maanantai 6. heinäkuuta 2015

Puutarha kesä-heinäkuun vaihteessa

Voi hui, mitä kaikkea puutarhassa olikaan viikon aikana tapahtunut!
Olin viikon mökillä ja mieheni lähetti kyllä tunnollisesti muutaman kerran "etenemiskuvia", mutta yllätyinpäs tästä rehevästä meiningistä silti. :) Hellepäivät tekivät tehtävänsä.

Tältä meidän hyötykasvipuolella näyttää nyt.


Ja tässä aamutunnelmia 29.6. Paljon on tapahtunut viikossa!


Rakensimme tomaatille telineen vanhoista airoista, jotka toimme mökiltä. Tosi söpön näköiset mielestäni. Niistä nartsit alas taimiin, niin johan tukee. :)

Yllätyin suuresti siitä, että kesäkurpitsa oli riehaantunut täysin ja kasvattanut ison läjän kukkia ja pari hedelmän alkuakin. Jee jee!


Avomaankurkku oli vielä paljon pienempi, mutta kovasti rönsyää. :)


Ja puhumattakaan näistä pinaateista ja salaateista! Istutin kahta eri pinaattia; "Campagnaa" ja "Matadoria". Näistä Campagna (vasemmalla) on huomattavasti paremman makuinen ja kasvaa nätimmin, valitettavasti vain nämä siemenet jo loppuivat. Ensi vuonna pitää muistaa!


Olen kerännyt pinaatti- ja salaattisatoa jo ämpäritolkulla. Salaatteja on tullut pyöräyteltyä ja pinaattia olen ryöpännyt pakkaseen. (Lehdet vain isoon siivilään ja parin minuutin höyrytys. Valutus, pussitus ja pakastus. :))


Eli tältä minun kirsikkatomaattini näyttävät nyt. Olin alkukesästä ihan varma, että niiden taru on lyhyt. Ja mikä uskomaton spurtti niillä onkaan ollut! Ja täynnä ihania pikkuvarkaita (jotka siis kuuluu nyppiä pois.


Tässä alla olevassa kuvassa (23.6.) he ovat jo hieman toipuneet alkukriisistä. :) Kesäkurpitsakin on vielä niin pieni... Herneet oikealla joutuivat jänisten popsimiksi. Olen sen jälkeen pitänyt hallaharsoa niiden päällä ja hyvin ovat siellä alla kasvaneet. :)


Niin ja maa-artisokka on noussut jo hyvä tovi sitten! Tältä he näyttävät nyt yhdessä valkosipuleiden kanssa. Hyvin ovat jääneet tuonne jälkeenpäin rakennetun reunuksen alle. :D


Ja tässä he 23.6. vastanousseina.


Karviaissatoa on tulossa. :) Viime vuonna rastaat söivät joka ikisen marjan. Muistan hyvin. Perjantaina lähdimme mökille ja katsoin että oi vitsit, sunnuntaina marjat ovat kypsät ja sitten herkutellaan. Sunnuntaina kun palasimme, ei pensaissa ollut MARJAN MARJAA! Ne ryökäleet olivat vielä ajoittaneet täydelliseen kypsyyteen...

Tänä vuonna rastasverkko on jo visusti paikallaan. :)



Ja sitten kukkapuolelle!


Näin upealta näyttävät liljat, jotka sain äidiltä viime syksynä. Istutin ne lokakuussa ja jes, kyllä kukoistaa! :D Hitsi mikä onnistumisen riemu, kun olen ihan noviisi näissä kukkajutuissa. :D


Ja toinen riemun aihe näkyykin tuossa takapuolella. Nimittäin uusi lempparini sormustinkukka. <3 
Tutustuin kukkaan kerran Kuopiossa hyvän ystäväni pihalla, majesteetilliset kukat jäivät elävästi mieleeni. Sormustinkukkia löytyi yllättäen myös mökiltämme ja roudasin niitä myös kotiin. 

Nyt valkoiset yksilöt kukkivat sekä etu- että takapihalla. :D 

Ärsyttävä tuo savinen alue kukkamaan takana. Hitsin vesivahinko ja piharemppa, jos ensi vuonna jäljet lopulta häiviäisivät...

