Monesti käy niin, että joulupöytä suorastaan notkuu, eikä kaikkea jaksa syödä. On sääli, miten ihanat ruoat menevät "sivu suun", kun napa ei vain enää vedä enempää.
Niinpä tänä vuonna päätin tehdä joitain joulupöydän perinteisiä herkkuja jo etukäteen! Kalathan ovat aina parhaita, joten aloitin niistä.
Nämä limesilakkarullat edustavat tämän joulun "jotain uutta". Reseptin bongasin uusimmasta Maku -lehdestä (6/2012).
Limesilakat toimivat erittäin hyvin... Maku oli raikas, ja ilahduksekseni reseptissä ei käytetty öljyä, joka usein tuo raskaan tunnelman muuten niin freesiin kalaan. En ole vielä ihan varma, tuleeko limesilakoista uusi vakiojäsen joulupöydässämme. Teen niitä kyllä vielä uudestaan, mutta modailen reseptiä hieman. Ainakin lisään limeä. Se saa maistua enemmän! :)
Limesilakkarullat
250 g tuoreita silakkafileitä
1,5 dl vettä
0,5 dl väkiviinaetikkaa
0,5 dl sokeria
1 tl maustepippureita
1/2 rkl suolaa (tai vähän vähemmän)
kuivattuja kaffirlimelehtiä
2 limettiä (kuoret raastettuna & n. 1/2 dl mehua puristettuna)
Pese limetit ja raasta niiden kuori. Purista mehu talteen. Yhdistä kaikki kastikkeen ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi.
Käsittele silakkafileet niin hyvin kuin jaksat. Itse poistin vain selkäevän saksilla. Suolaa fileet ja kääri ne rulalle. Asettele silakkarullat kauniiseen (ja puhtaaseen) purkkiin kerroksittain kaffirlimelehtien kanssa. Kaada kastike purkkin.
Laita vielä koristeeksi pari lime-viipaletta. Anna maustua vähintään yön yli.
Limesilakat ovat varmasti ihania sekä laatikoiden että salaatin kera!
Ja sitten... Yksi joulupöydän klassikoista, josta tänä vuonna modasin vielä entistäkin paremman version. Tämä modaus johtui jälleen kerran olosuhteiden pakosta (ei jaksanut mennä kauppaan), mutta lopputulos palkitsi. Nyt vain lohiruusujen reseptiä arvuuttelemaan... :)
Olen luvannut, etten paljasta tätä reseptiä kokonaisuudessaan, mutta joululahjaksi muille ruoanlaiton rakastajille annan vinkkejä herkun toteuttamiseen.
Aineet ovat yksinkertaiset ja minulle mieluisat. Liemeen pitää lisätä väkiviinaetikan lisäksi jopa melko runsaasti sokeria, jotta sipuleiden ärhäkkyys kunnolla pehmenee. Runsas tuoreiden yrttien käyttö on edellytys onnistumiseen (kuva ei kerro totuutta niiden määrästä).
Yrttini voivat muuten yhä erittäin hyvin vaikka joulukuu on jo pitkällä! Muutama basilika on uuvahtanut, mutta erityisesti timjami (vink vink) ja oregano porskuttavat vielä mallikkaasti. Samoin sitruunamelissa, inkivääriminttu ja persilja. Uskomatonta...
Vaikka ikkuna on jo peittynyt lumeen ja vanhan talon tiivisteistä käy melkoinen veto, ovat yrtit vauhdissa.
PS. Äänestäkää kauneinta piparkakkutaloa täällä. Erityisesti ehdokasta numero 16!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti