Kaikki alkoi siitä, kun tapasin sattumalta oikean henkilön oikeaan aikaan, ja näin sain kutsun Kellohalliin Flavour weekille. Pääsisin itse Sami Tallbergin oppiin! Hän on siis mies muun muassa Villiyrttikeittokirjan takana. Sopii kuin nenä naamaan naiselle, jonka ensireaktio löydöksiin luonnossa on "laita se suuhun". :)
Mutta asiaan. Mitä sitten opin? Riistalintujen, tarkemmin ottaen peltopyyn, viiriäisen, sinisorsan ja metsäkyyhkyn käsittelyä.
Lämmin kiitos ja halaus Samille ja Kellohallin jengille unohtumattomasta illasta! <3
Postauksen lopusta löytyy vielä lisää fiilistelykuvia, sekä myös otoksia todellisten kokkien loihtimista herkuista. :)
Boonuksena huipulle illalle saimme kotiinviemisiksi muutaman sorsankoiven ja -kaulan, joten pääsisimme harjoittamaan taitoja myös kotona. Kokkasin siis tänään ihka ensimmäistä kertaa elämässäni riistalintua: sorsankoipiconfit, ruusukaalia ja herkkusieniä, omenabalsamikokastike. Tämän tarjosin ohratto- ja salaattipedillä.
Huh, miten pitkä nimi annoksella.
Ja voi että tämä oli hyvää, vaikka itse sanonkin. Sorsa oli maukas, rasvainen ja mehukas. Omena-balsamicokastike tuntui yksikseeen hurjan vahvan makuiselta, mutta leikkasi täydellisesti sorsan vahvaa suutuntumaa.
Ja kieltämättä lautanen on kyllä mielestäni aika näyttävä. Joskin annosasetteluni vaatii kyllä reilusti treenaamista. :)
Aloitan metsästyksen. Ihan varmasti.
Sorsankoipiconfit & lisukkeet (2:lle)
4 sorsankoipea
2 sorsankaulaa
n. 1 tl riistafondia
n. 100 g ruusukaaleja
n. 100 g herkkusieniä (tai metsäsieniä)
1 dl esikypsytettyjä ohrasuurimoita
kourallinen jäävuorisalaattia
1 iso hapan omena
n. 1-2 tl vaaleaa balsamicoa
n. 1 dl sorsankaulojen keittolientä
1 tl hunajaa
pippuria
Aloita käsittelemällä linnut. Jos koivet ovat jo irrallaan, käy niiden kimppuun.
Tästä sitä lähdettiin liikkeelle! |
Irrota koivista ensin reisiluu. Se on siis nuijan puolella oleva luu (alla olevissa kuvissa luu sojottaa molempien palojen oikeasta reunasta). Irrottele luuta veitsen avulla lihasta, väännä luuta kunnes rutsahtaa, ujuta veitsi nivelen väliin ja irrota luu. Tämä oli helppoa.
Myös sääriluusta kannattaisi katkaista päätä n. 1 cm pois. Tein sen vain yhden koiven osalta, joten näette eron viimeistellyn koiven ja melkein-valmiin-koiven välillä. :) Makuunhan tämä ei vaikuta mitenkään, eikä estetiikkakaan ole kuin tosiaan se viimeinen silaus.
Siivoa nuijasta turhaa nahkaa pois. Taittele loppu nahka nätisti koiven ympärille. Käsittele kaikki samalla tavalla ja lado koivet uunivuokaan.
Paista koipia 160-asteisessa uunissa n. 1 h 20 minuuttia
Siellä he suloisesti paistuvat. |
Sillävälin kun koivet paistuvat, tee kaikki muu säätö.
Laita ensin sorsankaulat ja mahdolliset muut luut yms. jämäpalat kattilaan. Peitä nippanappa vedellä ja lisää pieni loraus liha- tai riistafondia. Keitä kauloja kannen alla n. 30-40 minuuttia kunnes lihaa on helppo riipiä irti.
Tämän näköisenä kaulat tulivat ulos. Suloisia. :) Ota kaulojen keitinliemi talteen, siivilöi siitä pois turhat kökkäreet pois.
Ja sitten muita työvirtoja, joita tässä samalla pitää viedä eteenpäin.
Höyrytä tai keitä myös ruusukaalit ja paista sieniä pannulla kannen alla n. 10 minuuttia. Yhdistä ruusukaalien kanssa.
Riivi myös kauloista liha irti, siitä tulee hyvä kaveri ohratolle. (Tämä on siis riipilihaa. :))
Pilko salaatti pieneksi.
Tee myös kastike.
Raasta omena. Mittaa kattilaan n. 1 dl kaulojen keitinlientä, omenaraaste, hunaja, balsamico ja pippuria. Keittele viitisen minuuttia.
Soseuta keitto sauvasekottimella.
Ota lihat pois uunista hieman ennen tarjoamista. Lämmitä kuiva paistinpannu kuumaksi ja paista koipien nahkapuolelle nopeasti lisää väriä.
Kokoa annos.
Nostele lautaselle salaattia ja ohrattoa. Ripottele ohraton päälle "riipilihaa". Nostele lautaselle myös ruusukaalit ja sienet.
Nosta annoksen päälle ihanat sorsankoivet ja lusikoi omenakastiketta koko komeuden päälle.
Nauti jonkun aivan ihanan viinin kanssa. Omaan makuuni sopi todella hapokas ja vahvamakuinen riesling...
Tässä vielä sääriluut vertailussa. Toinen siistittiin, toista ei. :)
Ja nyt niitä ihania Kellohallin tunnelmia.
Touhu meni välillä myös melko veriseksi...
Mutta tässä nätisti niputtamani viiriäinen. Pippuria tuli liikaa. :)
Kaikkia ruokia emme tosiaan tehneet itse. Alkupalaksi saimme paahdettua kurpitsaa ja munakoisoa. Päällä oli mm. oliivi-mustaleipämurua ja mantelia.
Illan ehkä paras annos oli tämä jumalainen suppilovahverokeitto. Tämän kun osaisi kotona toistaa... Reseptiä odotellessa. :)
Ja tässä lintulautanen. Kussakin kulmassa oli oma pikkulintunsa, sorsa löytyi keskeltä. :)
Lisukkeena oli kermaista ruusukaali-salottisipulimuhennosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti