lauantai 28. lokakuuta 2017

Tarte tropézienne - Mikä saavutus!

Oh là là!
Olimme äitini kanssa viime kesänä lomailemassa Etelä-Ranskassa Nizzan seudulla. Jokainen aamumme alkoi hipsuttelulla johonkin lähikulmien boulangereista. Miten ihanaa olikaan aloittaa aamu tuoreilla viikunasämpylöillä, rustiikkisilla patongeilla ynnä muilla ranskalaisilla ihanuuksilla.


Yhtenäkään aamuna emme suinkaan kävelleet leipomosta vain terveellisten tuotteiden kanssa ulos, vaan joka kerta piti testata jotain ihanaa leivonnaista.


Ja ohhoh, minkä yllätyksen entuudestaan meille tuntematon Tarte tropézienne tarjoilikaan!
Olen asunut Ranskassa ja lomaillut siellä miljoona kertaa, mutta jostain syystä en ollut koskaan ennen maistanut tätä eteläranskalaista herkkua.

Oi mikä täyteläisyys ja vaniljaisuus ja ihanat aromit sieltä purskahtivatkaan!
Tätä olisi pakko kokeilla kotona.


Tein taas laajaa tutkimustyötä, kuten aikanaan Flan pâtissier traditionnelin kanssa. Huh, netistä löytyneet vaikeimmat reseptit olivat todella hankalan oloisia. Yhdessäkin taikinassa oli 11 munaa! Vertailin reseptejä, käänsin niitä suomeksi, ja muutin mittoja deseiksi. Pikkuhiljaa aloin saada juonesta kiinni, ja ymmärsin minkälainen on keskiverto Tarte tropézienne.

Tämä resepti onnistui laakista ja oli suht helppo tehdä. Vaiheita tuntuu olevan todella paljon, mutta ei niitä loppujenlopuksi niin paljoa ollut! Ja ne kaikki olivat nopeita.
Tämä sopisi siis hyvin taas leivonnaiseksi esim. pikkuvauvaperheeseen, jossa aikaa on käytettävissä muutama minuutti silloin tällöin. :)

Eli älä pelästy! Varaa vain tarpeeksi aikaa - aineksia voi seisottaa jääkaapissa välillä pitkiäkin aikoja.
Tarte tropézienne on EHDOTTOMASTI kokeilemisen arvoinen. :)


Tarte tropézienne

3.8 dl vehnäjauhoja
0,3 dl sokeria
ripaus suolaa
vajaa 1/2 pss kuivahiivaa
1,1 dl maitoa
1 pieni muna (50 g)
1 rkl appelsiininkukkavettä
50 g pehmeää voita tai margariinia
1 muna/keltuainen voiteluun
raesokeria (tai mantelirouhetta ja tomusokeria)

4 dl maitoa
1 vaniljatanko
2 kpl keltuaisia
1,2 dl sokeria
0,7 dl maissitärkkelystä
140 g pehmeää, vatkattua voita tai margariinia
1 rkl appelsiininkukkavettä
150 g kuohu- tai vispikermaa


Tee ensin briossipohja.
Yhdistä keskenään jauhot, sokerit, suola ja kuivahiiva.

Lämmitä maito hiivan heräämislämpöön. Lisää taikinaan maito, muna ja appelsiininkukkavesi. Vaivaa noin 10 minuuttia.

Lisää vielä pehmeä voi, ja jatka vaivaamisa n. 10 minuuttia.

Kohota taikinaa noin tunti.

Romauta taikina, ja nosta se kylmään (peitä astia kelmulla).
Anna taikinan levätä kylmässä joko tunnin tai vaikka yön yli.

Tee taikinasta pallo, ja kauli se n. 20 cm halkaisijalliseksi pyöreäksi levyksi. Itse laitoin levyn hyvin vuorattuun irtopohjavuokaan, koska en tiennyt, kuinka se tulee kohoamaan ja käyttäytymään. Tämä oli ihan hyvä idea, irrottaminen oli helppoa ja briossi pysyi muodossaan.


Kohota n. 1/2 - 1 h.

Voitele kohonnut taikina varovasti munalla ja ripottele päälle reilusti raesokeria.


Paista 180-asteisessa kiertoilmauunissa n. 20 minuuttia.


Jäähdytä briossi ritilän päällä.


Tee mousse. Voit aloittaa moussen tekemisen jo samaan aikaan briossin kanssa.

