Ranskalainen sipulikeitto eli soupe à l'oignon gratinée

Tämä resepti on yksi Ranskassa-asumisaikani parhaita anteja. :) Ranskaisen keittiön ikonista reseptiä testailtiin ja hiottiin ja tähän päädyttiin.

Keitto sopii sekä alku- että pääruoaksi. Tarjoa hehkuvan kuuman herkun kanssa ihanaa itse tehtyä leipää tai patonkia ja hyvää levitettä - esim. yrttivoita.

Voit tarjota keiton joko valurauta- tai keraamisesta kattilasta, tai valmiiksi lautasille annosteltuina. Pidä huoli, että käyttämäsi lautaset ovat uuninkestäviä. :) Ja muista varoittaa syöjiä, etteivät tartu uunista tulleisiin lautasiin paljain käsin.

Ranskalainen sipulikeitto (pääruoaksi 3-4:lle)

n. 600 g sipulia
3 valkosipulinkynttä
30 g voita
1 l vettä
2 - 3 rkl lihafondia (tai kasvis-)
1 dl valkoviiniä
valkopippuria
1/2 rkl kuivattua timjamia (tai runsaasti tuoretta, jos saatavilla)

vaaleaa leipää
juustoraastetta (mieluiten Gruyere)


Pilko sipulit isoiksi paloiksi. Pilko valkosipulit pieneksi silpuksi.

Sulata ja kuumenna voi valurautapannulla. Lisää sipulit ja valkosipulit.

Kuullota niitä voissa mahdollisimman pitkään - ainakin puoli tuntia. Pidä lämpö mietona, etteivät ne vain käristy. Sipulit eivät saa ruskistua lainkaan, vaan niiden kuuluu hissukseen karamellisoitua, hikoilla ja olla ihanan limaisia.

Limaisuus on vasta alkamassa. Jatka kypsyttelyä vielä...

Kun sipulit ovat kunnolla karamellisoituneet (1/2 - 1 h), lisää vesi ja fondi sekä valkoviini. Keittele vielä ainakin puoli tuntia. Voit antaa keiton hautua paljon pidempäänkin, maku paranee joka minuutilla.

Mausta timjamilla, pippurilla ja tarvittaessa suolalla.
Jos maku on pliisu, lisää vähän fondia.

(Annostele keitto kulhoihin)
Revi keiton päälle palasia vaaleasta leivästä. Ripottele leipien päälle juustoraastetta.
Gratinoi keitto uunivastusten alla (250 C) kunnes juusto ottaa ihanasti väriä.

Tarjoa heti tulikuumana.

Ensi kerralla kokeilen reseptiä Jouni Toivasen tapaan.
Siinä kuullotettavien sipuleiden joukkoon lisätään kaksi kokonaista tähtianista.
Kun sipuleita on kuullotettu sulatetussa voissa vajaat puoli tuntia, lisätään valkoviini ja keitetään se kasaan.
Vasta sitten lisätään lihaliemi ja jatketaan hauduttelua tunnin verran.

Katsotaan, muuttuuko maku. :)


Pyhien kunniaksi on ihan pakko jakaa tämä liikuttava kuva. Pääsiäis-äitini hieman riehaantui käsityöinnostuksessaan ja pyöräytti pupun poikineen. Repesin nauramaan, kun sain häneltä tämän kuvan. :D

Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Mustikkakohokas

Tarmon puuskassa kaivoin esiin vanhan mustikkakohokkaan reseptin.
Muistin kohokkaasta vain sen, että viimeksi se ei onnistunut. En tosin muistanut mikä meni pieleen...

Nyt uudella tarmolla, kärsivällisyydellä ja huolella kohokkaan tekoon! Ja JES!!! He onnistuivat! Tämä oli pitkästä aikaa todellinen ruoanlaiton riemuvoitto! Olen aivan intsinä!!

Oikeastaan paras vinkkini on, että maltti on valttia. Eli tee kohkas huolella, älä oio tai ole turhan ronski.

Keittelin makua tuovan mustikkakiisselin jo edellisenä päivänä. Jälleen kerran kätevää esim. illanistujaisia ajatellen. :) Mustikkakiisselin voi korvata millä tahansa muulla kiisselillä tai vaikka soseella. Seuraavaksi ajattelin kokeilla omenasosetta.

Vasemmalla voidellut vuoat, oikealla voidellut & sokeroidut vuoat

Mustikkakohokkaat (4:lle)

mustikkakiisseli:
1 dl pakastemustikoita
1 dl vettä
1 rkl perunajauhoja
2,5 rkl sokeria

kohokas:
1 dl edellä tehtyä kiisseliä (tai sosetta, hilloa tms.)
2 valkuaista
1/2 rkl tomusokeria

margariinia ja sokeria vuokien voiteluun.

Tee ensin kiisseli ja muista varata aikaa jäähtymiselle.
Sulata mustikat. Laita kaikki kiisselin ainekset kattilaan ja kiehauta. Kiisseli paksunee nopeasti, ja lopputulos on melko täpäkkää.

Soseutin mustikat vielä parilla hyvin nopealla sauvasekoittimen pyräytyksellä. Tämä olisi tietenkin pitänyt tehdä ennen kattilaan menoa, mutta unohdin. Toimit tämä näinkin, kun kiisselin koostumus ei ehtinyt rikkoutua. Ajattelin, että kohokkaan onnistumisen kannalta samettinen koostumus on parempi.

Anna kiisselin jäähtyä. Kiisseliä tulee vajaa 2 dl, käytä tästä kohokkaisiin vain 1 dl. Lopun voit lusikoida parempiin suihin. :)

Ja sitten kohokkaan kimppuun. Erottele valkuaiset ja keltuaiset huolella. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Voitele ja sokeroi vuoat huolellisesti reunoille asti. Tutkailin etukäteen kohokasreseptejä ja suurin osa voiteluista tehtiin vain margariinilla. En ollut varma, miten kohokas käyttäytyy ja kumpi keino kohoaa paremmin, joten kokeilin kohokkaita sekä margariinilla ja sokerilla että pelkällä margariinilla. Molemmat toimivat, mutta sokeroitu versio muodosti kohokkaalle kivan makean rapsakan reunan, joka ainakin jälkkärissä toimi tosi hyvin. Eli sokeri makeaan kohokkaaseen, ei sokeria suolaiseen. :)

Sekoita kiisseliin ensin puolet valkuaisvaahdosta. Lisää loppu vaahto varovasti nostellen.

Täytä vuoat noin 2/3 tilavuuteensa. Levitä täyte huolellisesti niin, ettei pohjalle tai reunoille jää ilmakuplia.

Paista kohokkaita 175 C uunissa non 10 - 15 minuuttia. Kannattaa tarkkailla kohokkaiden nousua, se on nimittäin hauskaa puuhaa! Todella viihdyttävää ja palkitsevaa. :D Ensin jännitti, kun mitään ei alkanut tapahtua, mutta lopuksi kohokkaat kohosivat aivan hurjaa vauhtia.

Tarjoa kohokkaat HETI, minuutin sisällä lässähti jo hieman (esim. ensimmäisessä kuvassa). Kata siis valmiiksi pöytään jotain, minkä päälle lasket kohokkaan. Ja muista antaa syöjille servetit (tai vaikka lapaset), jotta he voivat  toisella kädellä ottaa otteen kupista. :)

Otin ensimmäiset kaksi uunista 13 minuutin kohdalla ja seuraavien annoin olla 2 - 3 min pidempään. Tykkäsin enemmän kauemmin uunissa olleista. Aavistuksen ruskea pinta oli hyvä. Kuvissa esiintyy vähemmän paistunut versio.

Ja toinen paras vinkkini. Älä käytä uunikintaita vaan esim. työhanskoja kohokkaiden nosteluun. Isot ja kömpelöt uunikintaat helposti tökkäävät kohokkaan kasaan.

Tyhjät kipot ja eri voitelumetodit... Sokerilla tuli siistimpää jälkeä. :)

Ratatouille

Rakastan Ranskaa. Rakastan ranskan kieltä. Rakastan ranskalaista ruokaa.

Ja tietty rakastan samppanjaa.

Kenties useimmiten tekemäni ruoat ovat tyyliltään ranskalaisia. Onhan maan keittiö klassikko, joka pitää allaan valtavan valikoiman eri tyylisiä ruokia, sinne on helppo osua. :) Perinteisimmillään la cuisine française on vastaleivottu patonki, pehmeät juustot, mehevät padat ja aromikkaat punaviinit...
Modernimmalla twistillä mukana ovat afrikkalaisen keittiön vaikutukset, molekyyligastronomia ja ruokatrendien terävimmät kärjet.

Ranskalainen keittiö voi olla ronskia ja yksinkertaista tai äärimmilleen vietyä piperrystä.

Jos tulet luokseni illalliselle, on todennäköisintä että saat nauttia ranskalaisen aterian.

