Gourmetruokaa vaelluksella

Yksi vaelluksen parhaista puolista on ruoka. Ja vaelluksella kaikki ruoka maistuu parhaalta.

Ruoat rytmittävät päivää, ja edessä odottavaa taukoherkkua, lounasta tai iltaruokaa tunnelmoi vähän väliä. :) Huomattavasti pussipastoja parempi vaihtoehto on nähdä hieman suunnitteluvaivaa ja kokata itse. Kun kaikki on hyvin laskettu ja pakattu, on ruoan valmistus vaivatonta ja lopputulos palkitsee tuhatkertaisesti.

Okei, täytyy kyllä myöntää, että ehkä kuitenkin vaelluksella parasta ovat maisemat ja uskomaton luonnon jylhyys.

Vai olisiko vaelluksella sittenkin parasta tietty autuus, onnellisuus ja rauhallisuus? Olo on jotenkin selkeä. Jos jossain saa ajatuksensa korkealentoiseksi, pohdintansa syvälliseksi ja näkökulmansa uudeksi, niin tunturissa.

Miten horisonttiin voikaan tuijottaa niin pitkään ja huolella? Miten auringonlasku tuokaan luonnosta esiin aivan uudet sävyt? Mikä onni, että maailmasta löytyy tämmöisiä paikkoja. Mikä onni, että minulla on mahdollisuus olla täällä nyt. Mikä onni, että rakkaat ihmiset ovat täällä minun kanssani.

Takaisin maanpinnalle ja takaisin ruokaan.

Tässä muutamia viime kesän Marsfjället-vaelluksemme parhaita herkkuja. Annokset on mitoituettu kolmelle nälkäiselle vaeltajalle. Reissumme oli rankka; nousuja oli paljon, uskomattoman kuuma ja upea keli otti koville, päivämatkat olivat pitkiä. 

Kokeneet vaeltajat osaavat varmasti fiksata määrät itselleen sopiviksi, mutta jos et ole tottunut laskemaan riisinkulutustasi, tässä hyvää osviittaa. :)

Ja muista tietysti lisäksi pakata mukaan ihan hirveä kasa suklaata, rusinoita, suolaisia pähkinöitä ja muuta hyvää.

Tonnikalaherkku

1 prk tonnikalaa

1 tlk simpukoita (tai toinen tonnikalatölkki)

1 pss valmista wok-kastiketta (esim Phad Thai)

1/2 sipuli

2 valkosipulinkynttä

3 dl pikariisiä
n. 4 dl vettä

Pilko sipuli ja valkosipuli. Mittaa vesi kattilaan. Keitä riisi yhdessä sipuleiden ja valkosipuleiden kanssa valmiiksi. Lisää tonnikala, simpukat ja kastike.

Nauti, sillä tämä on hyvää!!

Bolognese

n. 2 dl kuivattua soijarouhetta
n. 2 dl vettä

1 purkki / tölkki tomaattimurskaa

n. 300 g pastaa / spaghettia

vettä keittämiseen

pari valkosipulinkynttä

1/2 sipuli

kuivia aurinkokuivattuja tomaatteja (ei öljyssä säilöttyjä)

1 pss kuivattuja sieniä

Tee ensin kastike. Keittele soijarouhetta vedessä tovi. Lisää tomaattimurska, pilkotut sipuli ja valkosipuli. Keittele, kunnes soijarouhe on kypsää. Lisää myös aurinkokuivatut tomaatit ja sienet.

Keitä pasta. Yhdistä. Nauti, sillä tämä poistaa auringonpistoksen ja uupumuksen oireet. :)

Tonnikalaherkku no 2.

2 tlk tonnikalaa

tuoreita papuja

2 valkosipulinkynttä

n. 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä

1 pss wok-kastiketta (esim. Phad Thai)

1/2 sipuli
loraus öljyä

1 pss kuivattuja sieniä

n. 3 dl pikariisiä

n. 5 dl vettä

Kiehuta vesi ja keitä riisit kypsiksi. Pilko sillä välin sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Kuullota sipuleita ja inkivääriä pieni tovi öljyssä. 

Huuhtele pavut ja leikkaa niistä päät pois. Kun riisi on valmista, yhdistä kaikki aineet.

