sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Juhlava pullakranssi: Nailed it!

Hiphei! Nailed it. :)


Näin joskus täydellisen elämän huipentumassa, eli Pinterestissä kuvan todella todella TODELLA kauniista pullakranssista. Tämä amerikkalaispaakelsi oli kyllä selvästi tehty huolella, tarkkuudella ja rakkaudella. Olin ihan varma, ette koskaan pystyisi moiseen, mutta omasta versiostani tulikin todella kaunis! Joskin hieman enemmän rustique. :)
(Jos et tunne "Nailed it!" -huudahdusta, kurkkaa tänne.)

Olen ollut bostonkakun suuri ystävä kautta vuosien, tässä on samaa henkeä. :) Pullan parhaat puolet yhdistettynä runsauteen ja revittävyyteen.


Muokkasin taikinaa jenkkiversiosta hieman kotimaisemmaksi. Alkuperäisessä reseptissä ei ollut kardemummaa (WHAAT!) ja todella vähän sokeria. Taikinani on siis hieman perinteisestä pullataikinasta poikkeava. Taikinassa on hieman pihistelty sokerissa ja voissa, joita käytetään kuitenkin reilummin täytteessä.

Tämä taikina oli paistettuna ehkä hieman "kuivempaa" kuin tavallisesti. Kerrokset olivat ihanasti revittäviä, reunoilta hieman rapeita, mutta sisältä pehmeitä. Toisaalta tämä taikina oli varmaan hieman helpommin käsiteltävää, joten lopputulos oli kauniimpi... Mene ja tiedä, ensi kerralla testaan normipullataikinalla. :)

Mehevän ja makean lopputuloksen saat siis parhaiten, kun valutat letitetyn kranssin päälle vielä sulaa voita ennen ja jälkeen uunin.

Sokeria on taikinassa huomattavasti vähemmän (perinteisesti 2 dl, nyt 0,5 dl), voita käytin myös puolet perinteisen ohjeen määrästä. Yhden munan sijaan käytin 2 keltuaista.

Ja näin hauskalta se näytti raakana. :)


Taikinaa tulee reilusti. Käytä 2/3 kranssiin ja tee lopusta vaikka ihan perinteisiä korvapuusteja.


Juhlava pullakranssi (1,5 kpl)

5 dl maitoa
2 pkt kuivahiivaa tai 1 pkt tuoretta hiivaa
0,5 dl sokeria
1 1/2 rkl kardemummaa
1,5 tl suolaa
2 keltuaista
100 g voisulaa
13,5 dl vehnäjauhoja

täyte:
0,5 dl pehmeää / puolisulaa voita
4-5 rkl sokeria
3 tl kanelia

voiteluun ja pinnalle:
hieman voita
kourallinen sokeria


Tee ensin taikina. Lämmitä maito reilusti hiivan heräämislämpöön. Sekoita lämpimään maitoon sokeri, kardemumma ja suola. Jos käytät tuoretta hiivaa, liuota se tässä vaiheessa maitoon.

Yhdistä keskenään n. 2 dl jauhoja ja kuivahiiva. Sekoita hiiva-jauhoseos lämpimään maitoon. Lisää myös keltuaiset. Lisää jauhoja vähitellen. Sekoita ja vaivaa taikinaa hyvin.

Jauhojen lisäilyn loppuvaiheessa lisää myös voisula. Lisää jauhoja sen verran, että taikinasta tulee hitaasti valuvaa, mutta pehmeää. Vaivaa hyvin, n. 5-10 minuuttia.


Anna taikinan kohota vedottomassa, lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi, n. tunnin verran.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.


Kauli taikinasta n. 1 cm paksu (eli oikeasti tosi ohut) suorakaiteen muotoinen levy.


Levitä koko levylle sulaa voita. Sekoita keskenään sokeri ja kaneli, näin saat tasaisemman ja paremman näköisen seoksen ja lopputuloksen. Ripottele taikinalevyn päälle myös sokeri-kaneliseos.


Rullaa taikina pitkulaiseksi. Tässä vaiheessa pitkula kannattaa nostaa jo leivinpaperin päälle.


Leikkaa taikina terävällä veitsellä pitkittäin puoliksi (varo pöydän pintaa).


Hyvä idea oli käyttää saksia apuna. Näin koko pinta leikkaantuu kerralla, eikä veitsen edestakaiset liikkeet aiheuta turhia riekaleita.


Pyörittele puolikkaat toistensa ympäri siten, että halkaisupinta on aina ulospäin. Kranssi alkaa kiertyä luonnostaankin vähän ympyrälle. Yhdistä päät. Vedä leivinpaperi uunipellille.

Levitä vielä mahdollisesti yli jäänyt voi ja sokeri-kaneliseos kranssin päälle.


Nosta koko komeus uuniin. Pasta ensin n. 5 minuuttia 200 asteessa, ja laske sitten lämpöä 175 asteeseen. Paista vielä 25 - 30 minuuttia.

Voitele uunista kuumana tullut kranssi ohuelti voilla esim. pullasutia apuna käyttäen. Ripottele päälle n. kourallinen sokeria.


keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Täydellinen aamianen

Tänään - on - vasta / jo - keskiviikko.

Miten voi kolme viikon ensimmäistä arkipäivää mennä niin nopeasti? Vain ja ainoastaan töiden parissa. Ja miten vielä jaksaa sykkiä kaksi päivää? Ja miten ehtii tehdä kaiken, mitä pitäisi?

Ensiavuksi tähän hätään mielikuvaharjoittelu ja haaveilu. Mikä kohta odottaa? Viikonlopun täydellinen aamiainen. Kahtena aamuna. :)


Itse tehtyä piimälimppua taitaa olla vielä kaapissa...
Perjantai-iltana pyöräytän amerikkalaisten pannukakkujen taikinan valmiiksi jääkaappiin odottamaan...
Puolet taikinasta hoidellaan lauantaiaamuna ja puolet sunnuntaina...

Amerikkalaiset pannukakut (4 kpl)

2 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
3/4 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 muna
1,5 dl piimää tai itse tehtyä jugurttia
0,5 dl maitoa
1-2 rkl voisulaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa muna vaahdoksi ja lisää siihen piimä ja voisula.
Lisää kuivat aineet piimäseokseen.

Taikinan kuuluu olla melko paksua.
Paista letut pannulla miedossa lämmössä lorauksessa rypsiöljyä.


Mm... Näin ilmavaa ja fluffuista...

Pannukakut nautitaan päältä löllöjen munien, rapean pekonin sekä viipaloitujen banaanien kera. Ja sysimustan kahvin...

Enää kaksi normiaamua...


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Parsaa, hollandaisekastike ja kukonpojansydämiä

Kevät kevät kevät!!!

Pusikoissa, rinnassa, lintujen pesissä, pientareilla, lautasella, KAIKKIALLA!!


Tämä viikonloppu on ollut täydellinen, erityisesti kulinaristisella rintamalla. On ollut samppanjaa, parsaa, ostereita Streat Helsingissä, loistavaa tuliaisvalkoviiniä, hyviä sipsejä, amerikkalaisia pannukakkuja, broilerinmaksasalaattia. Ja onnistunut ensiyritys hollandaisekastikkeelle. :D


Mutta mikä oikein on ero bearnaise- ja hollandaisekastikkeen välillä? Molemmat ovat keltaisia, muna- ja voipohjaisia kuohkeita ja maukkaita kastikkeita.

Hollandaiseen tulee sitruunamehua, bearnaiseen ei. Bearnaisekastikkeessa liemi keitetään yleensä sipulin ja yrttien, kuten rakuunan kera. Sattumat kuitenkin siivilöidään pois, joskin yrttisilppua voidaan myös jättää tarjottavaan kastikkeeseen.


Tulppaanien ohella yksi minulle rakkaimmista kevään merkeistä on kauppoihin tupsahteleva tuore parsa. 
Rakastan parsarisottoa, parsaa hienostelevana alkupalana, grillattuna tai osana salaattia. Mutta ehdottomasti parhaimmillaan se on mielestäni rapsakaksi keitettynä, suolalla maustettuna. 

Nyt halusin selättää klassikon ja valmistaa parsaa hollandaise. Ihanan raikas ja sitruunainen kastike sopi täydellisesti yhteen myös paistettujen kukonpojansydämien kera. Sitruunan happo taittoi mehevän lihan maun juuri sopivasti. 


Hollandaisekastike (2-4:lle)

1/4 dl vettä
1/2 rkl valkoviinietikkaa
2 kananmunankeltuaista
100 g voita
1 rkl sitruunan mehua
himalajansuolaa tai muuta hyvää suolaa


Viritä vesihaude. Laske alempaan kattilaan hieman vettä pohjalle ja nosta toinen kattila päälle. Veden pinnan ei tule koske ylemmän kattilan pohjaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi.

Kaada päällimmäiseen kattilaan vesi, etikka ja keltuaiset. Sekoita hyvin.


Kypsennä kastiketta vesihauteessa viitisen minuuttia koko ajan sekoittaen, kunnes kastike paksuuntuu. Sulata sillä välin voi esim. mikrossa.


