Toukokuu vaihtuu kesäkuuhun puutarhassa

Ylihuomenna alkaa kesäkuu! Hyvänen aika!

Puutarhaan kuuluu yhtä sun toista, joten lienee pieni päivityksen paikka. Suurimmat muutokset sitten viime jutun, ovat äitini tuomat parikymmentä perennan alkua!

Kuten ehkä jo aiemmin mainitsin, olen löytänyt itsestäni myöskin esteetikon, joka pitää kukista. Olen kuitenkin täysi rookie kukkasten kasvattelussa, joten katsotaan miten käy! Saa kommentoida ja neuvoa. :)

Tässä lauantaisia aamuhetkiä puutarhastamme.

Tulppaanien joukkoon pääsi sinisiä ja valkoisia kaunokaisia. Tästä eturintamalta löytyy valkoinen syysleimu, takana näkyy lila ukonhattu. Ponnekkaasti ovat lähteneet liikkeelle muutaman päivän siirtelymatkasta huolimatta!

Samasta penkistä löysi paikkansa myös valkoinen ukonkello (keskellä) ja lila jalopähkämö (etualalla).

Terassin päädyssä liljat (tulppanin ympärillä) ovat nousseet jo 20 cm mittaan, samoin jotkut viime vuonna istuttamani kasvit viheriöivät oikealla. En oikeasti muista mitä nämä olivat! Luulin, että malvoja, mutta eivät ne kyllä ihan siltä näytä... Hmm... Enivei, penkissä on myös muutama sormustinkukka (ylhäällä oikealla) ja pikkuinen rypäs lemmikkejä.

Ihan terassin päätyyn puolivarjoiseen paikkaan pääsi nippu valtavia varjoliljoja. Nämä ovat kyllä mainioita, kuin sieniä paksuine varsineen.

Katsokaa nyt sivuprofiilia!! :D

Ja matkalla etupihan puolelle pikku väliotos iki-ihanasta kirjopikarililjasta, joka alkaa jo sulkea kukkaansa.

Toimme saaresta jälleen mustaviinimarjan alun. Viime vuonna toimme kaksi, joista isompi ei selvinnyt talvesta. So far so good! :)

Kolmisen viikkoa sitten kylvämämme nurmikko on vielä ihan superlaikukas ja enemmänkin ruskea, mutta aamukasteen se siitä huolimatta kerää kauniisti. :)

Pionipenkissä menee jo paremmin! Duchesse De Nemours (tsiisus nämä nimet) on vielä ylipieni, mutta on vihdoin alkanut kasvattamaan vartta ja vihreyttä.

Toin mökiltä tätini vanhan pionin. Se vielä vähän taivuttelee itseään siltaan. :) Mukana myös hiukkassen malvan alkuja.

Mutta Raspberry Sundae onkin venähtänyt! Tein sille tuen, mutta se alkaa olla nyt liian pieni. Taidan kohta laajentaa sitä.

Ja katsokaa!! Pieni nuppu! Oijoi, ainakin yksi pionin kukka tänä kesänä tulossa! Jes jes jes!

No niin, ja etupihan murheenkryyniin, eli kukkamaahan, jonka maata en mielestäni mullannut tarpeeksi hyvin. Taisin jättää sinne liikaa savimaata.... Murr minä, joka en jaksanut enää ajaa takaisin rautakauppaan ostamaan multaa. :(

Tästä penkistä löytyy myös suosikkejani lemmikkejä, niin sinisenä kuin valkoisenakin. Ja taustalla näkyy muutama unikon nuppu. Viimeksi kirjoitin, että kaikki nuput vain tipahtivat yhtäkkiä pois! Kuivuivat ja katkesivat. En vieläkään tiedä miksi, mutta onneksi muutama kasvoi tilalle. Saa nähdä aukeavatko nämä koskaan. Fingers crossed...

Eli tässä penkkiä vähän laajemmin. Ihan vasemmalla puoliksi kuvasta ulkona näkyy lupiini (suokkari), tuettuna keskellä valkoinen ja lila ritarinkannus, takana laatikon ulkopuolella sormustinkukka ja riveissä pinaatti ja salaatti. Pitää ehkä tänään vielä vähän harvennella.

Ja hiphei täälläkin! Ritarinkannuksessa on nuppu. Tässähän on nyt ihan mahdoton vauhti päällä. :D

Tomaatit, kesäkurpitsa ja avomaankurkku nukkuvat arvoisessaan pedissä harson alla. :) Viime yönä lämpötila tippui ainakin 5 asteeseen, jopa sen alle, joten hallaharso todella on vieläkin tarpeen.

Olen ollut tosi huolissani tomaateistani. Ne ovat surkeita. Väsyneitä, elämäänsä kyllästyneitä ja kuivattavat jo alempia lehtiään. Varkaitakaan ei pukkaa. Onneksi tänään niitä tarkemmin katsellessani huomasin, että yläosat ovat kuitenkin varsin vehreät ja reippaat. Black Cherryssä (oikealla) on jo muutama nuppukin. Ehkä ne siis vielä innostuvat. Paremman tuen rakentelen niille tänä tai ensi viikonloppuna...

Kesäkurpitsa onneksi voi hyvin ja kasvattelee lehtiä ahkerasti. Yksi on jo vähän ottanut osumaakin. :)

Avomaankurkun kasvutahti on vähän hitaampi. Mutta eivät nämä vasta kuin pari viikkoa ole olleet maassakaan.

Yllätyshankintani kesälevisia on ihan mahtava. Se vaan kukkii menemään. Vieressä oleva levisia on vielä vähän vaatimattomammassa tilassa, mutta nuppuja sielläkin.

Sain  äidiltä myös juhannusruusun alun. Tämä pitkänhuiskea laiheliini voi ihan hyvin. :) Ehkä sille pieni leikkaus kuitenkin tekisi gutaa. Teen tämän vasta syksyllä, toivotaan että tälle kesälle tulee kukkia.

Mansikkainen ja vaniljainen pullakranssi

Pulla on täynnä perinteitä. 

Mami leipo korvapuustit eri tavalla kuin äiti, hän ei litistänyt niitä keskeltä kasaan vaan jätti ne rulliksi. Puustit olivat myös aika pieniä... Niiden kanssa juotiin aina kylmää maitoa - tietenkin. 

Mummun korvapuustit olivat paljon isompia ja voisempia. Mummun vanhentuessa kierteet hissukseen muuttuivat paksummiksi, mutta taikina oli sama vanha tuttu.

Nykyään leivon perinteiset korvapuustini kuten äiti, litistän ne keskeltä. :) Tai sitten kokeilen jotain modernia. 

Minkähänlaisia puusteja oma tyttäreni jonain päivänä pyöräyttää..?

Koska olen hulluna marjoihin ja marjastukseen, sekä kaikenlaiseen leivontavärkkäilyyn, olen leipassut pullia miljoonissa eri muodoissa. Suosikkitäytteikseni ovat nousseet suomalaiset marjat ja raparperi - joskus kaverina on vaniljakiisseliä.

On myös hauskaa pyöräyttää pullasta juhlavampi katseenvangitsija tai koko kahvipöydän kruunu!

Olivat muoto ja täytteet mitkä tahansa, tärkeintä on mielestäni mehevä taikina, joka ei saa missään nimessä olla kuiva tai liian kypsä. :)

Vaikka perinteisten korvapuustien rinnalle ovat repertuaariini kavunneet mm. pullakranssit, -pitkot, bostonkakut ja revittävät pullat, ei mikään tuo lämpöä ja nostalgista oloa paremmin, kuin iki-ihana kanelin, sokerin, voin ja kardemumman yhdistelmä.

Vadelma-vaniljapitko (3 kpl)

5 dl maitoa
2 pss kuivahiivaa
1 muna
1,5 dl sokeria (Jos haluat makean taikinan, laita 2 dl sokeria. Vaniljatäyte tuo mielstäni tähän pullaan riittävästi makeutta)
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa
150 g margariinia tai voita
n. 14 - 15 dl vehnäjauhoja

2 pss Vanhan ajan vaniljakastiketta
4 dl maitoa
n. 1,5 litraa (pakastettuja) mansikoita

(n. 3 rkl perunajauhoja)

2 keltuaista voiteluun
raesokeria


Tee paksu vaniljakiisseli jääkaappiin oleentumaan. Sekoita keskenään maito ja vaniljakastikejauhe ja laita jääkaappiin odottelemaan. Se kovettuu vanukasmaiseksi.

Tee pullataikina. Lämmitä maito yli hiivan heräämislämmön. Sekoita joukkoon muna, kardemumma ja suola.

Sekoita kuivahiiva osaan jauhoista. Lisää hiiva-jauhoseos taikinaan. Lisää myös sokeri.

Lisäile jauhoja pikkuhiljaa. Kun melkein kaikki jauhot on lisätty, lisää myös paloiteltu, huoneenlämpöinen voi. Lisää loput jauhot ja alusta taikina näppituntumalta sopivaksi. Tee riittävän muotoiltava taikina, mutta mitä likilaskuisempi, sitä herkullisempi.

Anna taikinan kohota liinan alla kaksinkertaiseksi (n. 40 min).

Kun taikina on kohonnut, ota siitä noin 1/3 kerralla käsittelyyn. On helpompaa tehdä pitko suoraan leivinpaperille kuin siirrellä sitä valmiina.

Jauhota leivinpaperi kevyesti ja kaulitse taikina ohueksi suorakaiteeksi. Jaa taikina mielessäsi kolmeen yhtä leveään osaan. Levitä keskimmäiselle kolmannekselle vaniljatahnaa ja tuoreet vadelmat.
Viipaloi reunimmaiset kolmannekset kuten kuvassa.

Lähde "letittämään" pitkoa, eli käännä aina vuorotellen suikale keskiosan yli. Vasen, oikea, vasen, oikea. Katkaise liian pitkät suikaleiden päät pois.

Kun letitys on valmis, venytä pitkoa hellästi ja taivuttele se kranssin muotoon. Nipistä päät yhteen.

Jos liitoskohtaan jää aukkoja, ota pari palaa taikinaa, muotoile ne suikaleiksi ja asettele liitoskohdan päälle.

Anna kranssin kohota n. 1/2 tuntia liinan alla.

Voitele kohonnut kranssi kananmunan keltuaisella ja ripottele päälle raesokeria.

Paista kranssia 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Vahdi tarkasti, ettei pinta tummu liikaa - etenkin käyttäessäsi kiertoilmaa.

Anna kranssin jäähtyä tovi ja käy kimppuun! Aseistettuna kylmällä maitolasilla. :)

Terveellinen rommirusina-maapähkinäjäätelö

Keskiviikkoa viedään aurinkoisissa tunnelmissa.

Tällä herkulla voit viilentää oloa ja haaveilla edessä häämöttävistä kesälomista hyvällä omatunnolla - myös arkena. :)

Toki täytyy nyt myöntää että rommissa uitetut rusinat eivät ihan hirmuisesti tervellisyystekijää vahvista, mutta nämä voit jättää huoletta pois. :)

Lisää joukkoon sen sijaan vaikka pähkinöitä tai tarjoa jätski sellaisenaan.
Voit modata makumaailmaa muutenkin aivan mieltymystesi mukaan. Miten olisi raastettu limenkuori, suklaahiput tai karkkirouhe? Entä marjat tai hedelmäpalat? Erilaiset kastikkeet? Vaihtoehtoja riittää!

Terveellinen rommirusina-maapähkinäjäätelö (4:lle)

2-2,5 isoa banaania
1 rkl maapähkinävoita (ei sokeroitu)
0,5 dl rommia
0,5 dl rusinoita
(tai vaikka 1 dl rouhittuja pähkinöitä)
1 dl maitoa


Pilko banaanit ja laita ne pakastimeen jäätymään. Anna banaanien jäätyä mielellään seuraavaan päivään tai ainakin 4-5 tuntia.

Mittaa rommit ja rusinat samaan astiaan ja anna muhia vähintään pari tuntia.

Kun valmistelet ruokaa, ota banaanit hetkeksi sulamaan (jos ovat ihan jämähtäneet). Mittaa astiaan banskut, puolet maidosta ja maapähkinävoi. Surauta tasaiseksi sauvasekoittimella (tai blenderillä). Lisää maitoa, jotta saat sopivan pehmeän seoksen.

Puristele rusinoista ylimääräinen rommi pois ja kääntele ne vielä jätskin joukkoon.

Nosta astia takaisin pakastimeen n. tunniksi tai pariksi, jotta se jähmettyy vähän lisää.

Annostele ja tarjoa. :)

Parsa-sitruunapasta

Kevättä uhkuva puutarha kaipaa kaverikseen kevättä uhkuvaa ruokaa. :)

Tässä minun versioni trendikkäästä sitruunapastasta. Mukana menossa huomattavasti enemmän vihreää, sekä tietysti parsaa. :)

Parsa-sitruunapasta (2:lle)

n. 4 dl täysjyväpastaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
n. 2 rkl voita tai margariinia
2-3 kpl parsaa
1 sitruunan kuori raastetuna
n. 1/2 sitruunan mehu
reilu 1 dl ruokakermaa
kourallinen tuoretta basilikaa
pari isoa kourallista vuonankaalia
suolaa
pippuria

gouda- tai parmesanraastetta


Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori talteen. Kuori parsojen tyveä n. 5-10 cm pätkältä ja keitä tai höyrytä ne napakaksi.

Laita pasta kiehumaan.

Pilko sipuli ja murskaa valkosipuli. Sulata voi / margariini pannulla, lisää sipuli, valkosipuli, sitruunankuoriraaste ja sitruunamehu, ja kuullota hetki.

Lisää myös ruokakerma, suola ja pippuri. Maistele maut kohdalleen.

Valuta kypsä pasta. Yhdistä keskenään kerma-sitruunakastike, pasta, vuonankaalit ja tuore basilika. Pilko vielä parsat joukkoon.

Ripottele annoksen päälle reilusti juustoraastetta.

Puutarha toukokuussa

Heissan!

Vähän on (yhä) pitänyt kiirettä muilla rintamilla, joten bloggaus on harvinaista herkkua. Nyt kun kevät uhkuu päälle, on kuitenkin pakko kirjata ylös tärkeät puutarhatapahtumat, että nämä ensi vuonna taas muistaa. :)

Viime viikonloppuna, eli toukokuun 9. oli kunnon istuttelu- ja puuhastelupäivä.

Aloitin aamun hyppäämällä saappaisiin ja nahkahanskoihin ja suuntasin kohti lähipellon nokkospuskia. Ja nehän olivat juuri täydellisessä poimintavaiheessa; n. 10 cm korkeita, puhtaita, ehjiä ja ihania versoja.

Saksin niitä talteen valtavan ostoskassillisen. Illalla olisi ryöppäilyn aika.

Sillä aikaa kun puuhasin pellolla, oli mieheni nurmikkohommissa. Ehkä mainitsin jo viime jutussa, että pihamme meni uusiksi viimesyksyisen vesivahingon myötä. Piha piti kaivaa auki, sillä sinne asennettiin uusi sadevesikaivo. Näin ollen myös nurmikkohommat tuli tehdä uusiksi.

Tilanne 9.5.

Mieheni teki tässä ylivoimaisesti suurimman työn. Olin vain vähän apuna. Hän muokkasi maan tasaiseksi kaivureiden jäljiltä, keräsi pois kivet, kannot, juuret ym. Vahvisti pihan penkereitä, tasoitti maata jälleen... ym. ym.

Ja levitti säntillisen tasaisen kerroksen multaa käännetylle alueelle ja jyräsi tiiviiksi ja tasaiseksi.

Jyräilyä 9.5.

Sitten vain lopulta siemenet maahan - näitä olikin ihana ripotella. Viimeistelyyn kuului vielä siemennetyn maan haravoiminen hellästi niin, että siemenet kunnolla sotkeutuivat multaan. Ja lopuksi taas jyrättiin. Valmista tuli! Mutta n. 4 miestyöpäivää tuohon nurmikon väsäämiseen meni.