Nauti, sillä tämä ateria kruunaa reissusi. :)

Rapeassa 1000 metrissä voi olla näinkin kuuma.

Lounas on the go

Näkkäriä

Ruotsin ihanuutta, tuubijuustoa!

maapähkinävoita

salamimakkaraa

pussikeittoja, kuppikuumaa, misokeittoa

Nauti haluamassasi järjestyksessä, kokoonpanossa ja muodossa. 

Aamiaispuuro

5 dl kaurahiutaleita

reilu 1 l vettä

suolaa

pähkinämix (eri pähkinöitä, kurpitsansiemeniä, auringonkukansiemeniä)

kuivattuja omenoita

(rusinoita)

kanelia

n. 1/2 dl maitojauhetta

Keitä puuro valmiiksi. Mausta suolalla. Lisää maitojauhe ja sekoita hyvin. Lisää vielä pähkinämixiä, kuivattuja omenoita (ja rusinoita), mausta kanelilla.

Nauti, sillä tämä ateria saa päiväsi käyntiin. 

Ja sitten taas matkaan!

Jos ennen nukkumaanmenoa jaksat venytellä, on seuraava aamu huomattavasti mukavampi. Kyllä näissä maisemissa joogaa hetken jos toisenkin. Voi miten yhä vieläkin kotikoneella voin aistia sen hyvän olon ja rauhan tunteen, mikä tuona hetkenä vallitsi...

Ei aamu voi olla paha, jos teltan oven läpi näyttää tältä.

Seuraavaa reissua suunnitellessa... :)

Valkosipulin kasvatus ja kasvimaan syystöitä

Nyt minulle saattaa - ja saa - nauraa kaikki kokeneet valkosipulinkasvattajat. Mutta puolustuksekseni voin sanoa, että EN VAIN TIENNYT! :D Kukaan ei kertonut! :D 

Saadessani valkosipulin alut sain ohjeeksi turkulaisen rempseään tapaan "Juu lyöt ne sinne maahan vaan", ja sitten puhuttiinkin jo jostain muusta.

Eli vasta tänä vuonna minulle valkeni, että valkosipulit on koukittava maasta ylös, kuivatettava ja istutettava takaisin. Eh… Maasta löytyi muutama melkoisen kookas yksinkyntinen jötkäle. Ne kun ovat siellä nyt kolme - neljä vuotta pötkötelleet.

Eli maastavedon (heh heh) pointti on siis se, että sipuli alkaa kertaantumaan. No niin, ensimmäistä kertaa tänä vuonna tehdään tämä siis oikein. Olen kyllä näitä aiemmin syönyt, mutta monen vuoden hauduttelun jälkeen. :D

Näin olen nyt oppinut. Siinä vaiheessa, kun valkosipulin varren alimmat lehdet ovat kellastuneet (elokuun lopussa - syyskuun puolivälissä), nostetaan sipulit ylös maasta.

Ne pestään ja niiden annetaan kuivahtaa ilmavassa ja aurinkoisessa paikassa. Varsi katkaistaan n. 3 cm sipulin yläpuolelta ja kuivahtaneet juuret leikataan lyhyiksi.

Ja taas kuivatellaan sipuleita lämpimässä ja ilmavassa paikassa. Ne saavat kuivua kuukaudenkin päivät, jonko jälkeen ne tuikataan takaisin maahan lokakuussa ennen maan jäätymistä. Jännittävää!

Istutussyvyys on noin 5 - 7 cm ja kantapuoli pitää muistaa laittaa alaspäin.

Eikä tietenkään kaikkia tarvitse istuttaa. Ota käyttöön ne, jotka mielestäsi ovat nyt valmiita.

Otin myös varret talteen. Hauduttelen niitä padoissa ja keitoissa ja poimin pois ennen tarjoamista. Niistä tulee mieto valkosipulin aromi.

Niin ja entäs valkosipulin varren päässä killuva kukkasipuli? No hänetkin kuivataan, ja jokaisen yksittäisen siemenen voi istuttaa samalla sipuleiden kanssa. Niistä alkaa pikkuhiljaa kasvamaan uusi valkosipuli.

