Yksinkertainen ja maukas arkiruoka: broileri-kasvispannu

Olen viime aikoina jälleen herännyt ajattelemaan eineksiä. Ehkä sen vuoksi, että kiireinen arki on pakottanut niitä meidänkin talouteen aina silloin tällöin. Ja koska taaperoni rakastaa pinaattilettuja.

Olen vahvasti sitä mieltä, että ruoka tehdään itse ainesosaluettelottomista raaka-aineista. Eli paprika ostetaan paprikana, ei pakastevihanneksina. En myöskään osta koskaan valmiita kastikkeita tai kastike-aineksia, vaan teen kaikki aasialaiset kastikkeet ym. lähtökohtaisesti alusta loppuun itse. Ja kun se ruoan hyvä maku syntyy niistä raaka-aineista, ei niitä tarvitse peittää teollisiin marinadeihin ja kastikkeisiin.

Tämähän ei sinällään ole mitään uutta. Mutta heräsin taas, kun vilkaisin sivusilmällä Jamie Oliverin -ohjelmaa telkkarissa. Kaupan pienessä aasialaisessa maustekastikkeessa oli kahdelle hengelle 20 tl sokeria! Siis vaikka tekisin MINKÄ kastikkeen, en saisi siihen mahtumaan 40 tl sokeria (kokkaan aina neljälle hengelle). Se olisi 2 dl sokeria kastikkeeseen!!

Välittömästi tartuin jääkaapin pinaattilettupakettiin ja katsoin sokerin määrän. Onhan sitä.

Meillä on aina kasvispihvejä pakastimessa, koska teen niitä lapselle kerralla n. 60 kpl ja pakastan annoksina. Ja ei, taikinaan ei lisätä yhtään sokeria.

Toisaalta olen sitä mieltä, että ruokailuun pitää suhtautua rennosti. Ja hei, eineksillähän me 80-luvun lapset olemme kasvaneet myös; oli kotlettia, grillitassua ym. Mutta ehkä silloin ei ihan kaikkea tiedetty. Ja einesten ja teollisen ruoan määrä sen kun kasvaa. Onneksi kuitenkin vastavirtana on ärsyttävän oikeilla jäljillä olevat lähiruokahipit. :) 

Mutta taas - ei ole pakko mennä äärimmäisyyksiin. Hauaisin vain, että ihmiset tiedostaisivat, mikä on ruoan ja ruoan ero. 

Voit tehdä kanawokin, johon tulee 1) kesäkurpitsaa, kaalia, paprikaa, valkosipulia, tuoretta inkivääriä, kanaa ja täysjyvänuudeleita, sekä vähän soijakastiketta TAI voit tehdä kanawokin johon tulee 2) wokkivihannekset & mukana tullut maustekastike, valmiiksi marinoitua kanaa, nuudelit ja niiden mukana tullut maustepuusi, sekä ehkä vielä kaupan maustetahna.

Näennäisesti syöt molemmissa tapauksissa kanawokkia, mutta aterian ravitsevuus on AIVAN ERI.

Eli toiveeni kaikille: Ottakaa selvää mitä lautasellanne on - ainakin kotona. Tehkää ruoka oikeista kasviksista, älkää ottako niitä pusseista. Maustakaa mausteilla, ei valmiilla kastikkeilla. Ja ostakaa eineksiä, jos arki sitä vaatii, mutta pitäkää ne harvinaisena poikkeuksena. 

Tässä meidän eilinen ateria, joka edustaa ehkä meidän arkiruokaa parhaimmillaan. Pannuun ei päätynyt mitään ihmeellistä; maun toivat ihanat, hyvät kasvikset.

Broileri-kasvispannu (4:lle)

700 g broilerin fileesuikaleita
1/2 myskikurpitsa
2 pientä sipulia
3-4 valkosipulinkynttä
loraus öljyä
n. 150 g kaalia
1-2 dl vettä
2 rkl kasvisfondia
1/2 parsakaali (n. 150 g)
2 dl ruokakermaa (juu, en käyttänyt oikeaa kermaa, tiedän ristiriidan, mutta tässä taas se rentous!)
n. 5 aurinkokuivattua tomaattia
iso kourallinen oliiveja
pakastepinaattia (minulla oli noin lapsen nyrkin kokoinen itse pakastettu nippu)
basilikaa
suolaa
pippuria

täysjyväriisiä


Pilko sipuli ja valkosipulit. Pilko myös kaalit pieneksi. Palastele parsakaali varsineen päivineen. Kuori ja pilko myskikurpitsa pieniksi kuutioiksi.

Laita riisit kiehumaan.

Lämmitä loraus öljyä kasarissa. Kuullota sipulia ja valkosipulia pikku hetki. Lisää kaalit, myskikurpitsa ja parsakaalin varsipalat, sekä kasvisfondi ja vettä sen verran, että kasvikset eivät edes kunnolla peity.

Anna kiehua 5-8 minuuttia. Paista sillä välin kanasuikaleet toisella pannulla kypsiksi.

Lisää kasariin myös parsakaalin nuput, mutta älä sekoita niitä ruoan sekaan. Ne höyrystyvät juuri sopivan kypsäksi muiden kasvisten päällä.

Pilko oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit.

Lisää kasariin ruokakerma, kypsät kanasuikaleet, tomaatit, oliivit, sekä mausteet. Maistele sopivaksi.

Nauti hyvässä seurassa. :)