Parsakaalin sadonkorjuu ja kasvimaakatsaus

Mikä shokki minua odottikaan puhelimessani viime viikolla!

Vanhempani olivat käyneet kotonamme, kun itse loikoilimme mökillä. Tunnollisena raportoijana Äitini lähetti minulle valokuvan kasvimaastani. Ja voi HYVÄNEN AIKA! Parsakaalithan suorastaan pursusivat liitoksistaan!

Nyt oli kyllä himppusen verran päässeet "poimintavalmiit nuput" venähtämään... :)

Tästä kuvasta on jo kohta kaksi viikkoa.

Pyysin välittömästi Äitiä katkaisemaan näistä toisen. Etteivät vaan molemmat menisi täysin yli... Keltaisia kukkia ei onneksi vielä näkynyt, joten tilanne ei ollut katastrofaalinen. :) Palasin itse kotiin kahden päivän päästä, ja tämmöinen mötkäles siellä odotti!

Ei muuta kun nuppu katki! Otin vartta mukaan reilusti, n. 10 cm. Kuulemma satoa voi tulla enemmänkin sivuversoihin. Olen skeptinen.

Kas tässä, päänahka ja sotasaalis.

Miten kaunis!

Ja ei muuta kun herkuttelemaan! Jopa rakas parsakaalinvihaajani virkkoi parsakaalin olleen tosi tosi hyvää! Kai se on se oman maan charmi...

Parsakaali palasiksi ja kattilaan höyrykylpyyn. Ja oi sitä vihreän värin loimua!

Minun herkkuateriani: Tuoretta, höyrytettyä parakaalia, päällä himalajansuolaa. Ja kyytipojaksi iso lasi vettä. Kirja kouraan ja aurinkoon!

Ja muita iloisia uutisia!

Tässä viiden vuoden sinnikkään hoitamisen tulos: Toinen orkideani kasvatti VIHDOINKIN kukkavanan!! Hahhaaa!! MAHTAVAA!!!

Lisäksi puutarhassa tapahtuu yhtä sun toista (tilanne viikko sitten).

Kesäkurpitsa kukkii kuin viimeistä päivää.

Ja pieniä kurpitsanpoikasiakin näkyy.

Karviaiset kypsyvät hissukseen...

Tomaatti kukkii hullun lailla.

Samoin tekee pensastomaatti.

Pienokaisia tulossa...

Ja tässä vertailukohtana minikokoinen pensastomaattini saaressa. Arvelen, että se meni paniikkiin, kun alkukesä oli niin kylmä, päätti että nyt on syksy ja kasvatetaan tomaatit. Sato jäi siis pieneksi, mutta meheväksi. :)

Parsa-mozzarellaportobellot

Saimme taannoin nauttia mitä parhaimpien mökkivieraiden seurasta. Tällä porukalla olemme kyllä kokkailleet yhdessä paljon, ja istuneet piiitkiä iltoja hyvän viinin äärellä. :)

Grillissä paahtui yhtä sun toista naudasta ribseihin ja kasvisksiin, mutta ihanin herkku oli ehkä parsa-mozzarellaportobellot. Tästähän voisi ottaa kevätkaudenavajaisperinteen! Parsakausi ja ensimmäiset grillaukset kun usein osuvat yhteen. :)

Parsa-mozzarellaportobellot (4:lle)

4 kpl portobellosieniä
1/2 nippua parsaa
1 pkt buffalo mozzarellaa
suolaa ja pippuria

Kuori parsojen vartta n. 10  cm matkalta, pätkäise sentti tai kaksi kannasta pois. Pilko parsat.

Väännä sienistä jalka irti (ja grillaa erikseen). Täytä sienet mozzarellalla ja parsoilla. Kuhunkin sieneen mahtuu 4 - 6 parsanpalaa. Rouhi päälle suolaa ja pippuria.

Jos tuntuu siltä, että täytteet pysyvät kyydissä, grillaa sieniä ensin minuutin - kaksi juustopuoli alaspäin.
Käännä sienet ympäri ja paistele noin vartin verran, kunnes mozzarella sopivasti sulaa.

Nauti grilliruoan kaverina tai alkupalana.

Jäkälä on kaunista... Muistuttaa Lapista, jylhästä luonnosta ja rauhasta ja hijaisuudesta. Siinä se vain kasvaa... vuodesta toiseen... eikä kukaan häiritse. 

Itse tehty viili

Kuvittele huumaavan metinen tuoksu sateen jälkeen. Kuvittele peilityyni järvenpinta ja sillä aalloitta lipuva kuikkapari. Kuvittele hyttyssavun keskelle vieno tuoksahdus suopursua...

Kuule myös, kuinka järven toiselta puolelta kantautuu hiljainen lypsykoneen ja jäähdytyskoneiston hurina. Mikään ei liiku.

On suorastaan etuoikeutettua istua kuistilla ja muistella lapsuuden retkiä navettaan. Ja kuunnella äidin tarinoita siitä, kuinka hän pienenä leikki vastarannan Maijan kanssa - maitotilan nykyisen emännän.

Supisuomalaista on myös itse tehty viili. Sitä on taatusti tarjottu mummolassa jos toisessa. :) Kaikkein paras viili syntyy luonnollisesti mökillä juuri lypsetystä, käsittelemättömstä "lehmänmaidosta", mutta maito kuin maito käy.

