keskiviikko 14. elokuuta 2013

Vadelma-vaniljapitko

Hihii! Jälleen yksi asia, mitä teen ensimmäistä kertaa koskaan: pullapitkoa! Ja pullakranssia! Voi tätä uusien elämysten määrää ja onnistumisen riemua! :)

Molemmat katosivat lautasilta alle aikayksikön. Jopa ei-leivonnaisista-pitävät ystävät hihkuivat innoissan.


Vadelmapitkon idea iski vadelmapuskissa kurotellessani, käärmeitä hätistellessäni ja lantsareilla rontostellessani. Vanilja liittyi kuvioon, kun kaapista löytyi paketti Vanhan ajan vaniljakastikejauhetta.

Harjoituskappale, eli siis rustiikkisen rouhea design. :)
Ja ovathan nämä hauskoja ja tosi hyviä leivonnaisia. Mikä voittaisi tuoreen pullan tuoksua? Kylkeen joko iso lasi kylmää maitoa tai kuppi kahvia.


Puolen litran taikinasatsista saa kolme pitkoa tai kranssia. Tein ensiksi kranssin, josta kyllä näkyy jo kauas, että kyseessä on harjoituskappale. :) Sen verran epätasaista on tämä kolo- ja punontapolitiikka.

Pitko onkin vähän tarkemmin punottu, mutta kyllä kranssista tuli jotenkin sympaattisemman näköinen. Ainakaan se ei muistuta muumiota.

Yhdestä pussillisesta vaniljakastiketta riitti minulla täytettä vain kahteen pitkoon, mutta laitoin kyllä aika reilusti. Jos nuukailet, voit ehkä venyttää sen riittämään kolmeen.


Vadelma-vaniljapitko (3 kpl)

5 dl maitoa
2 pss kuivahiivaa
1 muna
1,5 - 2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa
150 g margariinia tai voita
n. 14 - 15 dl vehnäjauhoja

1 pss Vanhan ajan vaniljakastiketta
2 dl maitoa
vajaa litra tuoreita vadelmia

1 keltuainen voiteluun
raesokeria


Tee pullataikina. Lämmitä maito vähän yli hiivan heräämislämmön. Sekoita joukkoon muna, kardemumma ja suola.

Sekoita kuivahiiva osaan jauhoista. Lisää hiiva-jauhoseos taikinaan. Lisää sokeri.

Lisäile jauhoja pikkuhiljaa. Kun melkein kaikki jauhot on lisätty, lisää myös paloiteltu, huoneenlämpöinen voi. Lisää loput jauhot ja alusta taikina näppituntumalta sopivaksi. Tee riittävän muotoiltava taikina, mutta mitä likilaskuisempi, sitä herkullisempi.

Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi (n. 40 min).

Tee myös vaniljatahna jääkaappiin oleentumaan (Huom! Yhdestä pussista riitti minulla vain kahteen pitkoon). Sekoita keskenään maito ja vaniljakastikejauhe ja laita jääkaappiin odottelemaan. Se kovettuu vanukasmaiseksi.


Kun taikina on kohonnut, ota siitä noin 1/3 käsittelyyn. On helpompaa tehdä pitko suoraan leivinpaperille kuin siirrellä sitä valmiina.

Jauhota leivinpaperi kevyesti ja kaulitse taikina ohueksi suorakaiteeksi. Jaa taikina mielessäsi kolmeen yhtä leveään osaan. Levitä keskimmäiselle kolmannekselle vaniljatahnaa ja tuoreet vadelmat.

Viipaloi reunimmaiset kolmannekset kuten kuvassa.


Yllä olevassa kuvassa tein pitkoa ja alla olevassa kuvassa kranssia. Pitkon punoin tiheämmin ja ohuemmista taikinasiivuista. Kranssissa siivut olivat leveämmät ja kolot suuremmat. 


Puno pitkoa siten, että nostat vuorotellen eri puolilta taikinasuikaleen keskiosan yli. Katkaise yli mennyt taikinan palanen esim. veistä apuna käyttäen. Jos punontavaiheessa taikinaan jää kiinni paljon irtojauhoja, pyyhi ne pois vaikka pullasudin avulla. Viimeistele pitkon päät esim. taittamalla pää pitkon alle.

Jos teet kranssin, pyöräytä pitko ympyräksi ja sulje nipistämällä taikina tiukasti.


Anna pitkon kohota vielä puolisen tuntia. 
Voitele pitko munan keltuaisella ja ripottele päälle raesokeria.



Paista pitkoa 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Vahdi sen tummenemista, älä anna kypsähtää liiaksi.