Nosta kattila pois vesihauteesta ja lisää voisula ohuena nauhana joukkoon. Sekoita todella hyvin.


Lisää myös sitruunan mehu ja suola. Maistele suolan maku kohdalleen. 


Jos tykkäät vähemmän sitruunaisesta kastikkeesta, laita hieman vähemmän sitruunamehua.


Nauti keitetyn parsan ja paistettujen kukonpojansydämien kera. Ja lisukkeeksi maailman parhaita pannuperunoita.

Hollandaisekastike sopii erinomaisesti yhteen myös vaalean kalan kanssa.


Entä se loistava valkoviini? Tarapaca Gran Reserva Chardonnay 2006... Taivaallista... :)




perjantai 21. maaliskuuta 2014

Jauheliha-ratatouillevuoka ja täydelliset pannuperunat

Onnea on kevään ensimmäiset parsat, ruissipsit ja samppanja. (Eli iltapala, joka ei päätynyt kuviin asti. :))

Onnea on myös parissa tunnissa sulanut 15 cm lunta, kauniisti kuivuneet tulppaanit ja ihanan raukea olo piiitkän työviikon jälkeen. Onnea on perjantai. 


Ja onnea on hyvä ruoka. :)


Minun oli vaikea keksiä nimeä tälle hihasta vedetylle herkulle. Se lainasi reilusti makuja ja tunnelmaa ratatouillesta, mutta sisälsi lihaa, eikä kyllä oikein henkinyt ranskalaista keittiötäkään... No ehkä vähän välimerellistä tunnelmaa.


Mutta nimistä viis - jauheliha-ratatouillevuoka kuvaa tätä ateriaa parhaiten. Ja vielä mahtavammaksi aterian kruunaa mieheni pyöräyttämät täydelliset pannuperunat ja Petit Chablis -valkoviini.

Bon appétit et bon week-end!


Jauheliha-ratatouillevuoka (2:lle)

200 g jauhelihaa
pieni loraus öljyä
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
2 tomaattia
2 isoa valkosipulinkynttä
n. 1 dl oliiveja
iso kourallinen tai kaksi tuoretta basilikaa
suolaa
pippuria
muutama viipale suosikkijuustoasi, ei liian kevyttä, jotta sulaa kauniisti


Paista jauheliha kypsäksi pannulla. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla.
Viipaloi kesäkurpitsa n. 1/2 - 1 cm paksuiksi viipaleiksi. Suolaa ne kevyesti.


Viipaloi myös tomaatit ja murskaa valkosipulit. Pilko oliivit puoliksi.

Öljyä vuoka tai vuoat oliiviöljyllä.

Kokoa annos. Laita pohjalle kerros kesäkurpitsaviipaleita, joiden päälle n. puolet jauhelihasta.


Kerrosta seuraavaksi päälle tomaattiviipaleet, valkosipuli, oliivit ja osa basilikasta. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Sirottele päälle vielä loput jauhelihat.


Laita päällimmäiseksi kerrokseksi kesäkurpitsaviipaleita siten, että vuoka peittyy. Viipaloi päälle juustoa.


Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 - 25 minuuttia, kunnes juusto sopivasti hieman ruskettuu. Valmista sillävälin perunat.


Tarjoa esim. pannuperunoiden kera.


Täydelliset pannuperunat (2:lle)

n. 5 perunaa
1-2 rkl öljyä
himalajan suolaa
pippuria


Viipaloi perunat ohuiksi lohkoiksi. Lämmitä öljy pannulla. Kumoa perunalohkot pannulle ja paista kannen alla. Pannu saa olla aika kuuma. Kääntele perunoita harvakseltaan, että ne saavat kunnolla paistopintaa. Kaada kanteen tiivistynyt neste lavuaariin, älä pannulle. Paistele perunoita kunnes ne ovat kypsiä, n. 15 - 20 minuuttia.
Suolaa ja pippuroi.



torstai 13. maaliskuuta 2014

Mehevä ja rapeakuorinen perunalimppu

No nyt on mehevää! Ja rapeaa! Ja ihanaa!


Tämä perunalimppu vei kerrassaan kieleni mennessään. Savipadan avatessani vastaan tulvahtivat huumaavat tuoksut... Ensimmäisen veitsen viillon aiheuttama ääni oli kuin sinfonia korvilleni: kuori oli rapeaakin rapeampi. Varmasti savipadan ansiota.

Olin myös suorastaan äimistynyt siitä, miten hyvin perunalimppu säilytti mehevyytensä päivästä toiseen. Onkohan tämä perunoiden ansiota?


