maanantai 26. syyskuuta 2016

Ihana Tom yam gong -keitto

Hellurei! Kävimme viime talvena lomailemassa Balilla kolmisen viikkoa.


Yksi reissun parhaista ruoista oli Tom Yam Gong, eli thaimaalainen Tom Yam -keitto katkaravuilla.

Pimeän hämyisessä ravintolassa nautimmani annos oli niin ihana, että kysyin tarjoilijalta reseptiä. Hän kirmasi innoissaan keittiöön ja palasi pian raaka-ainelistan kera. Olin onnesta ymmyrkäinen.


Kotiversioni ei toki maistunut ihan samalta, mutta oli kyllä mielestäni erittäin herkullista.

Tässäkin on varmasti vapautta raaka-aineiden suhteen. Käytätkö herneitä vai papuja, jätätkö pinaatin pois, teetkö kanasta vai kalasta... Eli luovuus valloilleen!


Tom Yam Gong (4-5:lle)

4 valkosipulinkynttä
3 kaffirlimen lehteä
1 ruoko sitruunaruohoa
5 cm pätkä inkivääriä
suolaa
pippuria
3 rkl tom yam -tahnaa
n. 1-1,2 l kanalientä (tai vettä + 2 rkl kanafondia)
3 dl kookosmaitoa (ei kevyttä)
3 dl katkarapuja
350 g lohta
3 dl herneitä
4-6 perunaa
2-3 porkkanaa
1 limen mehu
1 l tuoretta pinaattia

raastettua limen kuorta


Kuori ja hienonna valkosipulit. Hienonna sitrunaruoho tosi hienoksi hakkelukseksi. Ruhjo sitä ensin hieman, että aromit heräävät.

Kuori ja raasta inkivääri.

Lämmitä loraus öljyä pannulla ja lisää valkospipulit. Kuullota pienen pieni hetki.
Lisää tom yam -tahna, inkivääri ja sitruunaruoho. Kuullota minuutin verran.

Kuori ja pilko pernat ja porkkanat.

Lisää kanaliemi, perunat ja porkkanat. Keitä, kunnes ne ovat kypsät.


Pese ja raasta limen kuori talteen.

Lisää kookosmaito, sekä limen mehu. Lisää myös paloiteltu lohi. Anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes lohi kypsyy.

Lisää ihan lopuksi katkaracut, herneet ja pinaatti. Lämmitä, mutta älä keitä pitkään.


Koristele annos raastetulla limen kuorella.

Nauti oluen kera.


sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Mehevä mustatorvisieni-munakasrulla

Rakastan sienikautta! Miten mahtavaa samota metsässä kuulaassa auringonpaisteessa ja bongailla aarteita.


Olemme metsäretkeilleet parina viime viikonloppuna ahkerasti ja todella saaneet saalista; ihania mustatorvisieniä, kantarelleja sekä läjäpäinsuppilovahveroita. :)

(Peukaloni on haavoilla sieniveitsen käsittelystä ja kuuloni on mennyt sienikuivurin jatkuvasta hurinasta...)


Mutta metsästä  kotiin päästyämme, oli aivan pakko tehdä jotain ihanaa sieniherkkua heti. Jotain sopivaa välipalaa / lounasta. Munakasrulla! Ja ah, miten ihanan ihanan hyvää tämä olikaan.

Ja jopa aika terveellistä, sillä mukana on proteiinin lähteitä reilusti ja juustoakin vain hiukkasen. :)


Olen itse asiassa tehnyt rullan nyt kolme tai neljä kertaa. :D Se on niin kätevä iltapala, lounas, välipala... Tai vaikka yllätysvieraiden tyydyttäjä. Ainekset yleensä aina löytyvät kaapista, ja jos jotain ei ole, sen voi korvata.


"Taikinaa" voi virittää oman mielensä mukaan; joskus olen lisännyt pinaattia (suosittelen) ja tuoretta organoa, joskus olen jättänyt juuston pois. Vain mielikuvitus on rajana.


Mustatorvisieni-munakasrulla

5 munaa
4 dl maitoa
n. 30 g parmesan-juustoa raasteena
1 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
(iso kourallinen tuoretta pinaattia)
(tuoretta oreganoa)

Täyte:
1 l mustatorvasieniä (tai kantarelleja tai suppiksia tai mitä vain sieniä)
1 sipuli
ruokalusikallinen voita tai loraus öljyä
n. 100-150 g maitorahkaa

Päälle:
tuoretta timjamia tai orgeanoa
parmesanraastetta
mustapippuria


Tee ensin munakasrulla.

Sekoita keskenään tasaikseksi taikinaksi kaikki munakkaan ainekset. Kaada seos paperoidulle uunipellille.

Paista 175-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Älä paahda rullaa liian kovaksi, on huomattavasti parempaa, kun se jää pehmeäksi ja kuohkeaksi. Anna jäähtyä.

