perjantai 11. lokakuuta 2013

Sitruuna-lakritsikakku

Nyt on perjantai. Takana on melkoinen viikko.

Olen tehnyt ympäripyöreitä päiviä ja saattanut ison projektin loppuun. Viikkoon on mahtunut jännitystä, stressiä, onnistumisen iloa ja mahtaviin kv-kollegoihin tutustumista. Siihen on mahtunut silmäpusseja, tiukistelua, samppanjaa, esiintymistä, mahtavia illallisia, ärjymistä, päätöksiä... ja noin 3 minuuttia valveillaoloaikaa kotona.

Palkinnonomaisesti siis julkaisen tänään kakkureseptin, joka itseasiassa on viimeinen elokuisen kakkushow'n tuotos.

Ai niin, ehkä myös viime viikonlopun hopean arvoinen suoritus partiotaitojen suomenmestaruuskisoissa ansaitsee juhlansa. :)

Tämä on samalla jäähyväispostaus ikisuosikilleni lakritsille (ja itseasiassa kaikille karkeille), jonka kanssa tiemme nyt erkanevat vasten omaa tahtoani.


Tämä, järjestyksessään kuudes syntymäpäiväkakku miehelleni, vastasi yhä hänen toivomukseensa: tee karkkikakku. Eli ei kun miettimään makuja karkkien maailmasta.

Ja kas kummaa, lakufanaatikko tietenkin ajatteli ensimmäiseksi iki-ihanaa lakun ja sitruunan yhdistelmää. En halunnut tehdä juustokakkua, koska se olisi ollut ehkä liian ilmeinen vaihtoehto... Halusin kokeilla "ehtaa kakkua". :)


Tämä kakku oli melkoisen makea. Valmistuspäivänä syödyt palat tuntuivat omaan suuhun jopa hieman äklöiltä (saattaa kyllä johtua myös siitä, että olin napostellut raakaa taikinaa ja karkkia aika paljon valmistusvaiheessa). Mutta seuraavana päivänä kakun maut olivat tasaantuneet, eikä makeuskaan enää ollut niin hyökkäävä.

Voin siis suositella kakkua lämpimästi kaikille, jotka pitävät makeasta, lakusta ja sitruunasta. Ja suosittelen myös valmistamaan kakun täytteineen tarjoamista edeltävänä päivänä. Kuorrutus sen sijaan kannattaa tehdä juuri ennen tarjoamista ja tehdä kuorrutteesta riittävän töpäkkää, ettei se valu ihan pitkin poikin.

Sitruunakakun reseptin lainasin Marielta, ja jatkojalostin sen keltamustaksi lakritsilla ja salmiakilla.


Sitruuna-lakritsikakku

3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhe
4 munaa
225 g margariinia
2 1/2 dl sokeria
1 sitruuna

täyte:
1/2 sitruuna
2 munaa
1 dl sokeria
50 g margariinia
n. 1 dl turkinpippurirouhetta

kuorrute ja koristelu:
1/2 sitruuna
2 1/2 dl tomusokeria
(tarvittaessa 1/2 - 1 tl vettä)
n. 3 lakupötköä (à 20 g)
sitruunankuoriraastetta


Vuoraa kakkuvuoan pohja leivinpaperilla. Voitele ja jauhota reunat.

Pese sitruunat hyvin. Raasta niiden kuoret hienoksi raasteeksi ja laita syrjään odottelemaan.  

Tee pohjataikina. Mittaa kulhoon sokeri, jauhot ja leivinjauhe. Lisää huoneenlämpöinen margariini, sekoita. Lisää munat. Lisää joukkoon vielä n. puolikkaan sitruunan mehu ja yhden sitruunan kuoriraaste. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada vuokaan. 


Paista kakkua 175 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Kokeile kakun kypsyys puutikulla. Jos tikkuun ei jää kiinni raakaa taikinaa, on pohja valmis. Irrota kakku reunoistaan, nosta se tarjoilulautaselle ja anna jäähtyä.


Valmista täyte vesihauteessa. Viritä kaksi kattilaa sisäkkäin siten, etteivät pohjat kosketa toisiaan (eli siis ylempi kattila "roikkuu" alemman kattilan reunoilta esim. kahvoistaan). Lisää alempaan kattilaan vettä. 

Sekoita käsin ylemmässä kattilassa sokeri ja munat. Lisää myös puolikkaan sitruunan kuoriraaste ja puristettu mehu. Lisää myös paloiteltu margariini mukaan.