Yksi ranskalaisen keittiön parhaista piirteistä on raaka-aineiden arvostus! Torilta noudetaan tuoreet kasvikset ja kurkutkin ovat rinkelin näköisiä kippuroita. Ja yrtit! Ah, timjami, laventeli...

Vaikka okei, joskus muinoin nälänhädän aikana ranskalaisten on täytynyt turvautua erikoisempiin ratkaisuihin: sammakon reisiin, etanoihin, sisälmyksiin... :) Ja kappas, nämähän ovat nykyään superherkkuja ja kulinarismin huipentumia. Kyllä ranskikset vain jotain osaavat!

Tämä ruokafilosofian yritän sisällyttää myös omaan keittiööni: Tee gourmeeta siitä mitä sinulla on.

Rhatatyii, eli kansanomaisesti ratatouille on yksi all-time lempparini. Salli minun laskea syyt:

1. Siinä näyttelee pääosaa lempikasvikseni tomaatti, kesäkurpitsa, munakoiso ja sipuli
2. Siinä näyttelee vangitsevaa sivuosaa lempiyrttini timjami ja basilika
3. Se on kasvisruokaa, eli kevyttä ja ihanaa
4. Se on MAUKASTA kasvisruokaa, eli täyteläistä ja lämmittävää
5. Se toimii erinomaisesti lihan ja kalan lisukkeeksi tai sellaisenaan
6. Se symboloi Ranskaa, toista kotimaatani

Tässä teille yksi rakkaimmista resepteistäni.

Ratatouille (4-6:lle)

2 sipulia

4 valkosipulinkynttä

3 rkl oliiviöljyä

6 tomaattia

2 paprikaa

2 kesäkurpitsaa

1 munakoiso

muutama oksa tuoretta timjamia (tai 2 tl kuivattua)

pikku pätkä tuoretta rosmariinia (tai 1 tl kuivattua)

1 laakerinlehti

pienen pieni loraus sitruunamehua

suolaa ja pippuria

tuoretta basilikaa

Valitse keittoastiaksesi hyvin lämpöä varaava pata tai kasari.

Kuullota ensin sipuleita ja valkosipuleita öljyssä noin 5 minuuttia.

Lohko tomaatit ja lisää ne sipuleiden joukkoon. Lisää myös laakerinlehdet, timjamit ja rosmariinit. Hauduta välillä sekoittaen noin 20 minuuttia. Kasvikset saavat kiehua muhennokseksi.

Paista pilkottuja paprikoita toisella, kuumalla pannulla noin 5 minuuttia. Lisää ne pataan. Paista viipaloidut kesäkurpitsat myös nopeasti eri pannulla ja lisää ne pataan. Tee sama pilkotulle munakoisolle.

Hauduta pataa vielä vartin verran. Lisää loput mausteet ja sitruunamehu. Maista, että suola ja pippuri ovat kohdillaan. Lisää lopuksi tuoreet basilikan lehdet ja ehkä vielä hieman timjamia.

Ratatouille on parasta seuraavana päivänä, kun maut ovat tasoittuneet.

Ratatouille sopii loistavasti pihvin tai lohen lisukkeeksi, samoin kuin grilliruoan! 

Ja itseasiassa olen tehnyt ratatouillea useasti myös grillissä folionyytissä. Ei ihan sama asia, mutta melkein. Kannattaa kokeilla!

Itse nautin herkun mieluiten sellaisenaan patongin kanssa. Ja luonnollisesti jonkun ihanan Bordeauxin punaviinin... :)

Gluteeniton päärynäflan ja gluteeniton omena-kvinoapiiras

Sana gluteeni tulee latinan sanasta gluten, mikä tarkoittaa liimaa.

Gluteeni on siis eräiden viljakasvien jyvän ytimen proteiini, jonka määrä jauhoissa vaikuttaa leipoutuvuuteen ja joka antaa leivälle sen ominaisen joustavan rakenteen. Gluteeni on sitkeä ja venyvä aine, joka veden kanssa taikinaa alustettaessa muodostaa sitkon, eli proteiiniverkoston, jolloin taikinan hiilidioksidi säilyy ja taikina kohoaa. Sitkon ansiosta leivonnainen myös kovettuu muotoonsa paistettaessa. Näin sanoo raamattuni, Kaarina Turtian Gastronomian sanakirja.

Tuttua tekstiä. Aiemmin en erityisesti tuntenut valtaisia sympatian aaltoja keliaakikkoja kohtaan. Rinnastin heidät allergikkoihin. Noh, yksi ruokalaji vähemmän, big deal. Lisäksi keliaakikko-tuttavani olivat sanoneet, ettei "tämä nyt mitenkään vaikeaa ole". 

Parhaalla ystävälläni (joka on myös vrai gourmand) todettiin puolisen vuotta sitten keliakia, ja vasta nyt todella tajusin rajoitusten laajuuden. Tämä härski proteiinihan tunkee itsensä kaikkialle! Leivät, leivonnaiset, pastat, kastikkeet (yllättävän monet suurustetaan jauhoilla)... Hyvästi ruisleipä ja karjalanpiirakat! 

Toki lähes kaikesta on olemassa myös gluteenittomia versioita, mutta ei se vaan oo ihan sama... Ystäväni on sopeutunut keliakiaansa loistavasti, joten kyllä minunkin täytyy. :) Vähintä mitä voin tehdä, on opetella gluteenittoman ruoanlaiton salat! Taikina ilman sitkoa... hankalaa...

Tämä kirjoitus on siis omistettu ystävälleni, joka myös rakastaa hyvinmuodostuneita gluteus maximuksia! <3

Hän myös rakastaa purjehdusta, joten saaristohenkeä kattaukseen

Eräs vanha tuttavani sinnikkäästi aina kysyttäessä vastasi: "I don't have a glue"... (Ah, englannin lausuntavirheet. Tarkoitushan oli varmasti sanoa "I don't have a clue".) Tämä lause päässäni soiden käärin hihat, kiristin essun, laitoin Chris Cornellin You Know My Namen soimaan ja lähdin selättämään Mr. Gluteenin.

Ready to rumble!

Halusin tehdä makean leivonnaisen. Toki jälkkärilistalle pääsee yhä jätskit, rahkat, vanukkaat, hedelmäsalaatit, mousset, kiisselit, sorbetit ym, mutta nyt teki mieli jotain uuniin laitettavaa. Lähdin ratkomaan ongelmaa listailemalla sallittuja aineita: maissitärkkelys, perunajauho, kvinoa...

Tein kaksi eri versiota. Toinen perustuu pitkään kehittelemääni Flan Patîssier -reseptiini, ja toinen tuli hihasta. Omasta ja testihenkilöiden mielestä molemmat onnistuivat. Okei, kvinoan koostumus vaatii vähähän totuttelua, eikä tämä nyt mitään revittävää pullapitkoa ole, mutta kiinteä jälkkäri kuitenkin!

Nämä reseptit ovat noin kolmelle hengelle. Neljälle saa pienet annokset. Annoskokoa on toki superhelppo kasvattaa esim. lisäämällä hedelmien osuutta. Muista kuitenkin, että jos hedelmät ovat kovin mehuisia, vaikuttaa se myös lopputuloksen koostumukseen. Jos käytät hyvin mehukkaita hedelmiä, lisää flaniin aavistus maissitärkkelystä tai kvinoapiiraaseen ruokalusikallinen perunajauhoja. Flan oli melko makeaa (mikä tietysti on leivonnaisen / jälkkärin tarkoituskin), mutta raikkaana jälkkärinä toimisi hienosti vähemmälläkin sokerilla. Ensi kerralla laitan vain puoli desiä.

Päärynäflan (kolmelle tai neljälle)

pari päärynää (myös tölkkipäärynät käy)
1/2 l rasvatonta maitoa
1 muna
0,75 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
3 rkl maissitärkkelystä

Pilko päärynät reilun kokoisiksi paloiksi. Voitele annosvuoat ohuelti ja kippaa päärynät pohjalle.

Ota noin puoli desiä - desi maitoa sivuun. Kaada loppu maito ja sokerit kattilaan. Sekoita mukaan myös muna. Lämmitä seos kiehuvaksi ja anna porista hiljakseen pari minuuttia (muista sekoittaa). Liuota sillä välin maissitärkkelys sivuun ottamaasi maitoon.

Kun seos kattilassa muuttuu tasaväriseksi ja paksuuntuu ihan aavistuksen, kaada maissitärkkelys ohuena nauhana kattilaan samalla vimmatusten vispaten (ihan käsivispilällä kuitenkin). Vatkaa reippaasti, sillä seos suurustuu nopeasti ja kokkareita muodostuu, jos et ole valppaana. Jos kokkareita kuitenkin tulee, so what. Sano, että se oli tarkoituskin. :)

Jatka sekoittamista, pienennä levyn lämpö ihan pienelle, ja anna vielä muutaman kuplan porista pintaan.
Kaada sitten seos annosvuokiin.

