Lokakuun kasvimaakatsaus ja viikunahillo

Satokausi kaartaa vääjäämättä kohti loppuaan. Siitä on todisteena kipeä selkä ja varastot täynnä purkkia ja pussukkaa. :)

Kovat yöpakkaset ovat viimeistelleet tuhonsa, ja tänään korjasin maasta pois uuvahtaneen kesäkurpitsan ja tomaatit. Ja söin viimeiset herneet. He kyllä ovat pärjänneet tänä vuonna hyvin!

Summana voisi sanoa, että ensi vuonna maahan pääsee ainakin herneet, pinaatit (campagna), porkkana, tammenlehtisalaatti, valkosipuli, maa-artisokka, kesäkurpitsa, avomaankurkku (ehkä) ja todennäköisesti kuitenkin taas se tomaatti. :) Ja ehkä joku uutuus, kuten paprika!

Vuoden yllärin tarjosi tällä kertaa palsternakka, joka yllättäen löytyi pionipenkistäni. Täysin yllärikylvö tämä ei toki ole, sillä istutin palsternakan siemeniä viime vuoden keväällä. Tällöin satoa ei tullut lainkaan. Tänä keväänä myös siirsin kyseisen kasvimaan paikkaa, ja ilmeisesti multien seassa oli säilynyt "jotain", sillä näin komea pötkäle maasta nyt nostettiin! :D

Porkkanasato oli myös tänä vuonna yllättävän runsas. Ja ihanan mehukas! Näiden kasvattaminen on kyllä niin vaivatonta ja palkitsevaa, että ensi vuonna uudestaan. :)

Suosikkiviljelyksiini kuuluu myös valkosipuli. Joka vuosi unohdan kynnet maahan, ja korjaan sadon vasta vähän liian myöhään! Katastrofi tämä ei kuitenkaan ole. :)

Jos sadon siis korjaa liian myöhään, ehtivät kynnet irrota toisistaan ja itää. Tämä ei vaikuta muuhun kuin kynsien säilyvyyteen. Eli nou panic.

Paras aika nostaa kynnet olisi heti varren alimpien lehtien kellastuttua. Olen aina odotellut kuitenkin siihen asti, kunnes varren päässä oleva siemenkota on haljennut auki, näin muistan minulle joskus neuvottaneen...

Enivei, ei kun hara kunnolla heilumaan ja sipulit & pienet yksikyntiset istukassipulit ylös maasta.

Tässä sipulit & varren siemenkodat.

Tässä yksikyntiset beibit sekä muutamia isompia itäneitä kynsiä. Sipulit ovat paljon mustempia, koska keräsin ne vasta nyt viikonloppuna mökiltä. En ehtinyt sinne aiemmin...

Ja tässä vielä ensimmäinen lautasellinen pari viikkoa kuivahtaneena.

Idea on, että kynnet nostetaan ylös, varret ja juuret katkaistaan, ja sipuleiden annetaan kuivua. Osa sipuleista otetaan käyttöön sellaisenaan, ja muutama kynsi irroitetaan ensi kauden kasvua varten.

Nämä irrotetut kynnet istutetaan nyt syksyllä (lokakuussa) kuivahdettuaan hieman takaisin maahan n. 5 cm syvyyteen kantapuoli alaspäin. Kylvetty kynsi kasvattaa ympärilleen uusia kynsiä, eli kertaantuu.

Voit myös istuttaa maahan siemenkodasta siemeniä, joista saat seuraavana vuonna ylläolevan kuvan mukaisia yksikyntisiä beibejä. Jotka myös nyt syksyllä palautetaan maahan.

Ja ei kun kevättä odottelemaan. :)

Viimevuotiseen tapaan kasvatin tänä vuonna myös maa-artisokkaa. Istutin mukulat viime lokakuussa sekä saareen että kotipihaan, ja korkeat vahvat varret kasvoivat molempiin paikkoihin! Mukulasato jäi vaatimattomahkoksi. Molemmista maista nostin pussilisen pienehköjä mukuloita. Oli joukossa onneksi jokunen isokin.

Kuulemma isompikokoisen sadon saa, jos kylvää mukulat vasta keväällä (huhtikuussa). Eli talven yli pitäisi säilöä mukuloita hiekka/multalaatikossa juureskellarissa (lämpötila 2-5 C). Eipä ole meikäläisellä semmoista... Pitää alkaa kartoittamaan, josko jostain moinen säilytyspaikka löytyisi. :)

Jostain kumman syystä aloitin myös joulufiilistelyn... Onhan nyt jo lokakuu, joka minun kalenterissani on virallinen joulukuukausi. Keittelin sen kunniaksi pari pientä purkillista viikunahilloa. Herkkua!

Tänään aamulla sain myös herätä poikkeukselliseen näkyyn, kun pahasta jetlagista kärsinyt mieheni oli jo aamuseitsemältä noustessani keitellyt satsin marja-aroniahilloa. :)

Viikunahillo (2 pientä purkkia)

250 g kuivattuja viikunoita
n. 2,5 dl vettä
1/2 dl hillosokeria

Pilko viikunat pieneksi ja poista niistä kova kantaosa. Laita ne kattilaan ja lisää mukaan myös vesi ja hillosokeri.

Keittele kymmenisen minuuttia. Purkita hillo desinfioituihin purkkeihin.

Odota joulua (tai riittävän sopivaa hetkeä), ja kasaa piparin päälle reilusti brietä ja viikunahilloa. :)

Amerikkalainen kurpitsapiirakka tuorejuustokuorrutteella

Helileijaa! Syksy loimuaa kauneimmillaan!

Selkäsäryn määrä kertoo, että satokausi alkaa olla loppupuolellaan. Samoin kauppojen vihannesvalikoima virkkoo, että on aika siirtyä lämpimien ja suloisten ruokien pariin. :)

Olen tainnut moneen kertaan hehkuttaa, kuinka rakastan kurpitsaa ja siitä tehtyjä syysherkkuja. Ensimmäinen koskaan tekemäni kurpitsaruoka oli kurpitsapiirakka kymmenen (!!) vuotta sitten. Tässä siitä hieman jalostetumpi versio. :)

Olen viime aikoina leiponut paljon amerikkalaisia herkkuja. Uutta maailmaa edustaa myös tämä ikoninen kiitospäivän piirakka.

Kurpitsa saa kaverikseen ah-niin-perinteisesti inkivääriä, neilikkaa ja kanelia. Lisäksi täyte saa toffeisen aromin kondensoidusta maidosta. Lisää jenkkiväriä tuo myös tuorejuustotäyte, joka mielestäni on ehdoton elementti tätä piirakkaa. Se raikastaa mukavasti muuten melko täyteläisen piiraan.

Piirakka ei ole kaikesta huolimatta kovinkaan makea. Mutta juuri sopivasti... :)

Yleisö tykkäsi. Paljon.

Amerikkalainen kurpitsapiirakka tuorejuustokuorrutteella

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
ripaus suolaa
125 g voita
1 muna

Täyte:
n. 400 g kurpitsasosetta
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1/2 tl neilikkaa
1/2 tl suolaa
2 munaa
1 prk (n. 400 g) kondensoitua maitoa

Kuorrute:
100 g tuorejuustoa
1,5 dl kuohukermaa
2 rkl sokeria
kanelia


Tee ensin pohjataikina. Yhdistä keskenään jauhot, sokeri ja suola. Nypi joukkoon voi ja sekoita tasaiseksi muruksi. Lisää muna ja sekoita.

Painele taikina 24 cm vuoan pohjalle ja reunoille. Vie reunat ylös asti, sillä täytettä tulee aika paksu kerros.

Nosta vuoka jääkaappiin vähintään 1/2 tunniksi tai vaikka yön yli.

Tee seuraavaksi täyte. Sekoita kurpitsasoseeseen mausteet ja munat. Lisää kondensoitu maito hissukseen vatkaten.

Kaada täyte pohjan päälle. Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa ensin 15 minuuttia, laske sitten lämpö 175 asteeseen ja paista vielä 30-40 minuuttia.

Jäähdytä piirakka ennen kuorruttamista.

Notkista tuorejuusto ja sekoita siihen sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi ja taittele tuorejuuston kanssa sekaisin. Kuorruta jäähtynyt piirakka täytteellä ja siivilöi päälle kanelia.

Kaada kuppiin lämmittävää teetä tai kahvia ja nauti hyvällä halulla. :)

Pirteä valkosipulihauki

Olen kyllä NIIN eri mieltä, jos joku väittää hauen olevan puiseva kala.
Mielestäni hauki on superihana, helposti käsiteltävä ja tyystin aliarvostettu herkku. Se täytyy vain osata valmistaa. :)

Tämä pirteä valkosipulihauki oli todellinen yllättäjä. Niin hihasta vedetty ja helppo resepti, mutta lopputulos oli kerrassaan ihana!

Syksy on oivaa kalastusaikaa ja hauki on näppärä säilöä putsattuna vaikka pakastimessa. Kesä humahtaa lautaselle näiden makujen myötä. :)

Kiitos kuuluu koko joukkueelle: veljelle kalan pyydystämisestä, kälylle veneen soutamisesta ja haavityöskentelystä, äidille ja isälle kalan putsaamisesta ja roudaamisesta.

 

Aterian "kastike" on oikeastaan enemmän marinadi. Maku on voimakas ja nestettä on aika vähän. Älä anna tämän hämätä, sillä makua todella riittää. Pieni lusikallinen riittää maustamaan sekä kalan että lisukeperunat tai -muusin.

 

Pirteä valkosipulihauki (4-5:lle)

3 kg hauki (noin kilo perattua lihaa)
1-2 sipulia
75 g voita tai margariinia
1 sitruuna
2 isoa valkosipulinkynttä
1,5 tl vaaleaa balsamicoa
suolaa
valkopippuria
1/2 dl kapriksia
kourallinen tuoretta persiljaa




Suolesta ja puhdista hauki ja irrota pää. Kypsennä kokonaista haukea 200-asteisessa uunissa uunivuoassa n. 30 minuuttia kunnes se on kypsä ja liha irtoaa helposti.


Irrottele ruodot ja nahka, ja paloittele liha isoiksi paloiksi. Asettele lihat voideltuun uunivuokaan.

Pese sitruuna, raasta kuori ja purista mehu talteen.

Sulata kattilassa voi ja kuullota murskattua valkosipulia minuutin verran. Lisää sitruunan mehu.

Lisää myös balsamico, suola ja valkopippuri ja keittele hetki. Kastike on tosi voimakkaan makuista ja onkin enemmän "marinadityyppinen".

Kaada kastike haukipalojen päälle. Viipaloi sipuli ja asettele viipaleet hauen päälle. Ripottele myös kaprikset vuokaan.

Paista 200-asteisessa uunissa vielä n. 15 minuuttia. Sipulit saavat aavistuksen kuivahtaa, mutta eivät kypsy läpeensä, vaan jäävät ihanan maukkaiksi ja sopivasti al denteiksi. :)

Ripottele vielä päälle tuoretta persiljaa. Nauti esim. keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa.

Mausteinen ja samettinen marokkolainen porkkanakeitto

Ihana kaunis, syksyinen, värikäs ja kuulas syyspäivä ansaitsee kaverikseen mehevän, mausteisen, samettisen, lämmittävän ja hehkuvan keiton.

Porkkanat ovat nyt parhaimmillaan, etenkin oman maan pötkylät ovat supermehukkaita ja makeita. 

Tämä keitto valmistuu nopeasti ja vaivattomasti. Mausteiden kanssa ei kannata kitsastella, sillä marokkolaiseen meininkiin kuuluu vahvat maut. Lisäile mausteita kuitenkin hissukseen, pois ottaminen on paljon vaikeampaa. :)

Tarjoa keiton kanssa vaikka ihania, uunituoreita porkkanasämpylöitä.

Marokkolainen porkkanakeitto (2:lle, annokset eivät ole valtavia)

5 keskikokoista porkkanaa

2 keskikokoista sipulia

2 valkosipulinkynttä

1/2 punainen paprika

loraus öljyä

1-2 rkl tuoretta, raastettua inkivääriä

1 rkl jauhettua korianteria

1/2-1 tl kanelia 

1/2 tl kurkumaa

3,5-4 dl kanalientä (vettä + 1-2 rkl kanafondia)
2 dl ruokakermaa
1 rkl hunajaa
suolaa

pippuria
kourallinen tuoretta korianteria


Kuori ja pilko porkkanat ja sipulit. Murskaa valkosipulit ja pilko paprika.