Muualla puutarhassa sen sijaan istuteltiin! Olin itse asiassa silloin viikko sitten kuumeessa, ja myöskin vähän sekaisin puutarhakaupassa, jossa olimme nurtsinsiemenostoksilla. Tempaisin ihan asiaa ajattelematta neljä kasvia mukaan; jaloritarinkannuksen sekä sinisenä (Cliveden Beauty) ja valkoisena (Casa Blanca)., että kesälevisian (Sunset Strain) ja levisian (Little Peach).

Ritarinkannuksia tiesin haluavani pihaan, mutta levisioista en ollut ikinä kuullutkaan! :D Jotenkin siinä kuumehoureessa vaan oli tosi hyvä idea napata ne kyytiin.

No, kotona huomasin niiden olevan kivikkokasveja - paahteisen paikan kivikkokasveja. :D Eipä löydy meidän pihasta moista seutua... Hädissäni istutin ne vähiten ravinteikkaalle maapläntille polun varteen pensaan alle. Saapas nähdä, miten niille käy!

Mutta ainakin nyt viikkoa myöhemmin kesälevisia kukkii aivan ihanasti. :)

14.5.

17.5.

Ritarinkannukset löysivät paikkansa unikoiden ja lupiinien vierestä. Samaan penkkiin istutin myös pussillisen palavaarakkautta.

Vierenen lodju sai myös vuokralaisia. Istutin kaksi riviä salaattia (tammenlehti ja jääsalaatti), kahta pinaattia (matador ja "mikä-se-toinen-nyt-olikaan), sekä rivin porkkanaa.

Ja nyt kun viikko on kulunut, löytyi penkistä ensmmäiset pienenpienet alut! Toinen pinaatti oli putkahtanut esiin, samoin ensimmäiset tammenlehtisalaatit. Jännää!

Kyllä ne siinä ihan selvästi näkyy... Kännykän kamera vain oli vähän huono. :)

Myöskään ritarinkanukset eivät ole kuolleet. :D Toisin kuin unikot. Mitähän niille tapahtui?? Yhtäkkiä tämän viikonlopun aikana ne olivat vain pudottaneet nuppunsa ja lehdet olivat kuivahtaneet. What in the world??

Näin kauniit ne nuput olivat vielä torstaina...

Ja nyt sunnuntaina ne olivat maassa... :(

Olimme tosiaan tänä viikonloppuna saaressa potkaisemassa mökkikauden käyntiin. Toin sieltä tuliaisena sormustinkukan alun, joka pääsi toisen, viime vuonna istuttamani viereen.

Lisäksi mukaan tarttui pieni lemmikin alku. Ne ovat ihan lempikukkiani nimeä myöten. Forget-me-not. Kuinka sydäntäsärkevän herkkää.

Tulppaanit eivät vielä tänäänkään kovasta auringonpaisteesta huolimatta ole jaksaneet avatutua...

Mutta vieläkin on lisää puutarhajännää. Nimittäin ennen kun polkasimme mökille, istutin kaksi pionia! Oi, näistä pallukoista olen haaveillut jo pitkään! Olen vertaillut varmaan 30 eri lajia ja lopulta shortlistasin n. 10 sopivaa. Ja ei kun Muhevaiselle kyselemään. :)

Kuulemma kaikki ovat yhtä helppoja, joten valinta olisi minut. Näin ollen kotiin kannettiin ihanan värinen Raspberry Sundae ja valkoinen kaunotar Duchesse de Nemours. Ei hitsi näitä nimiä... :D :D

No joo, he pääsivät pihan aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, toivottavasti lähtevät kukoistamaan.

Ostin myös jo pari tomaatintaimea (Gardener's delight -kirsikkatomaatti ja Black Cherry -kirsikkatomaatti) sekä kesäkurpitsan. Vielä tosin ei kannata heitä kuulemma laittaa maahan, sillä yöt ovat kylmiä. Tällä viikolla istuttelen ne kuitenkin, toistaiseksi ne venailevat eteisessämme ikkunan äärellä varjossa.

Pihastamme löytyy myös ihanainen kirjopikarililja. Tänään se oli jo näin kypsä. :)

Niin ja silloin viikko sitten siitä valtavasta nokkossatsista tuli vain muutama pieni pussukka. :) Mutta näillä pärjää yli talven ja nokkoskeitto heilauttaa aina säännöllisin väliajoin kesään.