Meno on kuitenkin vielä huomattavasti vaatimattomampaa kuin mökillä, missä kukkamaa suorastaan notkuu punaisista ja valkoisista kukista. Oi että oli kaunista!!

Aamutunnelmia mökillä
Ja mikä mahtava kärkikukka pariin kasviin kasvoikaan. Ihan kuin eri laji. Ystäväni sanoi näitä leopardikukiksi. :)


Haluan näitä punaisia kotipihaankin!


Vielä yksi mökki vs. koti -kuva. Vähän on kirittävää. :)


Ritarinkannukseni voivat myös komeasti. Siniset alkoivat kukkia ensin suunnilleen 23.6. ja valkoiset vasta tällä viikolla. Tosin ne humahtivat paljon pidemmiksi. Onneksi väsäsin tuet ympärille ajoissa. :)


Tässä siniset 23.6. 


Ja sitten lisää äidiltä saatuja kasveja, jotka istutin touko-kesäkuun vaihteessa. Jalopähkämö kukkii aivan superkauniisti!


Ja sitten meidän ja naapurin rajalla kukkii aivan uskomattoman kaunis puu! Mikä tämä on? Valkoiset ruusun näköiset kukat ovat kahden - kolmen metrin korkeudessa. Tosi mahtava!


Kaivelin muuten toukokuun lopussa maantien varresta malvoja. Itse asiassa samasta paikasta, josta poimimme häihimme ikkunanlautakukkia kolme vuotta sitten. :) Ne olivat alkaneet huveta paikasta, joten halusin muutaman talteen omaan pihaan.

Malvat viettivät jokseenkin rentoa elämää ensimmäiset viikkonsa pihassamme, mutta nyt niissä on nuput! <3 Jes! Aukeamista odotellessa.


Ukonhatuissa on myös nuput. :)


Kuunliljat olivat kasvattaneet varret ja nuput tämän kuuman viikon aikana. :)


Rhododendronit ovat nyt kukkineet aikalailla loppuun. Ensimmäiset kukat aukesivat tänä vuonna 7.6.

7.6.
Ja voi miten upeasti ne kukoistivat...

15.6.
23.6.
Meidän toinen sireeni sai tänäkin vuonna vain kaksi kukkaa aikaiseksi. :) Nyt ne ovat jo ohikukkineet. Tämä kuva 23.6.


Pioneiden kanssa kävi vähän köposti. Molemmat uudet taimeni tekivät nuput, mutta ne kuivuivat pois! Mietin ensin, johtuiko se siitä että muurahaiset imivät ne kuiviin. Nuput olivat suorastaan täynnä niitä...

Mutta googlailujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että äh, en ala murkkuja torjumaan. Suurimmalla osalla kirjoittajista oli kukat auenneet murkuista huolimatta. Sama juttu meillä mökillä, aina ovat pionit kukoistaneet. Eli en usko muurahaisten tekevän lopullista tuhoa...

Kyllä nämä ensi vuonna kukkivat. :)


Sama mantra pätee kaikkeen. :)


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Vietnamilaiset hölskykurkut

Etsitkö grillipöytään jotain uutta? Joko silli, uudet perunat ja supisuomalaiset hölskykurkut tuntuvat tylsältä?

No ei kun aasialaista twistiä kehiin! :D


Kehittelin tämän reseptin aasialaisvaikutteiselle grilli-illallisellemme ja ai että oli hyvää! Ja uskomattoman raikasta! Lopulta popsin kurkkuja ihan sellaisenaan. :D

Näkisin näiden toimivan erittäin hyvin suomalaisessa kalapöydässä, tuhdin pihvin kaverina tai osana salaattibuffetia. Aika monipuolista settiä siis. 


Meidän ateriallamme tarjottiin kurkkujen lisäksi hedelmäisiä kana- ja lihavartaita, persikka-pinaattisalaattia ja uusia perunoita. Ja hyviä viinejä. Toimi. :)

Tärkeintä kuitenkin hyvät ystävät, jotka loitsivat pöytään ihanan vanilja-valkosuklaa-marenki-mansikka-vadelma-jäätelö-jälkkärin. Nam!


Mutta takaisin kurkkuihin. Suosittelen kokeilemaan! Voit muuttaa reseptiä omien mieltymystesi mukaan. Jätä vaikka inkivääri pois jos se ei ole juri sinun juttusi. Tilalle voit raastaa vaikka limen kuorta.


Vietnamilaiset hölskykurkut

1 pienehkö kurkku
2 kevätsipulin valkoista päätä
n. 0,6 dl riisiviinietikkaa
1 rkl palmusokeria
ripaus suolaa
1,5-2 tl raastettua tuoretta inkivääriä
kourallinen tuoretta korianteria
kourallinen tuoretta vahvaa minttua


Viipaloi kurkku hyvin ohuiksi siivuiksi esim. juustohöylä avulla. Siivuta myös kevätsipuli ihan ohueksi.

Kuori ja raasta inkivääri.

Yhdistä riisiviinietikka, sokeri, suola ja inkivääri. Sekoita hyvin kunnes sokeri liukenee.

Yhdistä kastike kurkkuihin ja sipuleihin. Silppua yrtit joukkoon. Sekoita hyvin. Kannattaa laittaa setti esim. kannelliseen astiaan ja ravistella hyvin.

Anna maustua 2 tuntia - yön yli.

Tarjoa esim. grilliruoan kanssa tai osana kesäistä kalapöytää. Hölskykurkut sopivat myös vietnamilaisten banh mi -patonkien väliin.


lauantai 27. kesäkuuta 2015

Raparperijäätelö ilman jäätelökonetta ja muut raparperiherkut

Kesän ylivoimaisesti paras herkku on jäätelö! Pakkohan sitä on siis tehdä itse alusta alkaen. :D
Ja mikä olisi ihanampi makuyhdistelmä kuin raparperi ja vanilja... Hieman kardemummalla täydennettynä.


Olen aiemmin tehnyt semifreddoja (esim. avokado-vadelma ja salmiakki-lime), jotka molemmat ovat olleet hittejä. Semifreddot ovat hieman kevyempiä "jätskejä", mutta nyt halusin että lehmänkellot kilisevät, maitotonkat kolisevat ja apila tuoksuu. Eli halusin valmistaa ihanaa, perinteistä, täyteläistä kermajäätelöä.


Haasteet? Ei jäätelökonetta. Liian monta reseptiä tarjolla. 

Huh, mikä suo tuo reseptiviidakko olikaan. Googlasin vaikka ties kuinka monta eri koneetonta jäätelöreseptiä... Helpoimmillaan jäde tehdään vain kondensoidusta maidosta ja kuohukermasta. Eijei, ei oikopolkuja, vaan perinteitä!

No päädyin siis maitoa, kermaa, keltuaisia ja sokeria yhdistävään perinteiseen reseptiin. Nyt oli raaka-aineet selvillä. Vielä piti päättää valmistustapa! Osassa resepteistä kerma kuumennetaan yhdessä maidon kanssa, toinen koulukunta vaahdottaa kerman ja lisää sen juuri ennen pakastusta. Mutta kumpi on oikein??

Lopulta ämpyily ja tutkimustyö oli lopetettava. Vedin siis johtopäätöksen, että jäätelökonetta käyttäessä kannattaa kiehauttaa kerma. Jos konetta ei ole, on parempi vatkata kerma. Tämä siksi, että kuvittelin jäätelöstä tulevan ilmavampaa kerman ollessa vaahtoa. Näin siis tein. :)


Ja hyväähän jätskistä tuli! Ai että, kyllä vaan kermajätski on kermajätskiä. :) Tarjosin jäätelöä naisporukalle, joka hihkui riemuissaan ja vertasi jätskiä Ben & Jerry'siin (jee, makua ja täyteläisyyttä siis löytyi). 

Teen kyllä kermajätskejä vielä uudestaankin - makuyhdistelmiä on päässäni jo lukemattomia... Seuraavaksi kokeilen minttu-limejäätelöä.


 Ja jos haluat lisää raparperiherkkujen oheita, niin kokeile jotain näistä:


Takaisin jäätelöön...


Raparperijäätelö (8:lle)

4 dl maitoa
4 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
1 vaniljatanko
6 keltuaista
n. 250 g raparperia
vajaa 2 rkl sokeria
(n. 1 tl kardemummaa)
(loraus vettä)


Aloita keittämällä raparperisose. Mittaa kattilaan pilkotut raparperit ja n. 2 rkl sokeria. Jos raparperit ovat kovin kuivia, lisää pienen pieni loraus vettä kattilaan.

Keittele raparperisosetta n. 15 minuuttia miedolla lämmöllä kannen alla kunnes raparperit pehmenevät ja hajoavat.

Jos pidät kardemummasta (kuten minä), lisää se ihan keittelyn lopussa.

Jäähdytä seos hyvin.


Aloita jäätelömassan valmistus erottelemalla munien keltuaiset ja valkuaiset.


Mittaa kattilaan maito. Halkaise vaniljatanko ja raaputa sen siemenet kattilaan. Heitä myös vaniljatangon kuoret sekaan. Keittele maitoa miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes se kiehahtaa. Siivilöi vaniljatangot pois ja palauta maito kattilaan. Nosta kattila pois liedeltä.


Sillä välin kun maito odottaa kiehumistaan, vaahdota keskenään keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.


Kun maito on kiehahtanut ja siivilöity, lisää muna-sokerivaahto kattilaan koko ajan vimmatusti sekoittaen. Älä pidä kattilaa tässä vaiheessa kuumalla liedellä.

Lisäile muna-sokerivaahtoa hissukseen. Seos hieman paksunee ja kiisselöityy. Kun kaikki vaahto on maidon seassa, nosta kattila takaisin liedelle. Lämmitä seosta hissukseen kunnes se paksunee vähän lisää. Älä anna seoksen kuitenkaan kiehahtaa. 

Jäähdytä valmis seos hyvin - esim. kylmässä vesihauteessa tai jääkaapissa välillä sekoitellen.


Kun kiisseli on jäähtynyt, vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Nostele vaahto kiisselin joukkoon ja kääntele sekaisin.


Kaada seos pakastusta kestävään astiaan ja nosta pakastimeen.


Sekoita jäätelöä noin tunnin - puolentoista välein. Lisää samalla nokareita raparperihilloa. Älä kuitenkaan sekoita niin voimalla, että raparperit "hajoavat" massan joukkoon. On kivempi kun ne ovat "kökkäreinä" ja rantuina massan joukossa. 


Ja sitten tosiaan saattaa käydä niin kuin minulle, että ystävän tullessa kylään sekoittelu unohtuu. :) Minun jätskimassastani tuli siis melko kovaa. 

Mutta hätä ei ollut tämän näköinen. Kun oli aika tarjota jätski, nostin sen hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Voit myös laittaa jäden kuumaan vesihauteeseen ja pyöritellä sen irtonaiseksi kun se on hiukan sulanut.



torstai 25. kesäkuuta 2015

Mozzarella-kantarellimunakas

Kesä on kyllä  niin parasta aikaa! Myös ruokamielessä. :)

Kaiken saa luonnosta tai omasta pihasta ja kaikki maistuu niin herkulliselta... Ai että.


Tänään sateista arkipäivääni piristi mozzarella-kantarellimunakas. Vaikka kantarellit olivatkin viime vuotisia ja nappasin ne pakkasesta, ei se tunnelmaa latistanut.

Pinaatit, ruohosipulit ja yrtit kävin kuitenkin korjaamassa omasta pihasta.

Tekaisin munakkaan vain vakuaisista ja lisäsin väliin raejuustoa - näin voi huoletta ottaa jätskin jälkkäriksi. :)


Mozzarella-kantarellimunakas (1:lle)

2-3 munanvalkuaista
loraus öljyä
kourallinen kantarelleja
1/2 sipuli
kourallinen pinaattia
1/2 mozzarellapallo
n. 50 g raejuustoa
n. 3 ruohosipulinvartta
suolaa
pippuria
pieni kourallinen tuoreita basilikanlehtiä


Pilko ensin sipuli ja ruohosipulinvarret.