Muitakin syksyyn valmistavia hommeleita on jo tullut tehtyä. Porkkanat ovat kypsyneet, joskin ne ovat tänä vuonna ihan superpieniä. En varmaan ole harventanut tarpeeksi kesemmällä. Mutta ai miten hyviä nämä ovat. Kyllä kalpenevat kaupan yksilöt makeudessa.

Ja miten ihana näitä onkaan popsia työpäivän lomassa. Tai paistaa nopeati pannulla pienen vihreän varren kera. Koko lautanen kaunistuu. Jätän vielä osan kasvamaan ja poimin vasta ihan syksyn lopulla. Jos vaikka tukevoituisivat vähän.

Korjasin myös valtavan minttupuskan talteen. Irrottelin lehdet ja niputin ne pakastepusseihin. Sitten vain lituskat pakastimeen kreikkalaisia ruokia, jätskiannoksia ja leivonnaisia odottelemaan.

Mintun varretkin otin talteen. Ajattelin kuivata ja hienontaa ne ja käyttää lisämakuna padoissa ja keitoissa. Vahva minttu on niin voimakkaan makuinen, että varmaan näistäkin iloa irtoaa. Ja keittiöni näyttää nyt ihan eteläranskalaiselta, kun lilana kukkiva yrttikimppu roikkuu seinällä. J

Nyt oli myös aika tallettaa kuivahtaneet korianterinsiemenet.

Annan suurimman osan siemenistä tippua maahan ensi vuotta odottamaan. Loput siement rapistelin varsista talteen. Kuivattelen ne, talletan ensi vuotta varten, ja keväällä isken multaan.

Semmoisia töitä tällä kertaa. Tähän kun lisää loputtoman sienisafarin, puolukoiden noukkimisen ja muun metsäfiilistelyn, niin onnellisuuden palaset ovat aika hyvin kohdallaan. J

Ja voi näitä iltoja, auringonlaskuja ja kuutamoita...

Aprikoosi-cashewpähkinäleipä

Voi jälleen on pakko jakaa mitä ihanin leipäresepti. Voiko oranssinhehkuisilla aprikooseilla ja hennon aromikkailla cashewpähkinöillä mennä vikaan? Ei voi.

Hedelmäleivät ovat aina olleet suosiossani. Oli sitten kyse omenaleivästä, mallasleivästä, myslileivästä, rusinaleivästä tai pariisilaisesta viikunaleivästä, kyllä maistuu. Ja katoaa nopeasti. :)

Ja hapanjuuri on toinen "minun juttuni", mitä leipään tulee. Tälläkin hetkellä pieni kranaatti muhii jääkaapissa (oikeasti, kovasti kupliva juuri on ihan kranaatin näköisessä hillopurkissa). Juuren käyttö on oikeasti tosi helppoa. Jos epäröit sen tehoa, etkä jaksa uskoa sen kohottavaan voimaan, voit hyvin käyttää sitä hiivan lisänä. Hiivaa tarvitsee vain ripauksen ja saat juuresta ihanan happaman maun.

Eli rohkeasti vain kranaattia kypsyttelemään. :)

Tämä resepti on nopealla hiivakohotuksella. Voit myös kohottaa taikinan pelkällä hapanjuurella. Anna taikinan silloin kohota yön yli.

Ihanaisten aprikoosien lisäksi leipään pääsi nyt siis cashewpähkinöitä ja unikonsiemeniä. Siemenet maistuivat mielestäni liian miedoilta, mutta toivat kyllä mukavaa väriä ja rakennetta leipään.

Ja jos olet rapean, paksun, aromikkaan kuoren ystävä, valmista leipä kuumassa, kannellisessa savipadassa.

Aprikoosi-cashewpähkinäleipä

1 pss kuivahiivaa
3,5 dl vettä
1 tl sokeria
1,5 - 2 tl suolaa (ensi kerralla laitan 2 tl, nyt käytin 1,5)
4 dl hiivaleipävehnäjauhoja
4 dl sämpyläjauhoja
(1 dl taikinajuurta)
reilu 100 g kuivattuja aprikooseja
kourallinen cashewpähkinöitä
vajaa 1/2 dl unikonsiemeniä

(Ota hapanjuuri huoneenlämpöön lämpenemään edellisenä iltana.)

Lämmitä vesi reilusti hiivan heräämislämpöön.

Yhdistä kuivahiiva n. 1 dl hiivaleipävehnäjauhoja. Lisää veteen hiiva-jauhoseos, suola ja sokeri. Jos haluat lisämakua hapanjuuresta, lisää se tässä vaiheessa.

Alusta joukkoon myös loput hiivaleipävehnäjauhot ja sämpyläjauhot. Alusta hyvin, ainakin 10 minuuttia koneella. Käsin vielä kauemmin. Taikinasta pitää tulla kimmoisa pallo.

Pilko sillä välin aprikoosit ja rouhi cashewpähkinät. Lisää taikinaan aprikoosit, unikonsiemenet ja pähkinärouhe. Sekoita hyvin, käsin saat paremman tuloksen. Aprikoosit jäväät koneella sekoittaessa helposti vain taikinan yhteen osaan.

Anna taikinan kohota tunnin verran kaksinkertaiseksi.
Tämä resepti on nopealla hiivakohotuksella. Voit myös kohottaa taikinan pelkällä hapanjuurella jättäen hiivan pois. Anna taikinan silloin kohota rauhassa yön yli.

Lämmitä uuni ja uunipata 225 asteeseen. Uunin ja padan lämmettyä, kaada kohonnut taikina pataan ja laita kansi päälle.

Nosta pata uuniin. laske lämpö 200 asteeseen ja paista kannen alla n. 30 minuuttia. Nosta kansi pois ja paista leipää vielä kymmenisen minuuttia, jotta pinta saa väriä. Jos väriä on jo tarpeeksi, ota leipä pois uunista. :)

Kumoa valmis leipä kuumana pois padasta ja nosta ritilälle jäähtymään. Anna leivän rauhassa jäähtyä ja levähtää ainakin tunteroisen ennen leikkaamista. Jos käyt liian aikaisin leipään käsiksi ja se onkin jäänyt vähän likilaskuiseksi, litsahtaa se nyt varmasti. Jos maltat odottaa, ehtii leipä "kypsyä" valmiiksi.

Nauti leipä vaikka itse tehdyn voin kera. Kaupasta ostettukin on hyvää. :)

Täydellinen omenakakku

Mahtipontisen otsikon taakse kätkeytyy minun makuuni täydellinen omenakakku.

Pääosassa omena, lisänä rommi, kardemumma ja minttu. Täydellistä.

Olen tällä hetkellä omenaeuforiassa; satoa kypsyy joka puussa joka suunnalla! Tosin stressiä kuvioon tuo se, etten saa millään päätettyä, minkä puun istutan omaan pihaamme!
Haluan makeita, hapokkaita ja kiinteitä omenoita. Haluan, että ne kypsyvät syyskuun alussa runsaana satona. Haluan, että ne ovat taudinkestäviä. Haluan, että puu pysyy kohtuullisen kokoisena.

Mutta ovatko vaatimukseni kohtuulliset? :)
Vinkkejä hyvistä, spekseihini sopivista puulajikkeista otetaan lämpimästi vastaan!

Lainasin tämän omenakakun reseptin Sikke Sumarilta ja lisämaustoin sitä omaan makuun sopivaksi.
Suosittelen lämpimästi kardemumman, rommin ja etenkin vahvan mintun lisäämistä palettiin.

Kakku oli nopea valmistaa ja erittäin kuljetustakestävä. Aina hyviä ominaisuuksia, kun on tarkoitus hilpaista mökille suoraan töiden jälkeen.

Ja ah, kuinka hyvältä omenakakku maistuikaan saaren hissukseen pimenevässä illassa. Hämärähyssyn sävyt vaihtelivat sinisen, harmaan, hehkuvan oranssin ja utuisen persikan sävyn tunnelmissa. Oli tyyntä ja hiljaista.

Täydellinen omenakakku

2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1-1,5 dl sokeria
1 tl kardemummaa
1 rkl rommia
3 munaa
3 rkl rypsiöljyä
1 dl maitoa
600 g omenalohkoja

n. 1/2 dl sokeria
1 keltuainen
n. 30 g voita
tuoretta minttua


Lohko omenat.