Tee sillä välin täyte. Pilko sipuli pienehköksi silpuksi. Puhdista sienet ja palastele niitä hieman. Paista sipuleita ja sieniä pannulla öljyssä / voissa kunnes neste höyrystyy sienistä pois. Anna jäähtyä.


Levitä jäähtyneen munakasrullan päälle maitorahka, noin puolen rullan alueelle. Levitä rahkan päälle sieniseos.

Rullaa rulla leivinpaperia apuna käyttäen. Jätä saumapuoli alas.


Halkaise rulla, ripottele päälle timjamia, mustapippuria ja parmesan-raastetta.  Nosta tarjolle.


lauantai 20. elokuuta 2016

Rommirusina- New York cheesecake

Juhuu, hyvää syntymäpäivää rakas mieheni!

Tällä kertaa juhlimme New Yorkin juustokakulla, joka sai lisämakua rommirusinoista (leipojan valinta).


Oli hyvää! Juustokakku ei petä koskaan.

Uunissa leivottu juustokakku oli tosi kätevä tähän tarjoilutarkoitukseen. Tein yllätykseksi tarkoitetun kakun nopeasti illalla, kun mieheni oli pari tuntia konferenssipuhelussa. Keittiötouhuihin ei mennyt kuin vartin verran, ja koska vaiheita oli erittäin vähän, oli leipomisen jäljetkin helppo hävittää.

Kakku oli tunnin uunissa, joten kahden tunnin puhelun aikana ehdin myös tuulettaa suurimmat tuoksut pois.


Juustokakku saa myös jäähtyä hissukseen itsekseen ja seistä seuraavaan päivään, joten se toimi täydellisesti aamuyllätyksenä.

Lähdin töihin kuudelta, ja jätin kakun pöydälle odottamaan. Kovin aikaisesta aamuhetkestä (ja pienestä kiireestä) johtuen, on koristelu hieman minimalistinen. Mutta nämä vadelmanlehdethän toimivat todella hyvin! Tuli jopa aika kaunis kakku mielestäni. :)


Rommirusina- New York cheesecake

n. 12 kpl digestive-keksejä
75 g voita tai margariinia

400 g maustamatonta tuorejuustoa
400 g maitorahkaa
2 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 munaa
1 keltuainen
n. 150 g rusinoita
loraus rommia


Laita rusinat likoamaan loraukseen rommia.

Murskaa keksit esimerkiksi muovipussin sisällä kaulinta apuna käyttäen. Sulata voi ja sekoita yhteen keksimurun kanssa.

Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi, voitele vuoan reunat.

Painele keksimuru tiiviiksi kakuksi vuoan pohjalle.

Tee täyte. Sekoita keskenään tuorejuusto, rahka, sokeri, vaniljasokeri ja vehnäjauhot.

Lisää munat ja keltuainen yksitellen reippaasti sekoittaen.

Purista rusinoista liika rommi pois, ja kääntele ne täytteeseen mukaan.

Kaada täyte pohjan päälle. Katso, että rusinat leviävät tasaisesti.

Paista juustokakkua 175C uunissa n. 55 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä hyvin ennen kun irrotat vuoan reunat. Vaikka seuraavaan päivään asti.


tiistai 16. elokuuta 2016

Ruokaisa varhaiskaali-seesamisalaatti




Mökkeilyn, lomailun ja grilliruokaähkyn jälkeen kaipaan jotain raikasta ja kevyempää.
Nämä vaatimukset täyttää tämä ihana varhaiskaalisalaatti.






Kaalikausi on parhaimmillaan, joten nappaa kerä kaupasta mukaan ja nauti kaikesta ihanasta, mitä kaalista syntyykään.

Nyt viimeistään on aika jättää kaalikääryleiden synnyttämät ennakkoluulot romukoppaan. Kaali on maukasta, raikasta, eikä lainkaan pahan hajuista. :D

Alkuperäinen resepti löytyi Hesarista. Tein kastiketta tuplasatsin ja muuttelin vähän ainesosia.


Varhaiskaali-seesamisalaatti (2:lle)

n. 100 g nuudeleita
2 tl rypsiöljyä
¾ dl seesaminsiemeniä
200-300 g varhaiskaalia (puolikas)
1 porkkana
1 punainen (kuivattu) chili
pari kourallista tuoretta korianteria

Kastike:
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl hunajaa
1½ rkl rypsiöljyä
1 rkl seesamiöljyä
1½ rkl limettimehua
1 rkl soijakastiketta
¾ tl chilihiutaleita
¾ tl suolaa



Keitä nuudelit pakkauksen ja kaada siivilään valumaan.

Mittaa seesaminsiemenet kuumalle, kuivalle paistinpannulle. Paahda pari minuuttia koko ajan käännellen.

Pilko varhaiskaali ohuiksi, noin 5 cm:n mittaisiksi suikaleiksi. Laita suureen kulhoon.
Kuori porkkana ja leikkaa raasta se karkeaksi raasteeksi.
Hienonna chili.