Miten ihanaa, että mökille ei tarvitse roudata kuin yksi tai kaksi viilipurkkia, joista on helppo valmistaa annos aina seuraavaksi aamuksi - jos vain muistaa jättää purkin pohjalle tilkkasen. Viili-hetki aamuauringossa, uusi satsi päivällä muhimassa ja yöllä jäähtymässä. Ja aamulla taas tuore viili kouraan.

Itse tehty viili (2 dl)

n. 1 rkl viiliä

2 dl maitoa

Jätä viilipurkin pohjalle n. ruokalusikallinen viiliä.

Kaada joukkoon loraus maitoa. Sekoita hyvin.

Kun viili on liuennut maitoon, lisää maitoa niin, että purkki täyttyy. Sekoita ja laita purkin päälle kansi (esim. lautanen tai viilipurkin foliokansi, kannen ei tarvitse olla täysin tiivis). 

Nosta viili vedottomaan paikkaan, esimerkiksi uuniin 12 - 24 tunniksi. Itse suosin pidempää muhitusaikaa, jolloin viilin makuun tulee enemmän potkua.

Nosta viili uunista jääkaappiin vielä vähintään 8 tunniksi, jotta se kunnolla kylmenee. Nauti aamuauringossa.

Toimii myös saaristossa :)

Maailman paras kesäjuoma ja muita mökkiherkkuja

Voi tätä ihanaa mökkieloa ja herkkujen ilotulitusta.

Ilahduttavin uusi tuttavuus tuli laseihimme vanhoilta ystäviltä Ruotsista: seljankukka-mansikka-chili-minttujuoma. Pitkä nimi, upea makujen harmonia.

Juoman eri ainesosien suhteet voivat vaihdella ihan omien mieltymysten mukaan. Itse pidän juomasta raikkaana ja vähemmän makeana. Myös chilien vahvuudet vaihtelevat, joten maistele itsellesi sopivat määrät.

Maailman paras kesäjuoma (1 kannullinen)

1 osa seljankukkamehua

6 osaa vichyvettä / kuplavettä

iso kourallinen tuoreita mansikoita

kourallinen tuoretta vahvaa minttua

1/2 tuore chili

Pilko chili pieniksi ja mansikat suuriksi paloiksi. Silppua minttu.

Yhdistä nesteet, lisää loput aineet. Anna mehun maustua ja oleentua 10 - 15 minuuttia. Nauti jääkylmänä.

Voit käyttää masikat, mintut ja chilit useaan satsiin, jos saat pidettyä ne kannussa. :)

Ja mitäs muuta hyvää me olemme syöneet..? No esimerkiksi  aamupalaksi amerikkalaisia pannukakkuja erilaisin täyttein. Tee taikina jo edellisenä iltana valmiiksi, niin pääset aamulla helpolla.

Amerikkalaiset pannukakut

1 dl maitoa

1 dl piimää

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1,5 tl sokeria

 ripaus suolaa

Täytteeksi: tuoreita banaaneja, omenia, persikoita, mandariinia... kermavaahtoa ja kinuskikastiketta...

Ja tottahan toki ihanan grilliaterian aloitti viime kesän hitti: grillattu vesimeloni. 

Marinoi sipulit jo etukäteen (pilko sipuli, lisää esim. omenaviinietikkaa, sokeria, suolaa, pippuria ja aavistus öljyä), ja raasta juusto hyvissä ajoin.

H-hetkellä vain sipaisu öljyä meloniviipaleisiin ja pari minuuttia molemmin puolin grillissä. Kokoa annos nostelemalla meonit lautaselle, päälle sipulit, juustoraaste, oreganoa, suolaa ja pippuria.

Hyvän kesän ainesosia... :)

Kasvimaakatsaus saaristosta, heinäkuu

Nyt näette, miltä plantaasilla näyttää, kun se on jätetty viideksi viikoksi vaille hoivaa ja tukea - täysin hunningolle.

Ensimmäiseksi vastaan kävelivät aavistuksen venähtäneet korianterit. :) Lehdyköitä ei ollut enää paljoa jäljellä, mutta ainakin ensi vuoden siemensato on taattu.

Jättiretiisit todella ovat jättejä, ja pulpahtelivat maasta innoissaan. Korkeimmissa oli jo yli puolen metrin korkuinen varsi. :)

Myös maa-artisokka kasvaa korkeutta. Näistähän saisi jopa näkösuojaa kotipuutarhaan! 

Pensastomaatti on tällä saaressa kyllä mystisen pieni... Kotona vastaava pensas on lähes metrin korkuinen ja rehevä. Mutta täällä hän on täynnä tomaatteja. Keskittyy siis olennaiseen.

Fenkoli (kesimmäinen rivi maa-artisokan vieressä) ja palsternakka (rivintapainen oikealla) eivät varsinaisesti rehevöi...

Täällä saaressa myös kesäkurpitsa jäi tosi pieneksi. Mutta ainakin se kukkii. Viime vuonna kukat eivät ilmeisesti pölyttyneet kunnolla, koska ne eivät tehneet hedelmää. Pitää tänä vuonna varmaan taas avustaa, eli siirtää siitepölyä toisesta kukasta sudin tai lyijykynän avulla suoraan kukan keskiöön. 

Ja näin kauniina retiisit nousivat maasta! Mikä väri ja hehku.

Ja nättejä ne olivat myös ollessaan so fresh and so clean clean.