Oli miten oli, tästä eteenpäin keitän perunoita aina "vahingossa liikaa", jotta saan hyvän tekosyyn toisintoon... :)


Rouhea perunalimppu (iso)

4 dl vettä
3 dl "kuivaa" perunasosetta (n. 5 perunaa)
1-2 rkl siirappia
2 tl kuminaa
1/2 rkl suolaa
1 dl ruisjauhoja
1 dl kauraleseitä
6-6,5 dl sämpyläjauhoja
1,5 pss kuivahiivaa

Lämmitä vesi reilusti hiivan heräämislämpöön. Soseuta perunat. Jos käytät esim. yli jäänyttä perunamuusia, lisää vähän jauhojen määrää sillä taikina on kosteampi. Lämmitä perunat / sose mikrossa kädenlämpöiseksi, kunhan se ei ole jääkaappikylmää.

Yhdistä vesi, perunasose ja suola. Sekoita kuivahiiva 1 dl sämpyläjauhoja ja kaada mukaan vesi-seokseen.

Anna taikinan pyöriä ja lisää kumina, ruiskauhot ja kauraleseet. Lisää myös loraus siirappia.

Alusta loput sämpyläjauhot hissukseen. Tunnustele hieman taikinan paksuutta ja justeeraa jauhojen määrää sen mukaan. Jos käytät vetistä perunasosetta, voi jauhoja upota jopa lähes litra.

Taikinan olisi hyvä olla pehmeää, mutta ei valuvaa.


Kohota taikinaa liinan alla kaksinkertaiseksi noin tunnin ajan.


Pyöräytä kohonneesta taikinasta kuplat pois ja muotoile kevyesti palloksi. Laita taikina uunipataan, jonka pohjalla on ohuelti jauhoja.


Anna taikinan kohta vielä n. 45 minuuttia.

(Tähän väliin huomio, että taikina ei tartu pataan etkä tarvitse jauhoja, jos lämmität padan n. 200-asteeseen yhdessä uunin kanssa ennen kun kaadat sinne taikinan. Tee tällöin limpun toinen kohotus alkuperäisessä astiassa. Laita pata siis tyhjänä uuniin lämpenemään.)


Paista leipää kannen alla 225-asteisessa uunissa n. 25 minuuttia. Ota tämän jälkeen kansi pois, laske lämpö 200 asteeseen ja paista leipää vielä n. 25 minuuttia.

Tiedät leivän olevan valmis, kun se kumisee kopauttaessa. Paistaessasi leipää padassa, on vähän hankala arvioida kypsyyttä, joten parempi paistaa hieman liian pitkään kuin liian vähän. Muuten riskeeraat raa'an pohjan.




sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Korealainen jauheliha-kasvisherkku, Korean beef

Mikä mahtavan aurinkoinen ja kevättä uhkuva viikonloppu takana!
Maasta nousee kasveja niin että kohina käy, jäät rätisee ja pajunkissat kukkii. 

Kevätriemuissani jaan tämän ihania värejä ja vahvoja makuja tulvivan herkkuruoan.


Resepti juontaa juurensa Lizzy writes -blogiin. Kyseessä on siis kasviksilla täydennetty "Korean beef".

Suosittelen lämpimästi kasvisten käyttöä, sillä ne toivat annokseen ihanasti kosteutta ja mehevyyttä. Jauheliha yksistään (etenkin kevytjauheliha) voi olla aika muruisaa. Ja liioittele yrttien kanssa - niitä ei voi olla liikaa. :)


Korealainen jauheliha-kasvisherkku eli Korean beef (2:lle)

200g jauhelihaa
loraus rypsiöljyä paistamiseen
n. 200 g parsakaalia
1 iso porkkana
n. 1 rkl palmusokeria
1/4 dl kalakastiketta
n. 1/2 - 1 tl seesamiöljyä
2 isoa valkosipulinkynttä
n. 1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
ripaus chiliä
suolaa 
pippuria
reilusti tuoretta ruohosipulia (tai kevätsipulia)
reilusti tuoretta korianteria

riisiä


Kuori porkkana, inkivääri ja valkosipulinkynnet. Suikaloi porkkana ohuiksi siivuiksi vihannessuikaloijalla (mikä sen nimi oikeasti on??), murskaa valkosipuli ja raasta inkivääri. Paloittele parsakaali aika pieneksi.