Rouhi cashew-pähkinät karkeaksi rouheeksi ja paahda niitäkin kuivalla pannulla muutama minuutti.

Tee kastike yhdistämällä kaikki aineet keskenään.

Yhdistä kaikki aineet: kaali, porkkana, chili, nuudelit ja kastike.
Ripottele päälle pähkinät ja revi reilusti tuoretta korianteria.



Naaaammm!


lauantai 13. elokuuta 2016

Mustikka-vaniljakulho

Huh! Onpas tullut kesälomailtua niin urakalla, että blogissakin on ollut pieni luova tauko. :)
Ihanaa ja vauhdikasta on ollut. 

Ja mikä marjakesä! Satoa pukkaa ovista ja ikkunoista!


Mustikoita varmasti löytyy vielä metsistä, joten ehdit hyvin pyöräyttää tämän ihanan mustikka-vaniljakulhon. Jos mustikoita ei näy, voit loistavasti käyttää esimerkiksi parhaassa satovaiheessa olevia vadelmia, karviaisia tai viinimarjoja.

Marjat lepäilevät vaniljaisessa vanukaskylvyssä rapsakassa, ohuessa taikinakulhossa. Todella herkullista!



Tein tämän piirakan kahdesti; ensimmäisellä kerralla tapahtui jotain käsittämättömän mystistä, ja luottovanukas muuttui saostumisen jälkeen nesteeksi. En vieläkään tiedä, mitä tapahtui. Seisoiko se liian kauan? Eikö se tykännyt viileästä (oli jääkaapissa)? Vai oliko ilmassa kenties ukkosta?

Toisella kerralla piirakka kuitenkin onnistui juuri kuten kuuluikin. :)

Tein piirakan pieneen, 17cm-halkaisijan irtopohjavuokaan. Tästä riitti n. 4 henkilölle (kahdestaankin meni koko setti). 

Voit toki tehdä kulhot myös annoskoossa pieniin uunivuokiin.


Reseptissä vanukkaan ja taikinan määrät ovat vähän reilut, joten voit  halutessasi puolittaa taikinan reseptin ja viilata 1/3 vaniljavanukaasta pois.
Itse tein taikinasta siis kaksi piirakkaa toisiaan seuraavina päivinä. Puolet taikinasta odotti jääkaapissa. Vanukkaan keitin kahdesti aina tarjoamispäivänä (erikseen kumpaankin piirakkaan) ja yli jääneet vanukkaat söin onnellisesti sellaisenaan. :)



Mustikka-vaniljakulho (4:lle, 17 cm irtopohjavuokaan)

n. 2,5 dl mustikoita
1/2 banaani
n. 2 rkl maitoa

Vanukas (Huom! Tästä määrästä jää noin 1/3 yli):
3 keltuaista
3 rkl sokeria
3 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoja
6 tl vaniljasokeria
4,5 dl maitoa

Taikina (Huom! Tämä määrä riittää kahteen kulhoon):
3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
1/2 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
100 g margariinia tai voita
0,4 dl kylmää vettä


Tee ensin taikina.

Yhdistä keskenään jauhot, sokeri, suola ja leivinjauhe. Sekoita joukkoon margariini ja nypi/sekoita tasaiseksi.

Lisää kylmä vesi nopeasti sekoittaen. Kääräise taikina elmukelmuun ja nosta jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Viritä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. En voidellut reunoja, eikä piirakka siitä huolimatta jämähtänyt kiinni.

Ota puolet taikinasta ja painele se ohueksi kerrokseksi irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Tee reunoista kunnolla korkeat (voit tehdä korkeammat kuin minulla kuvassa). Huomaa, että taikina vähän kohoaa uunissa, eli pohja  nousee ja reunojen suhteellinen korkeus laskee. Mitä korkeampi reuna, sitä isompi kuppi ja sitä enemmän täytettä. :)

Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa 7 minuuttia, kunnes se juuri ja juuri kypsyy ja saa ihan pikkuisen väriä.

Nosta pohja jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Irrota irtopohjavuoka.


Tee seuraavaksi vanukas. Yhdistä kaikki aineet kattilassa. Lämmitä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes seos paksunee. Vanukas saa siis kuplia muutaman kerran. Nosta sivuun levyltä ja anna aavistuksen jäähtyä. Älä seisota liian pitkään, ettei vanukas leikkaannu.

Viiltele jäähtyneen taikinakulhon pohjaan muutama viilto ja riko vähän paistopintaa. Kostuta pohja (ei reunoja) maidolla.

Muussaa banaani ja levitä se taikinakulhon pohjalle. Ripottele päälle myös mustikoita.



Lusikoi päälle vanukasta sen verran, että kulho täyttyy piripintaan. Ripottele päälle loput mustikat.


Ja tässä vielä se epäonnistunut yksilö. :D Näinkin voi käydä.
Syytän ukkosta.


Ja tältä sen kuuluisi näyttää. :)