Ternijuusto-mustikkamalja

Nyt tulee perinteistä ja ihanaa yhdistelmää: mustikkaa ja maitoa. Ja todella monessa muodossa. :)
On ternijuustoa, vaniljakiisseliä, mustikkahilloa, kauracrumblea...

Äitini tekee maailman ihaninta ternijuustoa aina saadessaan mökkimme naapuritilalta ternimaitoa. Tästä herkusta on ihanan helppo jalostaa yhtä sun toista. Tällä kertaa juhlimme mökillä veljeni ja hänen vaimonsa hääpäivää näillä ihanilla ternijuusto-mustikkamaljoilla.

Tämä jälkkäri oli ehkä vähän työläs, sillä komponentteja on tosi monta. Muuten herkku on kuitenkin helppo, sillä komponentteja ei voi mokata ja ne voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Kaikki aineksetkin löytyvät oikeastaan aina mökin perusvarastoista ja luonnosta.

Ternijuusto-mustikkamalja (6:lle)

n. 5 dl ternijuustoa
3 dl (1,5 + 1,5) mustikoita
2 dl kaurahiutaleita
4 rkl voita tai margariinia
1,2 (0,4 + 0,5 + 0,3) dl sokeria
4 dl maitoa
2 keltuaista
2 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja
kourallinen tuoretta minttua
1 limen kuori raastettuna


Tee ensin maitokiisseli.
Yhdistä kattilassa maito, keltuaiset, 0,3 dl sokeria ja vaniljasokeri. Lämmitä miedolla lämmöllä kunnes maito kuplahtaa. Suurusta maitotilkkaan liotetulla perunajauholla. Keittele hissukseen kunnes kiisseli pulpahtaa ja paksunee. Mausta limenkuoriraasteella. Nosta kiisseli kylmään odottamaan.

Tee seuraavaksi mustikkahilloke.
Mittaa kattilaan 1,5 dl tuoreita (tai pakaste) mustikoita ja 0,4 dl sokeria. Muussaa mustikoita vähän ja keittele viisi - kymmenen minuuttia miedolla lämmöllä. Muista tuoreella silputulla mintulla. Nosta hilloke jäähtymään.

Tee kauracrumble.
Sulata panulla tai kattilassa voi tai margariini. Lisää sokeri ja sekoita kunnes sokeri sulaa. Lisää kaurahiutaleet ja paistele viitisen minuuttia. Nosta crumble sivuun jäähtymään ja kovettumaan.

Koko annokset.
Lusikoi maljoihin kerroksittain 1) ternijuustoa 2) mustikkahilloketta 3) kauracrumblea 4) vaniljakastiketta ja 5) tuoreita mustikoita. Koristele muutamalla tuoreella mintunlehdellä.

Voit myös tarjota vaniljakiisselin kuumana erikseen, jolloin jokainen saa annostella sitä itse maljaansa.

Tomaattinen rapukeitto, erittäin yksinkertaisettu bouillabaisse

Tein "vahingossa" erittäin ilahduttavaa keittoa. :)

En osannut odottaa, että humahtaisin keskelle Etelä-Ranskaa! Mutta kas, tämä keittohan muistuttaa aivan bouillabaissea! Miinus sata työvaihetta ja tuntien hauduttelu. :)

Sanomattakin on selvää, että en todellakaan yritä väittää tämän keiton olevan alkuperäisen veroinen. MUTTA ottaen huomioon sen, että valmistus vie vain viitisentoista minuuttia, on tässä yllättävän kova haastaja. :) Vähän enemmän bouillabaissen makua saat keittoon lisäämällä mausteeksi sahramia ja kenties ripauksen appelsiininkuoriraastetta.

Tarjoa tämä ihana ja kevyt keitto vaikka rapeakuorisen pataleivän tai kaurapatonkien kera.

Ai niin! Kiitos ideasta Anna-Leena Härkönen ja Glorian Ruoka & Viini 2/2013.

Tomaattinen rapukeitto (4:lle)

8 pienehköä perunaa
1 l vettä
3 rkl kalafondia
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
loraus öljyä tai nokare margariinia
500 g paseerattua tomaattia
70 g tomaattipyreetä
1 dl valkoviiniä
loraus sitruunamehua
4 dl (pakaste) katkarapuja
n. 1/2 dl kapriksia
mustapippuria
suolaa

maustamatonta tuorejuustoa
(tai raejuustoa, smetanaa tai ranskankermaa)


(Ota ravut sulamaan.) Kuori ja pilko perunat suupaloiksi.

