksiä lempisieniäni bongailla. Ne ovat usein niin ovelasti kätkeytyneet. Ja sitten kun niitä löytää, löytää paljon. Ihan loistavaa! :D

Menenköhän asioiden edelle, kun fiilistelen syksyä ennen kun kevätkään on kunnolla alkanut...

Chili-inkiväärisienet 

2,5 dl kuivattuja suppilovahveroita

1 punasipuli

n. 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä

1 dl väkiviinaetikkaa

1 dl ruokokidesokeria

3 dl vettä

1,5 kuivattua chilipalkoa

1 rkl korianterijauhetta 

Kuori ja pilko sipuli ohuiksi, mutta reilun kokoisiksi paloiksi. Kuori ja viipaloi inkivääri.

Inkivääriä meni tuplasti tässä kuvassa oleva määrä.

Mittaa kattilaan kaikki aineet paitsi sienet ja sipulit. Kiehauta. Lisää sipulit ja kokonaiset suppilovahverot.

Anna kiehua ihan pienellä lämmöllä vielä viitisen minuuttia. Anna seoksen hautua ja jäähtyä.

Kaada herkku puhtaaseen purkkiin (desinfiointiohje alla) ja nosta jääkaappiin yön yli maustumaan.

Säilöntään tarkoitun purkin desinfioiminen

Keittele purkkia kannen alla vedessä ja höyryssä noin 15 minuttia.

Nosta ritilän päälle alassuin kuivumaan ja jäähtymään.

Mielestäni tämä on helpoin keino,  mutta voit myös desinfioida purkit kuumassa uunissa.

Chili-inkiväärisienien värit ovat kauneimmillaan heti keittämisen jälkeen. Säilönnän aikana värit hieman tasaantuvat, eikä punasipuli ja inkivääri hohda enää niin hehkuvana.

Chili-inkiväärisienet ovat loistava lisuke lihalle tai kanalle, mutta sopivat erittäin hyvin myös salaatin päälle. Tai vaikka blinien tai suolaisten lettujen seuraksi.

Lampaanpaisti, minttulisäke ja astetta parempi perunamuusi

Onpas ollut ihan mahtava pääsiäinen! Pöllytimme lunta ja nautittimme auringosta Levillä.
Ja matkasimme ajoissa kotiin tasaamaan univelkoja, venyttelemään jumahtaneita jäseniä sekä kokkailemaan ihana pääsiäisateria.

Olen vielä melko noviisi lampaanvalmistuksen kanssa, ja tällä kertaa paisti meni mielestäni vähän yli ( tosin lampaan ulkofile onnistui viimeksi erinomaisesti). Olisin halunnut paistin olevan sisältä kunnolla vaaleanpunainen. Outoa, että näin pääsi paistimittarista huolimatta käymään. Jätin sisälämpötilan 67 asteeseen, kun kypsä paisti vaatii kuulemma lähestulkoon 80 astetta...

No, maku oli silti hyvä ja mehevyyskin kohdallaan. :)

Nautimme paistin perunamuusin ja "minttusilpun" kera. Kastikkeena toimi talteen kerätty ihana paistoliemi, voi että se oli hyvää!

Lampaanpaisti

n. 1 kg lampaanpaisti
3 isoa valkosipulinkynttä
2 rkl balsamiviinietikkaa
suolaa
pippuria
kuivattua rosmariinia

Leikkaa lampaanpaistista turhat kalvot ja rasvat pois.

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Tunge viipaleet lihan uumeniin ja tee tarvittaessa lisää koloja veitsellä.
Laita liha muovipussiin, lorauta perään balsamiviinietikka, suola, pippuri ja rosmariini. Hiero ja pyörittele kunnolla, että kaikki pinnat varmasti suolaantuvat. Anna paistin marinoitua yön yli jääkaapissa.

Ota liha noin tuntia - kahta ennen paistamista huoneenlämpöön. Laita liha paistopussiin, sulje pussi ja leikkaa yläkulmaan pieni reikä.

Paista lihaa 150 C uunissa kunnes sisälämpötila on noin 67 astetta (tai varmaan pitäisi olla vähän vähemmän jos kaipailee vaaleanpunaista lopputulosta).

Ota liha uunista ja anna vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

Ja näin hassulta se näytti juuri pussista ulos molskahtaneena.

Ja sitten aterian raikkaampiin osiin....

Minttulisäke

reilusti tuoretta minttua
1 valkosipulinkynsi
1/2 tl oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Silppua minttu ja murskaa valkosipulinkynsi. Yhdistä kaikki aineet.

(Tämä tai muista yrteistä pyöräytetty lisäke toimii muuten erittäin hyvin myös leivän päällä.)

Mieheni on meidän perunamuusivastaava. Ja hän on kieltämättä tässä touhussa aika hyvä. Täydet kiitokset muusista menee siis hänelle. Mielestämme muusissa kuuluu olla sekä kökkäreitä, että runsaasti kuorenpalasia. :)

Astetta parempi perunamuusi

6 isoa perunaa
1 pieni sipuli
valkopippuria
suolaa
muutama katajanmarja
nokare voita
loraus maitoa
loraus perunoiden keitinvettä

Keitä perunat ja kaada keitinvesi talteen.

Muusaa perunat survimella. Lisää nokare voita. Lisää perunoiden keitinvettä ja maitoa samassa suhteessa, kunnes muusin koostumus on sopiva.

Pilko sipuli hyvin pieneksi silpuksi. Lisää se muusiin.

Mausta suolalla ja valkopippurilla. Murskaa katajanmarjat ja ripottele ne muusin päälle.


Jälkiruoaksi paistin kanssa sopisi hyvin esim. mango-piimävaahto, inkiväärisen hedelmäinen suklaahoukutus, päärynäflan, raikas sitruspiiras tai vaikka vadelmapommi.


Mutta meidän mahtavan pääsiäisen kruunasi pääsiäispupun visiitti! Hän oli käynyt yön aikana puutarhassamme. Kuka lie päästänyt hänet alaovesta sisään... :)