Sekoita keskenään kaikki taikinan kuivat aineet.
Lisää munat, öljyt, maito ja rommi. Sekoita tasaiseksi. Taikina on tosi löysää, älä säikähdä. :)

Kääntele joukkoon lohkotut omenat.

Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Voitele vuoan reunat.

Kaada taikina omenoineen päivineen vuokaan.

Paista 200-asteisessa uunissa n. 35 minuuttia.

Sekoita sillävälin "kuorrutteen" aineet keskenään. Voitele uunista tullut piiras kuorrutteella. Nosta takaisin uuniin ja paista vielä 5-10 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä. Koristele kakku tuoreella mintulla.

Nauti!

Tai kuskaa se ensin mukanasi saareen. Näin beibi matkustaa. :)

Kolmen kaalin ja kanttarellin ahvenherkku

Hauskaa huvilakauden päättäjäistä! :)

Ihanaisen kesäjuhlan kunniaksi ah-niin-kesäinen herkkuresepti. Tämän pöperön ainekset ovat juuri niin suomalaisia, puhtaita, terveellisiä ja AITOJA kuin olla ja vaan voi. :)

En ole tänä vuonna montaa kantarellia luonnosta löytäynyt. Paitsi tietenkin silloin kun olen ollut esimerkiksi suunnistamassa, ja olen vain joutunut juoksemaan niiden yli. Kyllä siinä sydän särkyy...

Mutta ahvensaalis on onneksi kuitenkin suosinut. :) 

Tästä yksinkertaisesta kalaruoasta tuli yksi meidän perheen lemppareista. Onnellisena nautimme aterian aurinkoisella terassilla katkeamattomaan sateeseen katkenneessa tuokiossa. Tai no, kyllä me kerran ehdittiin juosta astiat sisälle suojaan, mutta onneksi ne sai kiikutettua saman tien ulos. :)

Tänä kauniina huvilakauden päättäjäisviikonloppuna onneksi ei sadepilvistä ole ollut huolta. Ja nyt turinat sikseen, sillä minua huudellaan terassille "Säkenöivää Saulia" katselemaan. Voi Topin Töpötin sentään...

Kolmen kaalin ja kanttarellin ahvenherkku (2:lle)

6 ahvenfilettä
1 pieni sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
loraus öljyä
n. 50-70 g kukkakaalia
n. 50-70 g parsakaalia
n. 50-70 g valkokaalia
n. 2 dl kantarelleja
2,5 dl ruokakermaa
n. 1-2 tl sitruunamehua

muutama oksa tuoretta oreganoa
suolaa
pippuria

n. 6 kpl perunoita
1-2 porkkanaa


Laita perunat kiehumaan.

Pilko sipuli pieneksi silpuksi. Murskaa valkosipulinkynsi. Silppua myös valkokaali melko pieneksi silpuksi.

Lämmitä loraus öljyä pannulla ja kuullota sipuleita, valkosipulia ja valkokaalia muutama minuutti. Älä anna kärähtää, joten pidä lämpö suht. mietona.

Irrottele tässä välissäkukkakaalista ja parsakaalista kukinnot pienehköiksi nupuiksi. Höyrytä nuput napakan kypsiksi n. 5 minuutin ajan. Näin ne säilyttävät makunsa ja kauniin värinsä. Nosta kypsät kukkikset ja parsikset sivuun odottamaan.

Höyryttelyn lomassa lisää paistinpannulle hieman lisää öljyä ja perään ahvenet ja kantarellit. Paistele sienet ja kalat kypsiksi. Lisää pannulle ruokakerma, sitruunamehu ja suola ja pippuri.

Lisää myös kuoritut ja palastellut porkkanat perunoiden kanssa kiehumaan. Porkkanoiden keittoaika on n. 7-10 minuuttia perunoita lyhyempi.

Laske lämpö miedolle, laita kansi päälle ja anna kastikkeen hautua kunnes perunat ja porkkanat kypsyvät. Lisää lopuksi valmiiseen kastikkeeseen kypsiksi höyrytetyt parsa- ja kukkakaalit seä tuoreet oreganonlehdet. Maistele suola ja pippuri kohdilleen.

Tarjoa kalaherkku keitettyjen perunoiden ja porkkanoiden kera. Tai vaikka perunamuusin!