Hämmentely alkaa... Kyllä se voi tästä vielä sulaa.
Kuumenna alemmassa kattilassa oleva vesi kiehuvaksi. Hämmennä ylemmässä kattilassa olevaa seosta kunnes se sakenee paksuksi kiisseliksi. Tässä meni yllättävän pitkä tovi, joten älä menetä toivoasi.

Kun kiisseli paksuuntuu, nosta päällimmäinen kattila kylmään vesihauteeseen ja jäähdytä kiisseli sekoitellen sitä välillä. Voit nostaa kiisselin vielä jääkaappiin jähmettymään ja odottamaan kakun kokoamista.

Ja sitten on kokoamisen aika.

Halkaise jäähtynyt kakkupohja kahteen osaan. Levitä kiisseli pohjan päälle, ripottele päälle myös turkinpippurirouhe ja nosta kansi paikalleen.


Valmista kuorrutus. Sekoita kulhossa sitruunamehu ja tomusokeri tahnaksi (lisää tarvittaessa vettä) ja levitä kakun päälle. Koristele pilkotuilla lakupötköillä ja n. 1/2 sitruunan kuoriraasteella.

Tarjoa mielellään vasta seuraavana päivänä. Anna kakun makujen tasaantua yön yli jääkaapissa kelmun / kannen alla.




torstai 3. lokakuuta 2013

Kuningatarpulla

Huomenna on kansallinen korvapuustipäivä! Mikä sympaattisuuden ja kansallisromanttisuuden huipentuma. :)

Väitän, ettei moni asia tuo lämpöisempää oloa ihmiseen kuin rakkaudella leivottu, uunilämmin pulla. Toiseen käteen lasi kylmää maitoa tai kuppi hyvää kahvia, rakas ihminen pöydän toiselle puolelle... eikä mihinkään kiire.


Huomenna saatan pyöräyttää vielä äktoja kaneli-korvapuusteja, mutta kyllä tämä vaniljainen kuningatarpulla taisi jopa viedä tällä kertaa erävoiton. :)


Tein taikinasta kaksi erilaista erää pullia. Toinen sai vahasti vaikutteita vadelmapitkon vaniljatäytteestä. Se vaan oli niin hirveän hyvää, että samaa täytettä oli pakko käyttää tässäkin pullassa. Ja voi että... 

Toinen erä pullista oli pelkällä marjatäytteellä, ja voi että... Molempi parempi siis.

Muoto sen sijaan on suosimani rennon-reipas boston. :) Ei tarvitse turhia rullailla ja jännittää, sen kun pyöräyttää pullat sykerölle.


Kuningatarpulla (1iso uunivuoka tai 2-3 pientä)

2,5 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa
1 muna
3/4 dl sokeria
1/2 rkl kardemummaa
1/2 tl suolaa
75 g margariinia tai voita
n. 7-8 dl vehnäjauhoja

vajaa litra tuoreita vadelmia ja mustikoita

(1 pss Vanhan ajan vaniljakastiketta)
(2 dl maitoa)

1 keltuainen voiteluun
raesokeria


Tee pullataikina. Lämmitä maito vähän yli hiivan heräämislämmön. Sekoita joukkoon muna, kardemumma ja suola.

Sekoita kuivahiiva osaan jauhoista. Lisää hiiva-jauhoseos taikinaan. Lisää sokeri.

Lisäile jauhoja pikkuhiljaa. Kun melkein kaikki jauhot on lisätty, lisää myös paloiteltu, huoneenlämpöinen voi. Lisää loput jauhot ja alusta taikina näppituntumalta sopivaksi. Tee riittävän muotoiltava taikina, mutta mitä likilaskuisempi, sitä herkullisempi.

Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi (n. 40 min).

(Tee myös vaniljatahna jääkaappiin oleentumaan. Sekoita keskenään maito ja vaniljakastikejauhe ja nosta kylmään jähmettymään.)


Levitä uunivuoalle leivinpaperi.

Jauhota pöytä ja kumoa kohonnut taikina. Levitä taikinasta käsin tai kaulimen avustukselle levy.

Levitä (vaniljakastiketta sekä) mustikat ja vadelmat levyn päälle. Pyöräytä levy rullaksi ja jaa se noin kymmeneen osaan. Ota kukin osa kerrallaan käsittelyyn ja kierrä sitä itsensä ympäri muutama kierros. Kierrä spiraali vielä "solmuksi" tai "kippuraksi" ja asettele vuokaan. Väliin saa jäädä rakoja, ei ole tarkoitus tehdä turhan tiivistä pakettia.

Anna pullan kohota vielä puolisen tuntia. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 - 20 minuuttia. Jätä ihanan löysäksi ja raa'aksi kippuroiden väleistä.


keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Grillattu omenainen lohi

Theme of the season on omena.