Mittaa kattilaan maito ja halkaistu vaniljatanko (jos vaniljatankosi on kuivahtanut, laita laakealle lautaselle vähän vettä, heitä tanko päälle, ja kuumenna mikrossa puolisen minuuttia).
Kiehauta maito-vaniljaseos ja nosta sivuun levyltä.


Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
Lisää maissitärkkelys ja sekoita tasaiseksi.

Nosta maito jälleen juuri ja juuri kiehumislämpöön ja kalasta vaniljatangot kattilasta pois. Lisää n. 1/4 kuumasta maitoseoksesta ja sekoita nopeasti tasaiseksi.

Kaada voi-sokeri-maitoseos kattilaan, jossa on kuumaa maitoa. Sekoita nopealla teholla tasaiseksi.


Kuumenna seosta vielä sen verran, että seos jähmettyy paksuhkoksi "vanukkaaksi".


Kaada seos toiseen astiaan ja peitä se kelmulla siten, että kelmu koskee seoksen pintaa. Näin seokseen ei muodostu kovaa kuorta.
Anna seoksen jäähtyä noin kädenlämpöiseksi.

Vatkaa voi pehmeäksi.


Lisää voin sekaan hissukseen jääkaapissa jäähtynyt creme sekä appelsiininkukkavesi. Vatkaa seos juuri ja juuri moussseksi. Peitä jälleen mousse kelmulla siten, että kelmu koskettaa moussen pintaa ja nosta jääkaappiin.

Vatkaa kerma tämäkäksi vaahdoksi ja sekoita se cremen kanssa.


Kokoa kakku.
Halkaise briossi varovasti.

Kaada päälle mousse pohjan päälle jättäen reunoille n. sentin verran tyhjää, jottei täyte heti purskahda ulos.


Nosta hattu päälle ja tarjoa heti.

(Jos haluat leikata kakusta siistejä palasia, leikkaa briossi sektoreiksi jo ennen täyttämistä. Lähipiirin kanssa ei tämmöistä kikkailua kuitenkaan tarvitse, sillä hieman purskahteleva täyte ei varmasti haittaa. :))



5 kommenttia:

  1. Minä myös kävin etelä Ranskassa ja näin, että joka leivonnaiskaupassa oli tätä ihanaa leivonnaista. Pettymys oli silti suuri, kun huomasin Suomeen tultuani, ettei täällä saa appelsiininkukkavettä, mikä soveltuisi elintarvikkeisiin. Jossakin suositeltiinn ruusuvettä, mutta eihän se ole ollenkaan samaa.....teen silti tämän leivonnaisen tänään ohjeesi mukaisesti, mutta pakko käyttää mausteena appelsiinin mehua sekä vähän raastettua kuorta.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi 31.12.22 teki ko. leivonnaisen. Aivan mahtava se briossiosa. Erittäin kuohkeaa ja kaunista! En edes kokeile muita reseptejä! Sen sijaan moussee jäi vähän liian löysäksi ja kun en ajoissa huomannut sitä, että olisin voinut korjata tilanteen parilla liivakolla, niin se jäi vähän löysäksi. Mousseet eivät aina
    onnistu. Mutta nyt kun tiedän, teen tätä toistekin. Kiitos reseptistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana kuulla! :) Mousse on tosiaan aina vähän oikukas ja tulos voi johtua myös tähtien asennosta. :D Toivottavasti ensi kerralla onnistuu.

      Poista
  3. Hei taas! Teen uudelleen sitä ihanaa leivonnaistasi lahjaksi hyvälle ystävälle. Uskon sen onnistuvan hyvin. Mutta, viimeeksi harjoittelin myös gluteenittomana saman. Kehitin itse jauhosuhteet ym ja siitä gluteenittomastakin tuli aivan mahtavan hyvää. Tietysti vehnää ei ihan voi verrata gluteenittomiin jauhoihin, mutta mielestäni omasta tuli niin hyvä pohja, etten edes mieti muita vaihtoehtoja gluteenittomalle.
    Kun gluteenittomia leivonnaisia tekee, saa usein harmaita hiuksia.
    Vaikka ohjeet olisivat kuinka muka oikeita, ei ne silti tahdo onnistua.
    Terveisin
    "anonyymi"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wautsi! Hienoa, jos onnistui! Minun kokemukseni gluteenittomasta leivonnasta on vielä hyvin pientä, ja usein tulos on "kelvollinen", mutta tuskin oppikirjamainen. :D Hienoa tieteellistä onnistumista sinulla!

      Poista