Lämmitä loraus öljyä pannulla, lisää puolet sipuleista ja kantarellit (minun pakastetut kanterellit oli jo esipaistettu ennen pakastamista). Kuullota pari minuuttia. Jos käytät tuoreita sieniä, paistele vähän kauemmin.

Nosta sipuli-sieniseos pannulta syrjään.

Lisää hiukkasen öljyä. Kaada munat pannulle ja levitä pyöreäksi levyksi. Pidä lämpö erittäin miedolla. Anna munakkaan ihan aavistuksen hyytyä - pelkillä valkuaisilla tämä kestää n. 20 sekuntia. Ole siis nopea. :)

Revi puolikkaan munakaslevyn päälle pinaatinlehtiä, lisää sieni-sipuliseosta sekä pieneksi pilkottua paistamatonta sipulia (antaa kivasti kirpeyttä). Lisää myös muutama ruokalusikallinen raejuustoa ja revi mozzarella munakkaaseen. Ripottele vielä ruohosipulinvarsia sekä suolaa ja pippuria levylle.


Käännä munakkaan toinen puoli täytteiden päälle. Laita kansi päälle ja anna hautua muutama minuutti. Nosta pannun lämpöä tarvittaessa.

Mausta vielä valmis munakas suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle basilikanlehtiä ja tarjoa pinaatinlehtien kanssa.

Korista halutessasi ruohosipulin kukilla. :)


torstai 18. kesäkuuta 2015

Persikka-aprikoosiclafoutis - juhannuksen aurinkoisin jälkiruoka

Suattaapi tulla melko sateinen juhannus. Älkööt se haitatko meitä. :)

Tärkeintähän on hyvä seura, hyvä ruoka, sauna, seitsemän kukkaa ja rauha. Auringonkin voi taikoa lautaselle vaikka näin helposti. 


Hard-core frankofiilinä olen kaikenlaisten ranskalaisten herkkujen ystävä, flan patissier on yhä ikilempparini... 

Clafoutis on ranskalaisista jälkkäreistä ehkä ranskalaisin. Tämä vanukas- tai pannukakkkumainen herkku on perinteisimmillään kirsikoilla täytettynä, mutta persikat tulevat kyllä hyvänä kakkosena.

Voi ranskalaistoreja tuoreine kasviksineen ja tuoksuineen; mahtavan kokoiset tomaatit, rinkelin malliset kurkut, hehkuvat persikat ja metisen mehukkaat aprikoosit... Aijai. Tätä tunnelmaa löytyy roppakaupalla myös tästä persikka-aprikoosiclafoutiksesta.

Mutta takaisin Suomeen ja juhannukseen. Clafoutiksen pyöräytät vaivatta ja nopeasti vaikka mökkiuunissa. Voit käyttää täytteenä ihan mitä vain - mitä vain marjoja tai hedelmiä sinulla sattuu olemaan. Clafoutis ei ole kovin makea, vaan ihanan raikas päätös juhannusaterialle.


Persikka-aprikoosiclafoutis

3 tuoretta persikkaa
4 tuoretta aprikoosia
3 dl maitoa
3 munaa
2 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
3 tl vaniljasokeria
1 sitruunan kuori raastettuna

nokare voita tai margariinia


Voitele piirakkavuoka (halkaisija 24 cm). Lämmitä uuni 175 asteeseen. 

Pese ja viipaloi persikat ja aprikoosit. Asettele ne vuokaan niin hyvin kuin taiteellinen silmäsi sallii. :)


Pese ja raasta sitruunankuori. Yhdistä kaikki taikinan aineet; maito, munat, jauhot, sitruunankuori ja sokerit. Sekoita hyvin.

Kaada taikina hedelmien päälle. 


Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla n. 30 minuuttia. Nosta valmis clafoutis jäähtymään ja tekeytymään hetkeksi ennen tarjoamista.

 Jos haluat, voit siivilöidä valmiin clafoutiksen päälle vielä tomusokeria.