Grillasimme taannoisena viikonloppuna lohta. Miellän lohen yleensä talviruoaksi, mutta loistavasti se sopi myös helteiseen syyspäivään!  Helteet alkavat huveta, mutta älkööt se estäkö auringonpaistetta ja grillausta. Nyt nauttimaan napakan raikkaista syyspäivistä ja ihanasta ruskasta. Eli ulos mars!


Tänä syksynä koko Suomi tuntuu kärsivän positiivisesta ongelmasta: "Mitä minä näille kaikille omenoille teen?" Ilahdutte siis varmasti uudesta ideasta mihin näitä herkkupaloja kannattaa sijoittaa.


Grillattu  omenainen lohi (4:lle)

n. 800 g lohifilettä
2 (kotimaista) omenaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
tuoretta oreganoa
suolaa
pippuria

Nappaa lohesta ruodot irti.

Nosta lohi kaksinkertaisen folion päälle. Mausta lohi suolalla ja pippurilla. Murskaa päälle valkosipulinkynnet. Hiero mausteet lohen pintaan.

Revi mukaan tuoretta oreganoa.

Viipaloi sipuli ja palastele omena lohkoisi. Nostele sipulit ja omenalohkot lohen päälle.


Niputa folio kunnolla kiinni. Katso, ettei folioon tule reikiä, sillä haluat pitää kaikki nesteet sisällä.


Grillaa folionyyttiä kannen alla turhia kääntelemättä n. 15 - 20 minuuttia lohen paksuudesta riippuen.


Avaa nyytti tarjoilulautaselle. Varo nousevaa mehukasta höyryä. Korista lohi tuoreilla yrteillä.

Tarjoa simppelisti esim. perunoiden ja salaatin kera.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Luumu-omenapiirakka

Ystäväni heitti minulle haasteen, eikä ihan mitä tahansa haastetta, vaan JOULUHAASTEEN! :D


Tänä vuonna siis jo syyskuun puolella alkoi joululeivonnaisten tuoksut leijailemaan mielen perukoilla. Sovimme, että ensi kerralla tavatessamme, on teemana jouluiset tunnelmat "sopivasti sovellettuna". :) Se hetki koitti tänään.

Mitkä maut tuovat mieleen joulun? Kaneli, luumu, omena, kardemumma, neilikka, riisipuuro, kinkku... Äh, näitähän olisi vaikka kuinka paljon!


Jotta emme löisi laimin vuodenajoista ihaninta, syksyä, päätin yhdistää molempien sesonkien parhaat puolet. Kehittelin siis syys-jouluisen reseptin.
Kotimaisia omenoita on yhä varastot pullollaan, joten halusin ehdottomasti tämän mahtavan raaka-aineen mukaan kuvioihin.


Mikä taas on joululeivonnaisten tyypillisin elementti? No joulutorttujen luumusose tietenkin, joka lopulta nousi tämänkin piiraan päämauksi.

Ja hyvää oli! Mehevää, syksyisää ja hieman jouluisaa. :)


Luumu-omenapiirakka

murutaikina
100 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1/2 tl kardemummaa

pohjataikinaan
3/4 murotaikinasta
1 kananmuna
1,5 dl maustamatonta jugurttia (käytin itse tehtyä, myös vaniljajugurtti käy)

täyte
2 isoa tai 3 pientä omenaa
1,5 dl luumusosetta
1/4 murutaikinasta


Voitele n. 24 cm piirakkavuoka. Viipaloi omenat ohuiksi viipaleiksi.

Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon pehmeä margariini. Taikinasta tulee tasainen muruseos.


Ota 1/4 taikinasta syrjään. Lisää jäljelle jääneeseen taikinaan jugurtti ja muna, ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun vuokaan.

Lado taikinan päälle omenalohkot.


Levitä omenoiden päälle luumusose. Levitä varovaisesti sormin lusikkaa apuna käyttäen, ettei ainekset mene ihan sekaisin. Pohjataikina on nimittäin aika löysää.


Puristele koko komeuden päälle murutaikina sopivan kokoisiksi kökkäreiksi.


Paista piirasta 200-asteisen uunin keskitasolla noin 25 - 30 minuuttia.


lauantai 28. syyskuuta 2013

Tomaatti-salvialeivät

Glorian Ruoka & Viini ei pettänyt taaskaan. Eikä italialainen ruoka. Eikä syksyinen metsä.