Laita riisi kiehumaan. Laita parsakaalit esim. siivilään ja nosta siivilä riisikattilan päälle (veden pinnan yläpuolelle). Laske kansi kattilan ja siivilän päälle ja höyrytä parsakaali kypsäksi. Jos astioidesi mittasuhteet eivät salli tätä, kiehauta parsakaalit nopeasti eri kattilassa rapsakaksi. Älä anna muhjuuntua!

Ruskista jauheliha valkosipuleiden kera pannulla. Jos käytät rasvaista jauhelihaa, kaada osa rasvasta pois. 

Lisää pannulle höyrytetyt parsakaalit, porkkanasuikaleet, kalakastike, sokeri, inkivääri, suola, pippuri ja chili. Kypsennä muutama minuutti.

Tarjoa riisin kera. Silppua annoksen päälle erittäin reilusti tuoretta ruohosipulia ja korianteria.

Nam nam NAM!


torstai 6. maaliskuuta 2014

Munakoisoa Szechuan

Aasialainen keittiö ei petä koskaan. Ei tälläkään kertaa.


Aasialaiset ruoat valmistuvat yleensä hetkessä. Arkeani ihastuttavat esimerkiksi nopeasti pyöräytettävät hoisin-kana ja valkosipuli-chilikasvikset. Pikaherkkuihin kuuluvat myös kana mustapapukastikkeessa, kurkku-kananmuna-osterikastike, sekä erilaiset mausteiset keitot.

Kevään hitti oli vietnamilaiset kesärullat (ja kaikki vietnamilainen ruoka) ja ikisuosikkinani pyörii kana ja katkaravut mangokastikkeessa. Myös nepalilaisen keittiön kokeilu onnistui.

Voi että, tätä kirjoittaessani huomasin, kuinka moni resepti vain odottaa blogiin pääsyään. :)


Tänään tein pitkään mielessä pyörinyttä Szechuanin munakoisoa. Ainekset olivat loppujen lopuksi hyvin yksinkertaiset. Jokaisesta kaapista ei välttämättä löydy riisiviinietikkaa tai szechuanin pippureita, mutta korvatkaa ne tavallisella viinietikalla (käytä vähän vähemmän) ja chilillä. 

Minulta purkkirohmulta löytyi kotoa kahta eri riisiviinietikkaa. Vasemmanpuoleista löytyy lähikaupoista ja oikeanpuoleinen on kannettu hellästi kotiin Kiinasta.



Kiinasta ovat myös nämä mielenkiintoiset, tuliset szechuanin pippurit. Ainutlaatuinen tuttavuus...

Szechuanin pippuri, eli pippuriruutapuun siemenen akana antaa tälle ruoalle omintakeisen vivahduksen. Szechuanin pippuri ei itse asiassa ole edes pippuri, joten makukin on erilainen. Se on sitruksinen ja aiheuttaa pientä tunnottomuutta kielessä. Maku muistuttaa minua vielä jostain muusta mausteesta, mutta en saa sitä varmuudella eriteltyä... todennäköisesti anis.

Heh, he eivät edes näytä viattomilta, vaan ihan suoraan siltä, kuin aikoisivat ahmaista kaiken tielleen tulevan! :)


Munakoisoa Szechuan (1:lle)

250g munakoisoa (1 pieni)
loraus rypsiöljyä
reilusti ruohosipulinvarsia tai pari kevätsipulia varsineen
2 valkosipulinkynttä
1 cm pala tuoretta inkivääriä
0,75 dl vettä
1 rkl soijaa (tai hieman enemmän)
1 tl riisiviinietikkaa
1 tl ruokosokeria
1 tl perunajauhoja
1/4 tl murskattuja szechuan-pippureita tai reilu ripaus chilijauhetta
tilkka seesamiöljyä


Pilko munakoiso ja silppua (ruoho)sipulit. Hienonna valkosipuli ja raasta inkivääri.

Sekoita keskenään soija, riisiviinietikka ja sokeri. Sekoita perunajauhot veteen.

Kuumenna öljy pannulla ja paista munakoisoviipaleita ja valkosipuleita n. 5 - 10 minuuttia, kunnes koisot ovat kypsiä. Jos ne tuntuvat kovin tarttuvan pannuun kiinni, lisää pieni tilkka vettä.

Lisää paistamisen loppuvaiheessa pannulle inkiväärit (ja sipuleiden valkoiset osat) ja paista hetki. Lisää soija-seos ja pippurit.

Suurusta kastike vesi-perunajauhoseoksella, sekoita kunnes kastike sakenee. Lorauta päälle vielä muutamia pisaroita seesamiöljyä. Lisää myös silputut ruohosipulit tai sipulinvarret. Jos makua uupuu, lisää vielä hieman soijaa.

Tarjoa riisin kera.