Mittaa kattilaan vesi ja kalafondi ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää perunat.

Kuullota perunoiden kiehuessa hienonnetut sipulit ja murskatut valkosipulit. Lisää kuullotuksen loppuvaiheessa ohuiksi suikaleiksi pilkottu fenkoli. Säästä fenkolin tupsut ja hapsut. Kuullota vielä minuutti.

Lisää perunakattilaan paseerattu tomaatti ja tomaattipyre sekä kasvikset ja viini. Keitä muutama minuutti kunnes perunat ovat kypsiä.

Lorauta joukkon sitruunamehu ja ripottele mukaan kaprikset. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada myös ravut joukkoon liemineen. Kuumenna.

Koristele annos fenkolin tupsuilla. Lisää annokseen halutessasi maustamatonta tuorejuustoa, raejuustoa, smetanaa tai ranskankermaa.

Nauti!

Ihana vaniljainen banaanipiirakka

On taas elokuu ja juhlaviikot! 

Näihin päiviin aina liittyy kaikenlaista kakunpyörittelyä ja yksi suuri syy on mieheni synttärit. Tänä vuonna juhlimme niitä Red Velvet -kakulla sekä itse juhlapäivänä vaniljaisella banaanipiirakalla. Juhlakalu on nimittäin suuri banaanin ystävä. :)

Jotenkin näitä synttäreitä varten tulee aina pyöräytettyä useita kakkuja. Taitaa olla tekijässä vikaa... :) Eräänä vuonna kakkuja syntyi seitsemän eri juhlia varten ja muinakin vuosina on yleensä tullut tehtyä pari-kolme eri luomusta. Repertuaarista löytyy esimerkiksi taivaallinen gluteeniton mutakakku, mustikka-marenkikakku, hedelmäkakku, sitruuna-lakritsikakku, minttukakku, snickers-kakku, cookie dough -jäätelökakku, mustaviinimarja-valkosuklaakakku...

Takaisin banaanipiirakkaan. Voi että, kyllä oli hyvää! Ja banaanista. Vaniljainen vanukaskerros oli aivan ihanaa. Olisin voinut lusikoida sen ihan sellaisenaan.
Tämä oiva vanukas sopii varmasti loistavasti yhteen jos toiseen käyttöön: kakkujen väliin, jälkkärimaljaan marjojen kera, ihan mihin vaan! Voisikohan sitä laittaa pullapitkon väliin vai kävisikö uunissa katastrofi...

Meille piirakka maistui parhaiten hellepäivänä jääkaappikylmänä. Suosittelenkin tarjoamaan piirakan raikkaana. On myös hyvä idea tehdä piirakka kermakerrosta vailla valmiiksi tarjoamista edeltävänä päivänä, jotta pohja mehevöityy ja on helpompi leikata. Toki jos tykkäät rapsakasta pohjasta, tarjoa piirakka valmistuspäivänä. :)

Vaniljainen banaanipiirakka

Pohja:

3,5 dl vehnäjauhoja

1/2 dl sokeria

100 g margariinia tai voita

1/2 tl suolaa

1 keltuainen

0,4 dl kylmää vettä

1 tl leivinjauhetta

Vanukas:

1,5 dl sokeria

0,8 dl vehnäjauhoja

ripaus suolaa

5 dl maitoa

3 keltuaista

2 rkl margariinia tai voita

1 tl vaniljauutetta (tai 2 tl vaniljasokeria)

2 isoa banaania tai 3 pienempää

Kuorrute:

1 dl kuohu- tai vispikermaa

1 rkl sokeria

Aloita tekemällä pohja. Sekoita keskenään jauhot, sokeri, leivinjauhe ja suola. 

Lisää keltuainen ja margariini hyvin sekoittaen.

Lisää lopuksi vesi nopeasti. Voitele ja jauhota piirakkavuoka ja painele taikina sen pohjalle.

Paista pohjaa 225-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia kunnes se on kauniin ruskea. Käytä halutessasi paistoherneitä niin pohja ei kohoa liikaa.

Anna jäähtyä hyvin.

Tee seuraavaksi vanukas.

Yhdistä kattilassa sokeri, jauhot ja suola. Lisää maito pienissä osissa ja sekoita tasaiseksi.

Kuumenna seosta miedolla lämmöllä kunnes se kiehuu hissukseen ja paksuuntuu.

Sekoita keltuaisten koostumus astiassa kevyesti rikki. Lisää astiaan n. 1/2 dl lämmintä maitoseosta ja sekoita hyvin. Näin munat eivät kokkeloidu kun lisäät ne kiehuvaan seokseen.

Lisää keltuaiset kattilaan hyvin sekoittaen. Keittele seosta pari minuuttia kunnes se paksuuntuu hieman lisää. Jäähdytä myös vanukas hyvin joko huoneenlämpöön tai jääkaappikylmäksi kelmun alla.

Kokoa piirakka. Leikkaa banaanit ohuiksi siivuiksi ja levitä ne tasaisesti pohjan päälle.

Levitä päälle vanukas. Jos haluat tarjota piirakan vasta seuraavana päivänä, laita se tässä vaiheessa kelmun alla jääkaappin odottamaan.

Vispaa kerma ja lisää siihen sokeri. Levitä kerma piirakan päälle juuri ennen tarjoamista. Jos haluat, voit ripotella kerman päälle vielä rouhittuja (suola)pähkinöitä.

Alla on kauhea kuva koko piirakasta. Hehkuva aurinko ei ollut paras kuvausvalo, eikä estetiikkaa lisännyt kesken loppuva kermavaahto (minulla oli vähemmän kuin ohjeessa), jota paikkasin pursotinkermalla. :D Pursotinkerma ei siis todellakaan sovi muihin kuin heti syötäviin annoksiin. Älä siis tee näin. Uhrauduin vain valokuvauksen vuoksi. :)

Raikas vesimeloni-gazpacho

Nyt jos joskus kannattaa pyöräytellä gazpachoja.
Tähän aikaan kotimaiset kasvikset todella maistuvat joltain ja satokausikin on hyvässä vauhdissa.

Tämä kylmä ja pikantti keitto sopii erinomaisesti alkupalaksi tai hellepäivän välipalaksi. Ja kaikkein parhaiten mielestäni rapujuhlien yhdeksi ruokalajiksi - kiitos hehkuvan oranssin värinsä.

Tämänkertainen gazpachoni sai hieman eksotiikkaa vesimelonista ja korianterista. Ihanaa oli!

Gazpacho (2:lle alkuruoaksi)

1/4 punaisesta paprikasta
2 tomaattia
n. 200 g vesimelonia
10 cm pätkä kurkkua
1 valkosipulinkynsi
n. 1/2 tl chilijauhetta
2 tl tummaa balsamicoa
loraus sitruunamehua
pieni nippu tuoretta korianteria
kourallinen tuoreita basilikanlehtiä
suolaa
pippuria


Kalttaa tomaatit, eli tee niihin veitsellä ohut ristiviilto ja keitä vedessä minuutin verran. Nosta tomaatit vedestä ja kuori ne.

Pilko veimeloni, paprika, kurkku, tomaatit ja valkosipulinkynsi. Yhdistä ne kulhossa ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi.

Lisää mausteet ja yrtit. Maistele maut mieleiseksesi. Jos teit vahingossa liian ytyä (tulista tai valkosipulista) keittoa, lisää n. 1 tl sokeria.

Nosta keitto jääkaappiin oleentumaan vähintään pariksi tunniksi.

Tarjoa keitto kylmänä ja koristele annos tuoreilla basilikanlehdillä.

Samettinen Red Velvet Cake

Tätä herkkukakkua minun on pitänyt testata jo pitkään.

Jostain syystä trendileivonnaisangstini väistyi ja päätin antaa Red Velvet -kakulle mahdollisuuden. Ehkä tuo mystinen väri on se, mikä kiehtoi... Samoin kuin kaikki miljoonat ylistävät kommentit ja lupaukset samettisuudesta.

No, kuinkas sitten kävikään?

No ylihyvää tuli. :)

Ja samettista. Värinkin suhteen saavutin mahtavan liukuväriefektin - tahattoman tosin. :)

Tein kakkua beibimme yksikuukautispäivän sekä erittäin mieluisten vieraiden kunniaksi.

Leipasin kakkupohjan jo edellisenä päivänä ja kuorrutuksen hoidin pari tuntia ennen tarjoamista.

Suosittelen leipomaan pohjan hyvissä ajoin etukäteen, jotta se ehtii kunnolla jäähtyä.

Tein pohjan 17 cm -vuokaan, jotta saisin korkean kakun. Mielestäni se vähän kuuluu asiaan, kakkuun tulee juhlavuutta ja näyttävyyttä.

Aion tehdä kakkua pian uudestaan ja samalla testaan, josko saisin kakun läpikotaisin punaiseksi, vai jääkö alin kerros kuitenkin ruskeaksi. Ajattelin testata tätä suoraviivaisesti lisäämällä väriaineen määrää. :) Alla olevassa reseptissä olen jo jauheen määrää nostanut.