Lähdimme mieheni kanssa sunnuntain kunniaksi metsäretkelle. Ja koska retkissä parasta on aina eväät, päätin testata Glorian kannesta bongatut mahtavan houkuttavan näköiset ja runsastäytteiset leivät.

Ai että tuli hyvää. Myös ilman miljöölisää. :) 

Kuvittele raikkaalta tuoksuva metsä, marjoja ja sieniä pursuavat mättäät, aurinkoinen kaunis syyspäivä, yllättävä pieni sadekuuro... Jatka mielikuvaharjoittelua laavulle, jonka suojassa voi pidellä sadetta. Toisessa kourassa kuumaa kahvia, ja toisessa vielä hieman uunilämmintä leipää...


Sateen jälkeen paistaa aurinko, joten katse maahan ja suppiksia ja kantarelleja metsästämään. :)


Viime sunnuntai oli kyllä täydellinen päivä. Miten mustikatkin olivat niin massiivisia ja räikeän sinisiä?! (Joskin myös hieman vetisiä...)



Mutta pois metsästä ja takaisin herkkuleipiin. En jotenkin arvannut, että salvia maistuisi leivissä NÄIN mahtavan hyvälle! Voimakas yrtti sopi täydellisesti muiden täytteiden ja runsaan rouheisen taikinan kaveriksi.





Aion jatkossakin harrastaa salvian käyttöä nimenomaan suolaisissa leivonnaisissa. Suosittelen lämpimästi.

Muokkasin alkuperäistä reseptiä vähän; vaihdoin Spelt täysjyvämannan & vehnäjauhot sämpyläuhoiksi koska en jaksanut lähteä kauppaan. Samoin juustona sai toimia mozzarellan sijaan ihan perusjuusto. Hyvin toimivat! :)


Tomaatti-salvialeivät (4 kpl)

n. 4 - 5 dl kolmen viljan sämpyläjauhoja
1/2 pss kuivahiivaa
1 tl palmusokeria
1 tl suolaa
2 dl vettä
loraus oliiviöljyä

täytteet
1 tomaatti
muutama siivu juustoa
2 porkkanaa
kourallinen pähkinöitä
nippu salvianlehtiä
himalajansuolaa tai sormisuolaa

(oliiviöljyä)


Tee ensin taikina. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lämmitä vesi reilusti hiivan heräämislämpöön (yli 42 C). Yhdistä vesi ja kuivat aineet, sekoita. Lorota joukkoon oliiviöljy ja vaivaa taikinaa hyvä tovi kunnes se muodostaa kimmoisan mutta löysähkön pallon.

Käytin erilaisia jauhoja kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten jauhojen määrä piti todeta näppituntumalla. Älä sinäkään siis noudata tätä ohjetta raamatullisen tarkasti, vaan tee taikinasta muotoiltavan paksu. Koostumus riippuu todella paljon käyttämistäsi jauhoista.

Anna taikinan kohota liinan alla vedottomassa paikassa noin tunnin.

Valmistele täytteet. Kuori ja siivuta porkkana (esim. juustohöylällä). Pilko tomaatti sormenpään kokoisiksi palasiksi, siivuta / palastele juusto, rouhi pähkinät ja silppua salvia.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle. Venyttele (älä kauli) taikina suorakaiteeksi.

Levitä täytteet tasaisesti taikinan päälle aloittaen juustosta. Rouhi vielä hieman suolaa ja pippuria päälle.


Taita taikinalevystä kolmannes keskelle. Tee sama toiselle puolelle. Eli taittele taikina kirjepaperin tavoin. Nippu saa olla aika tiivis. Pyyhi ylimääräiset jauhot pois esim. pullasudin avulla.


Leikkaa taikina neljään osaan. Nosta leipäset pellille ja muotoile niitä vähän, että täytteet näkyvät sopivasti ja reunat ovat tiiviit. Leipästen pitäisi olla suht. tiiviitä, ettei täytteitä valahtele pitkin poikin ja että lopputulos pysyy koossa.


Anna leipästen kohota liinan alla vielä n. 30 minuuttia. Lorauta halutessasi leipien päälle vielä hieman oliiviöljyä (itse en lorauttanut).


Paista leipiä ensin 250-asteisessa kiertoilmauunissa (tai 275-asteisessa tavallisessa uunissa) 5 minuuttia, jotta ne saavat hieman väriä. Laske lämpö 200 asteeseen ja paista vielä n. 15 minuuttia. 

Nauti heti tai metsässä. Tai molemmissa, kuten malttamaton kokki itse teki. :)


Ja tätä kuvaa otettassa ei syöjää ärsyttänyt lainkaan villisti riehuva kameranainen...