Paista uunin keskitasolla 180 asteessa noin 40 minuuttia. Pienet annosvuoat kannattaa ottaa ulos jo hieman aiemmin. Pinta saa ottaa aavistuksen väriä. Flan on omasta mielestäni parasta kylmänä, mutta koitapa odottaa siihen asti...

Omena-kvinoapiiras (kolmelle tai neljälle)

puolikas omena

päärynä (myös tölkkipäärynä käy)

1/2 dl kvinoaa

1 muna

30 g sokeria (0,38 dl)

(1 rkl perunajauhoja)

ripaus kardemummaa (n. 1/2 tl) 

(kardemumman sijaan sekaan voisi laittaa esim. lorauksen päärynälikööriä tai amarettoa)

Voitele annosvuoat. Pilko omena ja päärynä. Keitä kvinoa ohjeen mukaan kypsäksi (1/2 dl kvinoaa vaatii noin 1,5 dl vettä). Keitä kvinoa kuivaksi tai valuta. 

Vatkaa muna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kvinoa, (perunajauho), mausteet ja hedelmät.

Kaada annosvuokiin.

Paista 180 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Hyvää kylmänä ja kuumana.

Koska piiraan ulkoasu ei hivele silmiä, suosittelen kylmänä tarjottaessa tomuttamaan päälle tomusokeria.

Paahdettu valkosipulikeitto

Rakastan valkosipulia. Rakastan sen makua, tuoksua, ulkonäköä, kasvattamista. Kaikkea.
Enkä ymmärrä ihmisiä, jotka eivät voi syödä valkosipulia ennen tärkeää tapaamista! Tai jotka häpeillen peittelevät suutaan aterian jälkeen. Mitä hyvin aromeiden haaskausta!! Älkää tehkö seurassani niin, nuuhkin teitä mielelläni.

Työnnän yleensä valkosipulia kaikkeen. Ja jo lähtökohtaisesti tuplaan aina reseptien valkkarimäärät. Kasvatan myös valkosipulia plantaasillani ja tänä keväänä kokeilen myös sisällä ruukussa.

Olin aikonut jo kauan sitten kokeilla paahdettua valkosipulikeittoa, mutta se unohtui johonkin. Varmaan jyräsin kokeilun jollain hardcoremmalla valkosipulitouhulla, kuten valkosipulitoffeella (oli muuten hyvää!).

Valkosipuli saa ihanan aromin paahtamisen myötä. Ja hei, kaikkihan on parempaa paahdettuna. Niin kuivahtaneet ruisleivät kuin vaahtokarkitkin.

Tämä keitto oli fantastista. En odottanut sen olevan NÄIN ihanaa, mutta se oli.
Voin sanoa näin, koska resepti ei ole alunperin omani, vaan jonkun tv-ohjelman kotisivuilta ajat sitten löytämäni. Ja pikkasen tietty muokattu (koska mitään reseptiä ei voi ihan samanlaisena toteuttaa).

Joten olkaa hyvä, yksi elämäni parhaista keitoista.

Paahdettu valkosipulikeitto (neljälle alkuun, kahdelle ruoaksi)

oliiviöljyä
1/2 valkosipulia (tai vähän enemmän tai vähemmän)
1 iso sipuli
2 keskikokoista / pienehköä perunaa
vajaa 1/2 dl valkoviiniä (kuiva sauvignon blanc toimi jälleen)
5 dl vettä
kanafondia
1 dl ruokakermaa
suolaa & pippuria

sormisuolaa
pippuria
tuoretta basilikaa
kuivattuja valkosipulilastuja (näitä saa esim. Punnitse ja Säästä -kaupoista)


Leikkaa valkosipulista "hattu pois". Kääräise valkosipuli folioon ja paahda 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.

Pilko sipulit ja kuori & kuutioi perunat noin peukunkynnen kokoisiksi kuutioiksi.

Kuullota sipuleita ja perunoita hetki oliiviöljyssä. Lisää valkoviini ja keitä noin 5 minuuttia.

Lisää vesi ja fondi. Keitä perunat kypsiksi.

Ota lämmin sipuli uunista ja molskauttele kynnet keiton sekaan (kannattaa irrotella kynnet kuoristaan lämpimänä). Soseuta sauvasekoittimella kuohkeaksi ja silkkiseksi.

Lisää kerma, suola ja pippuri. Lämmitä / kiehauta keitto.

Rouhi pinnalle mustapippuria ja valkosipulilastuja. Tiputtele päälle muutama sormisuolahippu sekä silputut basilikat

Varaudu puoamaan tuoliltasi.