(Kuulemma perinteinen Red Velvet Cake voi olla myös ruskea-punainen, joten ei tässä nyt ihan mönkään menty.)

Mutta niin, mistä tämä kakku on sitten peräisin? 

Kuulemma aina 1800-luvulta asti, jolloin keksittiin että etikan happo tuo kaakaojauheen luontaisen punaisuuden esiin. Kakku jalostui kohti nykyistä muotoaan kuulemma Waldorf Astoria -hotellissa 1930-luvulla. Hotellia pidetäänkin kakun "kotina", vaikka punaisia leivonnaisia löytyy paljon myös soul foodin historiasta.

Hauskaa on, että kakun suosio sai huimaa nostetta vuoden -39 jälkeen, jolloin ruoka oli kortilla. Teksasilainen John Adams (Adams Extract Company -yhtiön omistaja) keksi promota kakkua mainoskampanjoissaan ja sai näin punaista väriainetta paremmin myytyä. :)

Nyt Red Velvet Cake käy läpi ihan uskomatonta buumia; siitä on jalostettu ihan kaikkea... Niin erilaisia leivonnaisia kuin suolaisiakin ruokia (kuten esim. kakkutaikinalla paneroitua kanaa), sekä esimerkiksi vartalosuihketta... Kun jenkit innostuvat, he tekevät sen kunnolla.

En ehkä valitse huulipunani sävyksi "Red Velvetiä", mutta tätä kakkua teen kyllä varmasti uudestaan. Oli se vaan niin hyvää. Ja loppujen lopuksi todella simppeliä. Vain kaksi komponenttia; kakku ja täyte.

Kokeile itse! Vaikka olisitkin trendien vastustaja. :)

Tästä reseptistä kiitos Glorian Ruoka & Viini -lehdelle (2/2013).

Red Velvet Cake (n. 10 annosta, 17 cm vuoka)

4 dl vehnäjauhoja
2 tl kaakaojauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl punaista jauhemaista elintarvikeväriä (tai 1,5-2 tl, jos haluat vahvemman punaisen sävyn)
2 dl maitoa
125 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
3 1/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 munaa
1 tl ruokasoodaa
1 tl valkoviinietikkaa

Kuorrute / täyte:
350 g tuorejuustoa
1,5 dl tomusokeria
1,5 tl vaniljasokeria
1,5 dl kuohukermaa


Tee ensin kakku. Voitele irtopohjavuoan (17 cm) reunat (ylös asti, kakku kohoaa reilusti!) ja pingota pohjalle paperi.

Siivilöi kulhoon vehnäjauhot ja kaakaojauhe, lisää suola.

Liuota elintarvikeväri maitoon.

Vaahdota toisessa kulhossa margariini ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat reippaasti vatkaten.

Siivilöi vaahtoon puolet jauhoseoksesta ja puolet maidosta. Sekoita hyvin.

Lisää myös toinen puoliska jauhoista ja maidosta. Sekoita tasaiseksi.

Yhdistä sooda ja valkoviinietikka keskenään ja kaada kuohuva seos taikinaan. Sekoita nopeasti.

Kaada taikina kakkuvuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa n. 50 minuuttia. Kakku kohoaa reilusti, kuten alta näkyy. :)

Kakku on valmis, kun keskelle tökätty puutikku tulee puhtaana kakusta ulos. Nosta kakku jäähtymään rauhassa.

Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Alla olevassa kuvassa näkyy hyvin eri kerrosten väriero.

Tee täyte. Sekoita keskenään tuorejuusto ja siivilöity tomusokeri. Lisää vaniljasokeri ja kuohukerma. Vatkaa voimakkaasti kunnes täyte on sileää ja kuohkeaa.

Kun kokoat kakun, on hyvä idea laittaa leivinpaperisuikaleet kakun alle. Näin kakkulautanen näyttää siistiltä myös kuorrutuksen jälkeen. Vedät vain suikaleet ulospäin pois kakun alta.

Levitä täytettä tasaisesti kakkukerrosten väleihin. 

Kuorruta kakku samalla täytteellä. Kannattaa ensin levittää kuorrutteeksi ohut kerros, sillä kakusta irtoaa vähän murusia. Levitä vielä toinen kerros kuorrutetta puhtaalla lastalla, jolloin saat valkoisemman ja siistimmän kuorrutteen.

 Kuten alta näette, eivät kärsivällisyys ja tasainen käsi ole vahvuuksiani. :)