Heh, mikä sarkofagi. :)


Jos marjat ja pullat on sinun juttusi, kokeile myös revittävää mustikkapullaa!


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Savuahvensalaatti

Savustaminen on hauskaa mökkipuuhastelua ja lopputulokset yleensä mahtavia. Niin kävi myös tämän savuahvensalaatin kera, että lopputulos suorastaan yllätti herkullisuudellaan.

Ja tästä syystä päätin julkaista reseptin, jota ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Toimikoon se inspiraationa kaikille: savukalaa voi käyttää vaikka ja mihin.

Noin sinne on kaunis ämpärikin päässyt kuvaan...
Voit vaihdella salaatin aineksia omien mieltymysten mukaan. Mutta pidä huoli että mukana on jotain makeaa ja raikasta (tässä tapauksessa hunajamelonia), perunaa, sipulia ja korianteria. Sekä tietysti sitä ihanaista savukalaa.


Savuahvensalaatti (3:lle)

2 - 3 savustettua ahventa
n. 5 keskikokoista keitettyä perunaa
2 kevätsipulia
1/2 pienestä hunajamelonista
avomaankurkku
viinisuolaheinää
tuoretta korianteria
suolaa
pippuria

Savusta ahvenet ja keitä perunat (vaikka edellisenä päivänä). Anna jäähtyä.

Kuori ja pilko avomaankurkku ja hunajamleoni. Pilko perunat suupalan kokoisiksi. Pieni viinisuolaheinän lehdet, silppua sipuli renkaiksi ja varret isoiksi paloiksi. Kokoa salaattipohja.

Paloittele ahvenet isoiksi suupaloiksi ja nostele ahvenet salaatin päälle. Rouhi annoksen päälle suolaa ja pippuria, ja silppua tuoretta korianteria.


Ja pitää hieman hehkuttaa, että kyllä näin komealla ja itse tehdyllä terassilla kelpaa syöpötellä ja grillailla. Juu, se valmistui vastikään. :) 



tiistai 6. elokuuta 2013

Gluteeniton suklaakakku, taivaallisen hyvää...

Voi suklaakakkujen suklaakakku!
Suklaanvihaajan sydän on sulatettu. :)


Tämä suklaakakku oli ihan mielettömän hyvää. Voin hyvin hehkuttaa, sillä resepti on tietenkin Kauhaa ja Rakkautta -Eevan repertuaarista.
Kakku on mehevä, sopivan makea, syntinen, taivaallinen, hekumallinen... Ja oikeastaan pyöräytetään nämä kaikki vielä superlatiiveiksi. :)


Mieheni täyttää näinä kuukausina pyöreitä, ja juhlat ovat sen mukaiset. Koska perheemme ja ystävämme asuvat ympäri ämpäri Suomea ja Helsingissä asuvilla tuntuu olevan kovasti aikataulupäällekkäisyyksiä, on juhlia tulossa ja menossa iso liuta.

Ensimmäiset juhlat vietettiin hedelmäkakun avustuksella mökillä.
Tämä gluteeniton suklaakakku ilahdutti toista juhlaseuruetta ihan kotosalla.
Vielä on X juhlat tulossa (en tokikaan voi näin julkisesti paljastaa kuinka monet), toivotaan että kestitykset onnistuvat jatkossakin. 

Mutta takaisin kakkuun! Tehkää tätä! 
Oma kakkuni on 4/5 alla olevasta ohjeesta, koska munat loppuivat kesken. :) Näillä mitoilla laskenta on hieman helpomaa ja kakusta tulee hiukkasen paksumpi.

Tein kakun aamulla ja tarjosin illalla. Eevan mukaan kakku on parempi, kun se ehtii tekeytyä yön yli. Kakun voi myös tehdä 2 - 3 päivää etukäteen. Kätsää.

Vaniljakastikkeen voi tarjota kuumana tai kylmänä. Monesti kakku kuuma, kastike kylmä tai kakku kylmä, kastike kuuma. Meillä helteellä oli kaikki kylmää.


Taivaallinen gluteeniton suklaakakku (piece of cake neljälle hengelle)

200 g tummaa suklaata
200 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
5 munaa
1 rkl maissijauhoa (tai mitä vain gluteenitonta jauhoa)

lisäksi:
2 dl tuoreita vadelmia
2 dl tuoreita mustikoita
pari sitruunamelissan lehteä

vaniljakastiketta


Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat.

Pilko voi ja suklaa ja sulata ne miedolla lämmöllä kattilassa. Lisää joukkoon sokeri. Sekoita.
Poista kattila liedeltä ja sekoita joukkoon kananmunat yksi kerrallaan. Lisää lopuksi jauho.

Kaada taikina vuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Jätä kakku hieman hölskyväksi keskeltä. Jos teet puutikkutestin, saa tikkuun jäädä taikinaa.

Anna kakun jäähtyä ja laita jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi.

(Tee myös vaniljakastike jääkaappiin odottelemaan.)

Koristele jääkaappikylmä kakku tuoreilla marjoilla ja sitruunamelissan lehdillä.


Lautaset nuoltiin ja kulhot kaavittiin huolella. :)




lauantai 3. elokuuta 2013

Kakku tuoreista marjoista tai hedelmistä isoäitini tyyliin, sopii myös mökkioloihin

Nyt jaan kanssanne aarteen. Tämä resepti on rakkain reseptini ja minulle hyvin henkilökohtainen asia.

Äitini äiti (Mami) teki aina maailman parasta mansikkakakkua, jossa makeiden kaurapohjien päälle kasattiin valtavasti kermavaahtoa ja tuoreita, mehukkaita mansikoita. Tämä kakku oli hänen bravuurinsa ja yksi tärkeimmistä makumuistoistani. Herkku nostaa helposti kaipauksen kyyneleet silmiini, vaikka Mamin poismenosta on jo lähes 16 vuotta.


Mamin kakku on erilainen kuin perinteiset kerma- ja marjakakut, mutta todella herkullinen. Makea kaurapohja luo loistavan makuparin kerman ja hedelmien / marjojen kanssa. Älkää antako vaatimattomahkon ulkoasun pettää.

Kakun etuja on myös sen kätevyys. Pohjan voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen, sillä se säilyy todella pitkään. Pohja on siis helppo vaikka pyöräyttää kotona ja tuoda mukanaan mökille, kuten nyt teimme. Sitten vain kermat visps ja marjat / hedelmät päälle.


Mami teki kakusta yleensä 3-kerroksisen, mutta omassa versiossani on kaksi kerrosta. Voit vaihdella täytteitä kuten haluat, tai koittaa maustaa kermavaahdon esim. kardemummalla tai kanelilla.

Ja pieni sisäpiirin vinkki: kakku on seuraavana päivänä taivaallista, kun pohja on oikein kunnolla kostunut ja imenyt makua täytteistä. Ulkonäkö on saattanut kärsiä, mutta säilytysrasiasta suoraan lusikoidessa moisilla asioillahan ei ole merkitystä...



Nektariini-kirsikkakakku (n. 8:lle)

Pohja:

150g margariinia
1/2 dl siirappia
1 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 dl maitoa

Lisäksi:

1 prk (2,5 dl) vispikermaa
ripaus sokeria

3 - 4 nektariinia
pari kourallista kirsikoita (n. 1/2 l)
halutessasi 1 banaani
(tai pari litraa tuoreita mansikoita tai muita lempimarjojasi)

(mehua tai maitoa kostutukseen)


Tee pohja hyvissä ajoin etukäteen.

Sulata margariini. Sekoita joukkoon siirappi ja sokeri. Lisää joukkoon muut aineet, viimeiseksi maito.
Levitä taikina paperoidulle uunipellille, paksuudeksi tulee noin 2 cm.

Paista 175 asteessa n. 10min.

Irroita pohja pelliltä lämpimänä. Viillä pohja kahteen osaan lämpimänä.


Kokoa kakku juuri ennen tarjoamista. Pilko nektariinit (ja viipaloi banaanit), poista kirsikoista kannat. Vispaa kerma ja mausta se ripauksella sokeria. 

Nosta ensimmäinen pohjalevy tarjoilulautaselle. (Viipaloi päälle banaani ja) nostele nektariinin palasia. Nostele päälle vähän vajaa puolet kermavaahdosta.

Nosta toinen kakkulevy päälle ja levitä sille loput kermasta. Ei haittaa, jos kerma vähän valuu pitkin poikin. Nostele kermavaahdon päälle mahdollisimman paljon herkullisia nektariineja ja kirsikoita.

Tarjoa heti.

(Ja nauti itse mahdolliset epäesteettiset, mutta ah-niin-herkulliset jämät seuraavana päivänä).



maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kala-nacholautanen nicaragualaiseen tapaan, World's best fish tacos!

Kuinka monta kertaa tänä kesänä olet jo kuullut kuolemattoman lauseen: "Ei näin kuumalla kelillä oikeastaan tule päivän aikana syötyä juuri mitään"?

On niin lämmin, että keho kaipaa vain jotain raikasta ja nesteitä. Ja vaikka itselläni kyllä nälkä koittaa helteestä huolimatta, on totta, että höyryävien lihapatojen aika on syksymmällä.

No mitä kesäkuumalla sitten syödään?


Keho kaipaa nesteen lisäsksi myös suolaa. Etenkin jos päivän aikana rehkii terassinrakennuspuuhissa tai surffaa Nicaraguan mahtavilla aalloilla. Nicaraguassa tutustuimme tähänkin herkkuun, joka on varmaan yksi minun ja mieheni "merkityksellisimmistä" ruoista. Ensinnäkin se on taivaallisen hyvää, toisinnakin söimme tätä häämatkallamme, kolmanneksi söimme tätä maanpäällisessä paratiisissa - Playa Maderaksella.

Playa Maderas on pieni poukama Nicaraguan länsirannikolla, joka on surffaajien mekka.  Poukama löytyy pitkän ja erittäin huonokuntoisen tien päästä viidakon keskeltä. Rantaa rajaa korkeat jyrkänteet. Pienellä rannalla on kaksi minikokoista ravintolaa. Toinen heistä on Tacos Locos, joka on tunnettu maailman parhaista Fish Tacoistaan.

Tacoannos antoi virtaa surffipäivään, mutta toimi myös iltaruokana. Ravintola loi nimittäin mahtavat puitteet myös hiljaa kohisevan meren tuijotteluun... Olimme kaukana viidakkotien päässä ja ravintolan ainoat asiakkaat. Ainoa valonlähde oli tämän ravintolan pieni lamppu... Eikä korviin kantautunut muita ääniä kuin huutelevat mölyapinat ja aaltojen kohina, sekä viidakon villieläinten aikaansaamat kahinat. Täydellistä...


Päätimme vihdoin tehdä toisinnon näistä tacoista. Ja ai että! Molemmat mykistyimme. Nämähän olivat jopa parempia kuin originaalit! Oli yllättävää, miten samat maut saimme aikaiseksi koti-Suomessa mökillä. Mahtavaa!!! Tarjosimme tacoja myöhemmin myös isommalle porukalle ja tuntui kelpaavan. :)

Nicaraguassa tacot eivät tarkoittaneet "meidän tacojamme", vaan nachoja. Annoksessa ei ole pakko käyttää kalaa. Voit korvata sen vaikka kanalla tai jättää kokonaan pois.

Annos kootaan valmiiksi, mutta itse tykkään jättää osan aineksista erilleen, jolloin lautaselleen voi kukin rakentaa haluamansa kokonaisuuden. Jätä siis osa quacamolea ja salaattia syrjään.


Kala-nacholautanen nicaragualaiseen tapaan (2:lle)

n. 400 g vaaleita kalafileitä (esim. kuhaa tai ahventa)

3-4 tomaattia
puoli nippua saalaattia
15 cm pätkä kurkkua
1 sipuli
loraus sitruunamehua
suolaa

itse tehtyä quacamolea (yhdestä avocadosta)
itse tehtyä papudippiä (tai esim. black bean & garlic -kastiketta)

tuoretta korianteria


Tee ensin quacamole. Voit valmistaa sen vaikka edellisenä päivänä kylmään odottamaan. Varaa oleentumiselle mielellään vähintään muutama tunti aikaa, jotta maut ehtivät voimistua ja tasaantua.

Kun on aika aloittaa aterointi, tee ensin salaatti. Pilko salaatti, tomaatti, kurkku ja sipuli hyvin pieniksi kappaleiksi. Pidä mielessä, että niitä pitäisi voida tasapainotella nachon päällä.
Sekoita kaikki kasvikset keskenään, rouhi päälle suolaa ja lorauta hieman sitruunamehua.

Paista kalafileet, pieni ne myös paloiksi ja suolaa kevyesti. Anna niiden hieman jäähtyä.

Kokoa annos. Levitä lautaselle vähän nachoja ja nosta päälle reilu kasa salaattia. Nostele salaatin päälle kalapalat ja ripottele hieman papudippiä sinne tänne.

Nostele kalojen päälle quacamolea. Koristele annos reilulla määrällä tuoretta korianteria.

(Nostele pöytään vielä quacamolea, salaattia ja nachoja erillissä kipossa.)


Ja tältä eri komponenttien suunnilleen pitäisi näyttää...

'
Voi miten värikästä ja kaunista!


Kalat ennen paloittelua...


Ja ei kun ääntä kohti!