Lämmitä loraus öljyä pannulla ja lisää kaikki kasvikset. Paistele viitisen minuuttia. Lisää kaikkia mausteita paitsi hunaja, suola ja pippuri. Aloita maustaminen maltillisesti ja lisää myöhemmin lisää jos tarvitsee. Paistele pari minuuttia että mausteet heräävät.

Lisää kanalientä sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Keittele kymmenisen minuuttia kunnes porkkanat ovat kypsiä.

Soseuta keitto sauvasekoittimella samettikseksi. Anna porista hissukseen vielä kymmenisen minuuttia.

Lisää hunaja, suola, pippuri ja ruokakerma. Maistele, onko mausteita tarpeeksi ja lisää tarvittaessa kaikkea. :)

Anna keiton vielä pulpahtaa. Silppua tuoreen keiton päälle reilusti korianteria.

Maailman paras kurpitsaleipä

Olen tähän asti toivotellut kaikille mukavaa kesän jatkoa, mutta nyt ehkä hissukseen alan toivottelemaan alkavaa syksyä. :)

Yksi sen merkki on ihanat kurpitsat, jotka koristavat kauppojen hevi-osastoja. Miten oranssia, maukasta ja IHANAA! :D

Rakastan esim. kurpitsakeittoa ja paahdettua kurpitsaa, mutta tässäpä nyt EHDOTON kurpitsaherkku! Maailman paras kurpitsaleipä - oikeasti.

Halusin tehdä leipää-leipää, siis suolaista ja ravitsevaa leipää, en amerikkalaista banaanileivän tapaista makeaa pötkylää. Kuitenkin halusin kurpitsan maistuvan kunnolla ja leivän olevan jotenkin spesiaali.

Ja tämä ihana limppu riensi apuun ja lunasti odotukset monenkertaisesti!

Mikä maku ja mehevyys! Siis ihan oikeasti!

Leivässä on todella vahva lämmin maku ja kuohkeus ja pehmeys ovat omaa luokkaansa. Eikä se katoa vaikka leipää säilyttää. Nyt kaikki kokeilemaan!

Leivästäni tuli todella hassun muotoinen, koska ängin taikinan liian pieneen vuokaan. :) Jaa siis suosiolla alla oleva taikinamäärä kahteen leipävuokaan. (Löysin leivän ohjeen täältä, jota hieman muokkasin.)

Maailman paras kurpitsaleipä (1-2 kpl)

2,5 dl kurpitsasosetta

2,5 dl vettä

1,5 pss kuivahiivaa

1/2 dl siirappia

2 tl inkivääriä

1 tl suolaa

1 tl kanelia

1/2 tl neilikkaa

9 dl vehnäjauhoja

50 g sulaa margariinia

Sekoita keskenään kurpitsasose ja vesi ja lämmitä reilusti hiivan heräämislämpöön (huomaa, että nesteen määrä voi vaihdella riippuen siitä, kuinka vetistä soseesi on). 

Lisää siirappi ja mausteet.

Sekoita kuivahiiva osaan jauhoja ja lisää taikinaan. Alusta loput jauhot hissukseen. Lisää loppuvaiheessa sula margariini.

Taikinasta tulee löysä mutta kimmoisa. Justeeraa jauhojen määrää soseesi kosteuspitoisuuden mukaan.

Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

Kumoa taikina pöydälle ja pyöräytä muutaman kerran ympäri (tai pyörittele taikinaa kulhossaan niin säästät sotkut).

Kumoa taikina leipävuokaan ja anna kohota liinan alla n. 20 minuuttia.

Meikäläisen vuoka ei ollut tarpeeksi iso, joten ensi kerralla jaan leivän suosiolla kahteen vuokaan. :)

Paista leipää 200-asteisen uunin alatasolla n. 30-40 minuuttia. Leipä on valmis, kun se on saanut kivasti väriä pintaan ja kumisee koputellessa.

Vuokani oli tosiaan liian pieni, ja kuten kuvasta näkyy, pääsi osa taikinasta tipahtamaan uunin pohjalle. Hups. :)

Anna valmiin leivän jäähtyä ensin vuoassaan puoli tuntia - tunnin. Jäähdytä vielä hetki ennen leikkaamista. Niin, ettei leipä ole kuuma veitsen siihen ensi kerran koskiessa. Näin pehmeä leipä ei litsahda.